Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Valojen releytys by Sambas

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • Valojen releytys by Sambas

    Aattelin tuossa eräänä päivänä, että valot voisi releyttää. No eipä aikaakaan kun paikallisesta varaosapuljusta ja halpahallista hankkimaan tarvittavia palikoita:
    • 3kpl kytkeviä releitä, löyty semmosia missä on 2kpl 87 pinnejä samassa releessä
    • 2,5mm2 piuhaa 10m
    • 3kpl lattasulake rasioita
    • Litteitä abikoja n. 20 kpl
    • ohuempaa piuhaa ja muita nippeleitä löyty jo omista varastoista
    Suunnitelma oli tämän näköinen:http://kotisivu.dnainternet.net/sakr...i/releytys.png
    Releiden sisään juotin 1N4007 diodit estämään mahdolliset napsumiset esim. audiojärjestelmistä.

    Puoli päivää kun turaili, tämän näköistä sai aikaiseksi: http://kotisivu.dnainternet.net/sakr...i/IMG_1068.JPG http://kotisivu.dnainternet.net/sakr...i/IMG_1069.JPG

    Autocheck järjestelmä tietenkin alkoi piipittämään viallisista polttimoista. Tämän ratkaisin juottamalla pari 560 ohm vastusta 301 valontarkkailijan sisään kuvan osoittamalla tavalla: http://kotisivu.dnainternet.net/sakr...i/IMG_1065.JPG

    Lopputuloksena valot vielä toimivat, jännitehäviöitä en tullu mitanneeksi ennen ja jälkeen, mutta lähinnä oli ideana säästää valoviikseä.
    Lyhyillä: http://kotisivu.dnainternet.net/sakr...i/IMG_1071.JPG
    ja pitkillä: http://kotisivu.dnainternet.net/sakr...i/IMG_1072.JPG

    Kustannuksia asennukselle tuli vajaa 20 euroa.
    Viimeksi muokannut Sambas; 16.9.2007, 15:42.

  • #2
    Olisi suurta viisautta erottaa lähivalojen piirit toisistaan valokatkaisijalta lähtien, kuten alkuperäisissä järjestelmissä on tehty. Alkuperäisissäkytkennöissä on lisäksi sulakkeet molemmille puolille erikseen, jotta mahdollinen oikosulku ei pimentäisi kaikkia ajovaloja. Mainitussa kytkennässä sulakkeen 2 palaminen aiheuttaa molempien lähivalojen pimenemisen, mikä haittaa ajamista. Rele ja sulake toisenkin puolen lähivaloille ei paljoa kustannuksia nosta. Pitkille valoille riittää yksi rele.

    Comment


    • #3
      Joo, tuo tosiaan olisikin järkevämpää. Pitää huomenna vielä väsäillä tuo muutos.

      Comment


        #4
        Oikein kun hifistelee, niin joka langalla on oma rele. Tuon tarpeellisuusdesta voi olla sitten montaa mieltä.

        Comment


        • #5
          Ainakin vanhemmissa autoissa tälläinen releytys tuo valotehoa todella paljon. Tekstistä ei käy ilmi mutta abikot kannattaa juottaa johtoihin kiinni, paljon parempi liitos kuin pelkkä puristus. Kuvissa näkyvä kutistesukka on kans kannattava sijoitus.

          Comment


          • #6
            kytkentä ja suunnitelma päivitetty järkevämmäksi

            Comment


            • #7
              Liitosten tinaaminen kosteudelle alttiissa auton sähköosissa on hieman kyseenalaista. Kestävyyden kannalta totuus kunnon puristusliitoksesta on se, että jouduttuaan mekaaniselle rasitukselle alttiiksi johto katkeaa puristusliitoksen vierestä kuin itse liitoksesta.

              Comment


              • #8
                En ala kinaan asiasta, mutta kun tinaa ja laittaa liimakutisteen päälle, niin liitos on varmasti parempi kuin pelkkä puristus (tietysti abikojakin on monen laatuisia). Itse olen asian todennut viimeisen 11 vuoden aikana jonka olen alalla työskennellyt.

                Comment


                • #9
                  En minäkään ala kinaamaan tinaamisesta: ammattilaiset osaavat tinaamisenkin, mutta lähes poikkeuksetta aloittelijat söhräävät liitokseen liikaa tinaa, joka kapillaarin myötä johtimeen imeydyttyään heikentää liitoksen murtolujuutta. Juotosliitoksella on myös paha tapa "hapettua" ajan mittaan, vaikka sen kuinka suojaisi.
                  Kunnon abiko on aina maksanut rahaa ja liittimen hinnassa=laadussa säästetään tiskin molemmin puolin -tarvikeliikkeistäkään ei nykyään tahdo saada kunnollista tavaraa.

                  Comment


                  • #10
                    Autotehtaiden johtosarjoista näette aika hyvin mikä liitostapa on käytössä ja vielä 90-luvulla jotkin tehtaat käyttivät sopivissa paikoissa kalleinta tapaa eli juottamista. Sen sähkönjohtavuus ja kestoikä oikein tehtynä on paras mutta mekaanisen keston varmistaminen ja hidas tuotantotekniikka tekee siitä kalliin. Yhtään ns. "abiko"-liitosta ei autotehtaat uskalla markkinoille päästää, reklamaatiot sähköistä ovat ilmankin yleisimpiä. Merkkiliikkeet ja radio-/puhelinasentajat niitä kyllä käyttävät.
                    Eniten käytetään erikoistyökaluilla tehtäviä puristusliitoksia, joilla saadaan kaasutiivis liitos ja yleensä vedonpoistajalla vielä eriste pysymään mukana auttamassa mekaanista kestävyyttä. Tarvikeliikkeiden työkaluilla riittävän tiukkojen liitosten tekeminen ei onnistu mutta johtosarja-alan yrityksillä on myös käytössä käsityökaluja, joilla kunnon liitos syntyy.
                    Oikeaoppinen liitos muuten testataan vetokokeella (ja myös mikrometrillä korkeusmittaamalla). Hyväksytyssä vetokokeessa liitos kestää saman kuin pelkkä johdin eikä kuparit saa luistaa liittimen sisältä, kokeilkaapa "abikolla". Tinaamalla saa kotikonstein sähköisesti hyvät liitokset mutta Jarin mainitsema murtolujuuden lasku täytyy huomioida; pari senttiä liittimestä johdin ei saa joutua taivutuksille alttiiksi.

                    Comment


                    • #11
                      Tähän voisi mainita, että työkaluna käytin töistä lainattuja abikopihtejä, jotka puristaa liittimen kahdesta kohtaa (ainakin kalliin näköset). Liittiminä käytin varaosaputkan Hella nimikkeellä olevia sinisiä täyseristettyjä. Näissä oli myös johtimen kuorelle oma puristuva kohta. Vetokokeet tein jokaiselle liitokselle. Tässäkin on tärkeää, että käyttää oikeaa, johtimen koolle tarkoitettua liitintä.

                      Comment


                      • #12
                        Kuulostaa aftermarket -asennukseksi hyvin asialliselta 8)

                        Comment


                          #13
                          Sambas, ko. mallin pihdit löytyy myös biltemasta, järkevään hintaan. Jo monta vuotta moiset ongelmitta allekirjoittanutta palvelleet.

                          Comment


                            #14
                            Kaikissa vähänkään vanhemmissa autoissa (~90vaihde ja sitä ennen) tuo on oikeasti erittäin asiallinen "huolto" näin sykyn pimeillä.
                            Entisessä golffissa lampun kannoilta mitattuna jännite nousi releytyksen myötä 9v -> 13.5v mikä aiheutti jonkinverran muutoksia kirkkauteen :)

                            Kummelin sähkömiehistä kannattaa katsoa mallia miten "relekytkentä" pitää hoitaa ;)

                            Comment


                            • #15
                              Pitäiskii mitata omasta kanssa paljonko on jännitettä lampun kannoilla.
                              Pari kertaa on urssin kanssa tullu pimeässä ajettua ja ei ne nyt niin huonoilta vaikuttanut.
                              Tai sitten olen tottunu johonkin tosi huonoon, ainakin mun B5:ssä ja Pasuunassa oli ihan helkkarin huonot valot.

                              Comment


                              • #16
                                Kannattaa myös mitata lampun maaliittimestä maapisteeseen, sieltäkin löytyy monesti yllättävän isoja lukemia. Vuosi sitten releytin kolmoskoppaisen golfin valot. Alkuperäisessä järjestelmässä oli kokonaisjännitehäviö kuumassa karvassa ja maapuolella yht. 1.3V! Releytyksen tuloksena kokonaisjännitehäviö putosi 0.15 volttiin, mikä yhdessä uusien nelivaloumpioitten kanssa vaikutti valotehoon hyvin paljon.

                                Comment


                                • #17
                                  Saiskohan tuossa jo paremmalla maadoituksella pientä parannusta aikaan?
                                  No, ehkä se pitää mitata ja kokeilla.

                                  Comment


                                    #18
                                    Kannattaa mitata sen miinusjohtimen/liittimien yli vaikuutava jännite. Jos jännitettä näkyy merkittävästi, niin sitten sille kannattaa tehdä jotain. Jos välimerkkiä aletaan viilaamaan, niin mittaus kannattaisi tehdä polttimon kannan ja laturin rungon väliltä ja auto tietty käynnissä ja valot päällä.

                                    Comment


                                    • #19
                                      Mittasinpa tuon jännitteen huvikseni.
                                      Lähivalon kannalle tulevista johdoista mitattu jännite oli 12.64V. Ei siis ihme ettei nuo valot tunnu kovin huonoilta.
                                      Toki parannusta saisi vielä releyttämällä, koska välin laturin + ja lampun kannalle tulevan maan mittaustulos taas oli 13.93V.
                                      Ja toi kaikki jää mun tapauksessa siihen valokytkimen ym. kautta kiertämiseen, suljin pois kokeilemalla ettei maajohto hävitä yhtään.

                                      Comment


                                      • #20
                                        Hehkulampun valovoiman ja jännitteen suhteessa vallitsee seuraavanlainen yhteys:
                                        jännite% valovoima%
                                        120 200
                                        110 145
                                        105 120
                                        100 100
                                        95 83
                                        90 67
                                        85 53
                                        Yllä mainitussa tapauksessa esitetty jännitehäviö aiheuttaa siis valovoiman putoamisen kahteen kolmasosaan optimiarvosta.

                                        Comment


                                        • #21
                                          Löytyi muutama päivä sitten tämmöinen linkki asiaan liittyen:
                                          http://www.danielsternlighting.com/t...ys/relays.html

                                          Ehkäpä asiallisimmat sivut mitä on intterwebissä tullut vastaan. Paitsi, jos et halua tietää miksi jälkiasennus-xenonit ovat usein syvältä ;)

                                          Comment


                                            #23
                                            Suomestakin saa:
                                            http://www.katuauto.fi/product_info....roducts_id=175

                                            Comment


                                              #24
                                              Kysästääs samaan topicciin että löytyykö toi polttimoiden "tarkkailuboksi" samanlaisena muista audin malleista ? (lähinnä typ44 kori oli mielessä)
                                              Samaan hengenvetoon suosittelen kuvien siirtämistä klubin palvelimelle ennen niiden katoamista bittiaavikolle :)

                                              Comment


                                              • #25
                                                Moro, releytin motonetin satseilla (11,90/kpl) pitkät ja lyhyet valot ja enpähän voi suositella noita kyseisiä sarjoja kellekään, ohjaus toimii, mutta jännitettä antaavat milloin huvittaa ulos... joensuun motonetin toimintaa voi toisaalta kiittää, etteivät alkaneet kiistelemään, kun kaikki releet palautin... toisaalta sama kaveri siellä on vaihtanut vaikka mitä toimimatonta mulle siellä, niin ei varmaan halunnu enää kiusata...

                                                Comment


                                                • #26
                                                  nyt sitten on asennettuna unipoint merkkiset 40 ampeerin releet, ja prkl! nyt toimii lyhyet OK, mutta pitkät hirttää jonkun potentiaalieron tai vuodon tautta päälle. kyllä aloittelevaa audi miestä kokeillaan... josko sitten kaikki ajovalojen kannat erikseen maihin ja niin edelleen...

                                                  Comment


                                                  • #27
                                                    Itsellekin on sattunut moneen kertaan ajovalojen releitä asennettaessa, että joku valo ei sammukaan, kuten pitäisi. Esim. releen "pitämiseen" riittää polttimon langan kautta saatava maapotentiaali, joka jostakin hiipii esille. Noille on vaikea keksiä selitystä ja vikaa on hankala etsiä, mutta ongelmaan auttaa, kun releitten syöttöjohtoihin lisäilee myötäsuuntaan diodeja, jotka eivät paljoa maksa. Myös releen ohjaukseen estosuuntaan kytketty diodi auttaa joskus.

                                                    Comment


                                                      #28
                                                      Eikös tuollainen diodin aiheuttama 0,7V jännitehäviö vähän nollaa koko releytyksen ideaa?

                                                      Comment


                                                      • #29
                                                        Ilmaisin itseni hieman epäselvästi: syöttöjohdoilla tarkoitan siis niitä ohjausjohtoja, joilla rele kytketään päälle (plussa ja maa), en niitä paksuja johtoja, joissa kulkee plussapuolen päävirta.
                                                        Yhdessä releytetyssä volkkarissa oli ongelmana lähivalojen jääminen päälle, kun pitkät kytki. Aika pitkään piti ajella, että edes huomasin asian (H4 polttimo hieman lämpeni). Laitoin 100ohm/5W vastuksen lähivalon kuuman karvan ja maan välille tappamaan potentiaalieron.

                                                        Comment


                                                          #30
                                                          Alkuperäinen kirjoittaja Petri Tuomas Näytä viesti
                                                          Löytyi muutama päivä sitten tämmöinen linkki asiaan liittyen:
                                                          http://www.danielsternlighting.com/t...ys/relays.html

                                                          Ehkäpä asiallisimmat sivut mitä on intterwebissä tullut vastaan. Paitsi, jos et halua tietää miksi jälkiasennus-xenonit ovat usein syvältä ;)
                                                          OT: enpä ole ennen kuullut HID/Xenon-valoja kritisoitavan: mielenkiintoista asiaa, tosin vuodelta 2003. Juttu valotti myös miksi ranskalaiset käyttivät pitkään keltaisia valoja, enpä tiennyt sitäkään.

                                                          Comment

                                                          Working...
                                                          X