Suomen kauppalaki on lähtökohtaisesti aina heikomman, siis ostajan, puolella. Niin on myös kuluttajansuojalaki, jolla on paljon yhteneväisyyksiä Suomen kauppalakiin.
Jos huollon hinnaksi on ilmoitettu puhelimessa 600 ?, mutta tiskillä pyydetäänkin 900 ?, niin sitä ei tarvitse, eikä saa hyväksyä. Asiakkaan on velvollisuus maksaa tuosta enintään 690 ?. Puhelimessa suullisesti annettu hinta-arvio on ihan yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, jos sitä lähdetään koettamaan käräjille. Ja tässä tapauksessa laki on asiakkaan puolella.
Jos huoltokorjaamo pyytää huollosta 900 ?, niin silloin sille pitää löytyä perusteet ja niin varmasti löytyykin. Voi olla että on jouduttu käyttämään kalliimpia osia, jouduttu vaihtamaan ylimääräisiä osia, tai sitten aikaa on kulunut paljon arvioitua enemmän. Mutta tällöin palvelussa on virhe, jos näistä ylimääräisistä kuluista ei ole asiakkaan kanssa neuvoteltu eikä ole saatu asiakkaan lupaa niiden suorittamiseen. Mutta se ei muuta asiaa miksikään, asiakas on silti oikeassa ja on velvollinen maksamaan korkeintaan 690 ?.
Käytin taannoin profiilin volkkaria Tampereella eräässä ei-merkkikorjaamossa vuosihuollossa. Samalla kertaa sovittiin etujarrulevyt ja -palat vaihdettaviksi sekä sovittiin tutkittavaksi miksi auto tuntuu tehottomalta. Puhelimessa korjaamo antoi koko paketille hinta-arvioksi 400 ?, mikä tuntui varsin kohtuulliselle huomioonottaen toimenpiteiden laajuus. Vein auton aamupäivällä korjaamolle ja sieltä luvattiin se iltapäiväksi valmiiksi. Iltapäivällä korjaaja soitti, ettei he saa autoa valmiiksi sulkemisaikaan mennessä, he olivat kohdanneet etujarrujen purkamisessa odottamattomia ongelmia, joka viivästytti auton luovutusta. Sovittiin että he soittavat seuraavana päivänä ja niin tapahtuikin. Seuraavan päivän iltana sain hakea auton pois. Ja hinta oli tasan 400 ?, sen mitä he olivat arvioineetkin. Hinta ei muuttunut, vaikka he joutuivat työskentelemään etujarrujen kanssa huomattavan pitkään. Syytä tehottomuuteen haettiin muunmuassa vaihtamalla uusi MAF-anturi, mutta vika ei ollut siinä. Lisäksi he tekivät diagnostiikkalaitteistolla erilaisia testejä, mutta vikaa ei löytnyt. Mikään näistä ei tuonut lisäkustannuksia.
Ei tänäpäivänä yrittäjillä ole varaa ryöstää asiakkaitaan siitä heille erikseen ensin kertomatta. Sehän voi onnistua ehkä kerran, mutta silläkin kertaa kuluttaja-asiamieheen ja kuluttajansuojalakiin vetoaminen usein tehoaa. Ja loppujenlopuksi kiistatapauksissa neuvottelemalla aina on mahdollista päästä molempia tyydytävään lopputulokseen.
Jos huollon hinnaksi on ilmoitettu puhelimessa 600 ?, mutta tiskillä pyydetäänkin 900 ?, niin sitä ei tarvitse, eikä saa hyväksyä. Asiakkaan on velvollisuus maksaa tuosta enintään 690 ?. Puhelimessa suullisesti annettu hinta-arvio on ihan yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, jos sitä lähdetään koettamaan käräjille. Ja tässä tapauksessa laki on asiakkaan puolella.
Jos huoltokorjaamo pyytää huollosta 900 ?, niin silloin sille pitää löytyä perusteet ja niin varmasti löytyykin. Voi olla että on jouduttu käyttämään kalliimpia osia, jouduttu vaihtamaan ylimääräisiä osia, tai sitten aikaa on kulunut paljon arvioitua enemmän. Mutta tällöin palvelussa on virhe, jos näistä ylimääräisistä kuluista ei ole asiakkaan kanssa neuvoteltu eikä ole saatu asiakkaan lupaa niiden suorittamiseen. Mutta se ei muuta asiaa miksikään, asiakas on silti oikeassa ja on velvollinen maksamaan korkeintaan 690 ?.
Käytin taannoin profiilin volkkaria Tampereella eräässä ei-merkkikorjaamossa vuosihuollossa. Samalla kertaa sovittiin etujarrulevyt ja -palat vaihdettaviksi sekä sovittiin tutkittavaksi miksi auto tuntuu tehottomalta. Puhelimessa korjaamo antoi koko paketille hinta-arvioksi 400 ?, mikä tuntui varsin kohtuulliselle huomioonottaen toimenpiteiden laajuus. Vein auton aamupäivällä korjaamolle ja sieltä luvattiin se iltapäiväksi valmiiksi. Iltapäivällä korjaaja soitti, ettei he saa autoa valmiiksi sulkemisaikaan mennessä, he olivat kohdanneet etujarrujen purkamisessa odottamattomia ongelmia, joka viivästytti auton luovutusta. Sovittiin että he soittavat seuraavana päivänä ja niin tapahtuikin. Seuraavan päivän iltana sain hakea auton pois. Ja hinta oli tasan 400 ?, sen mitä he olivat arvioineetkin. Hinta ei muuttunut, vaikka he joutuivat työskentelemään etujarrujen kanssa huomattavan pitkään. Syytä tehottomuuteen haettiin muunmuassa vaihtamalla uusi MAF-anturi, mutta vika ei ollut siinä. Lisäksi he tekivät diagnostiikkalaitteistolla erilaisia testejä, mutta vikaa ei löytnyt. Mikään näistä ei tuonut lisäkustannuksia.
Ei tänäpäivänä yrittäjillä ole varaa ryöstää asiakkaitaan siitä heille erikseen ensin kertomatta. Sehän voi onnistua ehkä kerran, mutta silläkin kertaa kuluttaja-asiamieheen ja kuluttajansuojalakiin vetoaminen usein tehoaa. Ja loppujenlopuksi kiistatapauksissa neuvottelemalla aina on mahdollista päästä molempia tyydytävään lopputulokseen.
Comment