Miksi 2,7 biturbossa N75-venttiilin atmospheric pressure putki vedetään huohottimeen eli varsin likaiseen paikkaan eikö kyseessä ole ulkoinen ilmanpaine, nyt en ymmärrä ko. systeemiä?
Eli onko siinä aina vain virtaus ulospäin, mulla on vähän huoharitöhnää siinäkin letkussa. Varmaan voi vaikuttaa turbojen toimintaan, voikohan sen siirtää suoraan imuputkistoon.
Nyt on viikon ollut atmospheric pressure letku ollut suoraan ulkoilmaan, täytyy sanoa koneen toiminnan muuttuneen selvästi parempaan suuntaa, ahdot tulee heti eikä viiveellä,
myös turbojen nykäisy on nyt poissa. Huohottimessa olevat paineet ja alipaineet varmasti haittaavat turbojen toimintaa eli voin suositella 2,7- biturbossa letkun siirtämistä imuputkistoon tai suoraan ulkoilmaan, jos se on laillista . Vastaavat "lievästi" saastuneet ilmat tulevat myös blow offissa ulos, onko tämä laillista?
http://s4wiki.com/wiki/N75 Tuossa vielä hyvä linkki N75- venttiilin toiminnasta. Kuristin (restrictor) on se virityskohde, jos halutaan muuttaa turbon reagointia. Pieni kuristimen reikä (esim. 1,5mm) tekee turbosta tasaisemman, isompi taas äkkinäistää turbon
toimintaa.
Eikös äkkinäinen turbo ole hyvä asia? Tarkoitan nopeaa paineennousua.
Voisiko joku ottaa kuvan mikä letku pitää pistää ulkoilmaan parempaa toimintaa ajatellen.
Eikös tuo ulkoilmaan johtaminen aiheuta seoksen rikastumista kun mitattua ilmaa vuodatetaan?
Onko kukaan tohtinut porata tuota kyseistä kuristimen reikää isommaksi tuleeko parempi vai huonompi?
http://www.audiworld.com/tech/eng87.shtml Ylöspäin menevä letku on usein kytketty myös suoraan N75-venttiililtä vieressä olevaan huoharin letkuun eli kyseinen purkin päällä oleva liitäntä puuttuu kokonaan.
Joikainen voi itse testata, miltä se tuntuu. Teoriassa maffin toiminta hieman häiriintyy, mutta biturbossa määräävä tekijä onkin map, muistaakseni biturbo käy ilman maffia ihan hyvin( ehkä merkitystä vain tyhjäkäynnillä). Kuristimen koko toimii niin: mitä pienempi reikä sitä suurempi turbon hetkellinen paine. Lastutetuissa autoissa voidaan vielä rakentaa jousiventtiilillä oleva ohitus ko. kohtaan, jotta voidaan tarkemmin estää limp modeen menemistä(vastaa osittain isoa reikää) . Eculla ei voi täysin korvata kyseistä toimintaa. http://www.ecstuning.com/stage/n75-info.html
MAF on kyllä tärkeä biturbossa. Siinä tilataan vääntöä kaasupolkimella ja lasketaan tarvittava ilmamassa. Kone kyllä käy ilman sitäkin, mutta ei optimaalisesti. Kannattaa lukea SSP 198 missä kerrotaan hyvin Motronicin toiminta.
Voisiko se parempi toimivuus olla tuon bleedauksen takia jolloin tulee hieman rikkaampi seos?
Sehän tuossa huohottimeen johtamisessa on että ei menetetä mitattua ilmaa.
Tuon letkun johtaminen Y-putkeen taas ei hukkaa sitä mitattua ilmaa pois järjestelmästä.
Voisi kuvitella että jotain "parannusta" tulee siitäkin Rubu.
Ja itseasiassa kaipaankin hieman rikkaampaa seosta.
Ymmärsinkö oikein että jos poraan reikää hieman suuremmaksi, vehje ei ehkä menisi vikatilaan niin herkästi? Nimittäin joudun ajeleen ilman maffia kun korjasin jonkun häiriön ja nyt se lykkää juuri ja juuri sen verran liikaa painetta hetkellisesti että menee vikatilaan, mutta ilman maffia ei mene... N75 on aika uusi, ei enää vuotoja pikkuletkuissakaan, mutta joku vika silti tietty on... Kulkee niiiin perkeleesti juuri ennen kuin pilaa ilon ja pistää limp moden päälle =)
Bit moottorissa silä mapilla ei muuten ohjata ihan niin oleellisesti toimintaa kuin Maffilla. Esimerkiksi tasakaasulla eli alipainepuolella se mappianturi ei tiedä paineesta tuon taivaallista.
Self study programissa sivulla 26 sanotaan näin: for safety reasons, the engine in biturbo regulates the charge pressure and not the air mass as is the case with the 1.8-litre 4-cylinder turbocharged engine, mitä tämä sitten tarkoittaa, en tiedä enkä ole koittanut irroittaa Maffia.
Se tarkoittaa minun mielestä sitä että biturbossa tarkkaillaan ahtopainetta eikä ilmamassan ylitystä vikatilanteen varalta. Eli kun haluttu ahtopaine ylitetetään ECU menee limp modeen. Ilmamassaa ei tietääkseni pysty ylittämään.
Testailin tänään, porasin n75:seen 2,5mm reiän (alkup. n. 1,5mm), ja se atmos. letku ulkoilmaan.
Tällä kokoonpanolla ahdot saattoivat nousta nopeammin, en saanut selvää kuvaa, mutta kävivät vaivoin 1 barissa kun normisti 1,2 ja putosivat n. 0,6 tienoille, eli ei kannata suurentaa reikää. Vaihdoin toisen n75:sen tilalle ja jätin taas letkun ulkoilmaan, siinä tosiaan on eroa niinkuin vepek sanoi, eli irti saa olla minullakin.
Ilmeisesti tuo kuristin toimii siinä "hidastimena", ja silloinhan paineet nousee hetkeksi korkeammalle kun ilma ei pääse niin nopeasti kellolle. Vähän sama asia kun ahtopainemittarin letkuun laitetaan kuristin, viisari ei värähtele.
Se kuristus poistaa paineen "heiluntaa" , eikä siis ole siellä turhantakia. Kuristin myös samalla rajoittaa virtausmäärää joka pääsee N75 kautta hukkiksen kelloille.
Oliko ahtojen nousussa huomattava ero?
Edellisessä turbiiniprojektissa laitoin rajapaineventtiilin hukkaportinletkun väliin, jolla pidin hukkaporttia kiinni rajapaineventtiilillä säädettyyn arvoon asti.
Rajapaineventtiili nopeutti paineen nousua huomattavasti estäen hukkaportin auki hiipimisen.
Tuon N75 toimintaa hieman lueskeltuani huomasin että se toimii saman tyylisesti kuin rajapaineventtiili, ainut että sitä ohjataan ecu:n voimalla eikä jousella.
Ilmeisesti painero letkuissa häiritsee hetken tuon N75 toimintaa koska ulkoilmaan tuonti "herkistää" sen.
Olen ehtinyt kokeilla sitä vain muutaman sysäyksen, ajelen myöhemmin tänään lisää ja kerron tuntemuksia.
Tuollaisen rajapaineventtiilin hyödyn voi huomata ehkä enempi jossain isolla ahtimella varustetussa (viri 20vt?) kuin näillä 2.7 vakioilla, eikö?
Edellisessä projektissa oli kohtuu pieni ahdin ja siinä huomasi kyllä että ei kerennyt "kissaa" sanomaan kun ahdot oli tapissaan.
Luin jostain kyllä kanssa, että mitä isompi ahdin sitä isompi vaikutus.
Comment