Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Hyvin pysyy ässä hanskassa.
Collapse
X
-
"Aika jännästi toimii toi ESP -takarenkaat pyörii välillä taaksepäin tasapainottaen menoa" :-)
(Joo, ei ne oikeasti pyöri, videon tahdistus vaan saa näyttämän. Tämä oli pakko lisätä, muuten jollain foorumilla keskustellaan oikeasti siitä voiko takarenkaat pyöriä eri suuntaan)
Näytin videopätkän vaimolle sanoin että "katso tuosta mallia miten sitten Vaasassa ajetaan liikenneympyrässä".
Comment
-
Retoriset kysymykset ovat humanistipellejen oopiumia aivoille! Kyllä kysymykseen vastaus pitää saada;-)
Insinööri ja kasvatustieteiden "opiskelija";-)
Comment
-
Kyseinen ilmiö on hyvinkin yleinen, ehkä helpoimmiten sen havaitsee seuraamalla F1:ten kilpailua jossa "in-car"-kameralla kuvattaessa näkyy auton etupyörät. Tietyssä nopeudessa pyörimisliike loppuu ja kääntyy päinvastaiseksi. TV:n virkistystaajuudella (Hz) on vaikutusta asiaan ja mielestäni tuota ilmiötä ei näy Plasma/LCD-TV:llä, ainakaan itse en ole sitä nähnyt vastaanottimen päivityksen jälkeen.
Hyvin samantapaista ilmiötä käytetään hyväksi ajoituslampussa, sopivalla taajuudella heijastuttu valo pyörivään esineeseen aiheuttaa "näköharhan" jossa kohde pysähtyy.
Itse olen törmänny ilmiöön aikoinaan työelämässä, olin nuorena teollisuussähköasentajana tehtaassa jossa suuret johdinkelat pyörivät taajuusmuuntajan ohjaamina vaihtelevalla kierrosnopeudella. Tehtaassa käytettiin loisteputkivalaistusta ja aina muutoksia tehtäessä tai uutta rakennettaessa piti pitää huolen siitä että kohteeseen osuva valo oli monen vaiheen takana jolloin kelan pysähtymisilmiö voitiin estää.
Comment
-
Ja luonnonvalolla paljain silmin - esim. ne nappularenkaat - sama ilmiö: aivot käsittelevät silmien välittämää infoa niin ikään peräkkäisinä kuvina. Näköhavainnon prosessointia hämää se, että nopeasti vilistävät nappulat ovat identtisiä, joten sopivalla nopeudella aivot voivat tosiaan tulkita liikesuunnan väärin.
t. yksi inssi lisää :P
Comment
-
Silmillä ei ole tiettyä virkistystaajuutta eivätkä myöskään aivot käsittele silmien välittämää tietoa tietyllä virkistystaajuudella. Auringonvalo ei myöskään ole taajuuden mukaan ailahtelevaa, joten paljain silmin auringon valossa ei tässä käsiteltyä ilmiötä voi nähdä. Alunperin kuuliin väitteen eräältä fysiikan professorilta ja ainakin toistaiseksi, ilman väitteen kumoavaa koetulosta, pidän tätä väitettä hyvin suurella todennäköisyydellä totena.
Keinovalaistuksessa ilmiön kyllä voi havaita, se on toki selvää. Esim. perusverkkovirta saa valon ailaamaan 50-60hz taajuudella - käsittääkseni.
Leditoimiset otsa-, pyörä- jne. -lamput puolestaan myös vilkkuvat tietyllä taajuudella. Tämän huomasin käyttäessäni sähkökatkoksen aikana Airamin ledipyörälamppua pimeässä huoneessa valaisimena. Kun kättä liikutti nopeasti lampun ohitse, ei liike näyttänytkään sulavalta vaan pätkittäiseltä hyppimiseltä. Oletan, että virransäästämiseksi lamppuun on rakennettu piiri, joka muuttaa paristosta saadun tasavirran jonkinlaiseksi kanttiaalloksi. Ledi ei siis pala jatkuvasti vaan pätkittäin, jolloin virrankulutus pienenee.
Mahdollisesti koko väitteeni on täysin akateemista oksennusta, mutta ainakin omaani melko laiskaan fyysikko-kisällin ajatusjuoksuun kyseinen väite edellä mainittuine perusteluineen yhä istuu. Ja toki yhdellä valaisinmallilla tehty koe pätee kaikkiin valaisimiin.
Tässä pohtiessani päähäni juolahti myös väite siitä, että katseen reuna-alueet havaitsevat keskiosaa paremmin esim. näytön virkistystaajuuden. Näin olen muka huomannut ja huomasin jälleen, että sivusilmällä katsottuna vilkkuminen erottuu, mutta katseen keskittämisen jälkeen vilkkumista ei enää huomaakaan. Tämä voi olla mahdollista, sillä sisältäväthän silmän reuna-alueet enemmän valoherkkiä tappisoluja (pimeässä näet paremmin kohteen katsomalla ns. kohteen ohitse). Valon intensiteetin muutos siis erottuu paremmin katseen reuna-alueilla.
Todennäköisesti kuitenkin pitäisi saada vain unta palloon tässä vaiheessa vuorokautta...
Lyökää ja iskekää. Naulatkaa teesinne röyhkeästi omani päälle - eritoten te ingengöörit.
Comment
-
Heh, tästähän tulikin mielenkiintoinen "off-topic-topic"...
Jep, ei silmillä/aivoilla varsinaisesti ole mitään virkistystaajuutta (mitä sitten lienee ne alfa-aallot joista kuulee puhuttavan - no, tuskin liittyvät tähän). Se maastorenkaan nappulakuvio-ilmiö tuskin ilmenee kaikilla ihmisillä, tai kaikissa olosuhteissa. Ihmisen näköaisti ja näköhavaintojen prosessointi sisältää aikas tavalla ns. sumeaa logiikkaa, mutta väittävät kyllä että peräkkäisinä kuvina näköaivokuori näköhavaintoja prosessoi. Ja uskon kyllä että sopivissa olosuhteissa voi tosiaan esiintyä tuo ilmiö luonnonvalossa. [Kyllä kyllä, tiedekin on suurelta osin joukko uskon asioita] ;o)
Ledivalojen toimintaan saa ottaa kantaa joku siihen perehtyneempi.
edit:Jo vain, tämä lienee osittain evoluution tulosta. Luultavasti parantanut olennaisesti hengissä selviämisen mahdollisuuksia, jos erottaa liikkeen näkökentän reunoilla...Valon intensiteetin muutos siis erottuu paremmin katseen reuna-alueilla.
Comment
-
Huomannut saman. Loisteputkivalaistus yleensä vilkuttaa aika ikävästi näkökentän rajoilla. Tiedä sitten kuinka yksilöllistä tuokin on, viimeksi kun tuota ääneen valitin niin muut eivät tunnustaneet huomaavansa.Tässä pohtiessani päähäni juolahti myös väite siitä, että katseen reuna-alueet havaitsevat keskiosaa paremmin esim. näytön virkistystaajuuden. Näin olen muka huomannut ja huomasin jälleen, että sivusilmällä katsottuna vilkkuminen erottuu, mutta katseen keskittämisen jälkeen vilkkumista ei enää huomaakaan. Tämä voi olla mahdollista, sillä sisältäväthän silmän reuna-alueet enemmän valoherkkiä tappisoluja (pimeässä näet paremmin kohteen katsomalla ns. kohteen ohitse). Valon intensiteetin muutos siis erottuu paremmin katseen reuna-alueilla.
Sikäli voidaan puhua 'silmien virkistystaajuudesta', että tunnetusti eri eläimillä näkö toimii eri nopeudella. Esimerkiksi lintu lentäessään elokuvateatteriin näkisi vain rankasti välkkyvän diashown, kun ihminen ihasteleee liikkuvaa kuvaa. Koirallakin on jonkin verran nopeampi näkö kuin ihmisellä, kilpikonnalla arvattavasti hitaampi. Joskus ihmettelin telkusta Prisman dokkaria aiheesta.
Monitorin avulla tuota on helppo demota, jos virkistystaajuus on 60Hz niin alkaa päätä särkeä ja välkkyy silmäkulmassa, 75Hz ei tee enää kipeää.
Comment
-
Ihmisaivot ovat todellakin hitaahkot prosessoidessaan näköhavaintoja. Muistan lukeneeni, että yli 24 kuvaa sekunnissa alkaa näkyä enemmän elokuvana kuin diashowna.
Veikkaukseni tästä nappularengas-ongelmasta olisi sellainen, että aivot havaitsevat pyörän eri asentoja, joista sumean loogisesti osaavat päätellä että pyörä pyörii eteenpäin. Tietyllä nopeudella nappulat saattavat olla hieman eri asemassa kuin aivot luulevat, jolloin syntyy näköharha taaksepäin pyörivästä renkaasta.
Comment
-
Niinpä aika keskustelu tästä virisi. Oma heittoni tuolla välissä oli kuin olikin aika kieli poskessa heitetty -> :P
Mutta kyllä ne uudet jutut/keksinnöt monesti lähtevät juuri tällaisista kaiken päälaelleen kääntämisistä ja/tai kyseenalaistamisesta.
Itse miettisin tuota "väärinpäin" pyörivän renkaan ongelmaa hiukan toisella tavalla. Oliko kenties lähelläkään mitään keinovaloa, jolloin pelkästään se riittäisi aiheuttamaan ilmiön myös päivän valossa. Nimittäin jos kohdetta valaisi edes epäsuorasti tai osittain jokin keinovalo, sen sisältämä "värähtely" riittäisi laukaisemaan aivoissa saman ilmiön kuin strobovalo. Tämä keinovalo voi olla huomattavasti heikompi kuin varsinainen päivänvalo esimerkiksi autonajovalot tms.
Comment
-
Niin, onko joku todistetusti nähnyt ilmiön paljaalla silmällä luonnonvalossa? Tämähän vaati jo kohta oman ketjunsa...
Eikö videotykin kuva muodosteta samalla lailla tietyllä virkistystaajuudella? Perustelevisio on vielä siitä ilkeä, että kuva muodostetaan lomitettuna eli piirrettään vain joka toinen vaakaviiva kerralla. Tai no yksi pistehän kuvaputkessa kerralla loistaa, jos tarkkoja ollaan.
Comment
-
Näen tuo ilmiön kirkkaassa päivänvalossa. Sillä pystyy jopa leikittelmäänkin, eli hiemän nopeutta vaihtelemalla voi renkaan pyörimissuuntaa vaihdella tai jopa saada se jäämään hetkeksi paikalleen. Siis polkemalla maastofillarilla.
"Silmät vangitsevat vain pysäytyskuvia. Liikkeen rekisteröiminen tapahtuu näkökuoressa. Näkemisen eri puolista vastaavat erikoistuneet alatoiminnot. Ei tiedetä, miksi aivot toimivat näin, mutta työnjako on paras tapa selvitä näköärsykkeiden tulvasta."
"Aivotutkijat ovat vähitellen alkaneet ymmärtää miten tämä oma sisäinen maailmamme muodostuu. Kun katsoo ympärilleen kaikki näkyy tarkasti, lähes valokuvantarkkana ja täydellisenä. Mutta tietoisuuteen siitä menee vain vähän. Näkeminen on paljolti täydentämistä muistista - siitä, mikä on muistissa aiemmista kokemuksista."
Tutkijat ovat hiljattain todenneet aivojen näkökuoreen tulevan tietoa yhtä paljon muistista kuin silmistä. Kuvittelemme aiemmin nähdyn perusteella, mistä on kysymys. Aivoissa tiedetään olevan 32 näköaluetta jotka vaihtavat tietoa toistensa kanssa. Tapahtuu siis valtavasti tiedon takaisinsyöttöä.
"Näiden ratojen löytyminen on mullistanut käsityksen näkemisen aivomekanismeista. Näkeminen ei olekaan yksisuuntaista, eli silmiin tulevien näköärsykkeiden tulkintaa. Se on kaksisuuntaista ja siihen osallistuu muistissa olevan tiedon syöttö." Susan Greenfield
Sekoitetaan pakkaa (insinöörimieltä ;) vielä hieman lisää:
"Tutkijat ovat löytäneet tähän mennessä yli 30 aivoaluetta, jotka käsittelevät näitä näkemisen osa-alueita. Kovin tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitä niissä kaikissa tapahtuu.
Näköaistia on tutkittu myös erilaisten kokeiden avulla, mm. rakentamalla aivojen hämäämiseksi eri tyyppisiä perspektiiviharhautuksia. Kun esim. kaksi saman pituista tappia asetetaan alustalle, jossa oleva ruudukko kapenee ja pienenee koehenkilöstä poispäin, kauempana oleva tappi näyttää perspektiiviharhan takia pitemmältä. Kuitenkin, kun koehenkilön käsketään nostaa kumpaakin tappia erikseen, erikoiskameran ottamat kuvat osoittavat, että sormien ote on sama eli yhtä laaja molempien tappien kohdalla. Vaikka tapit näyttävät eri pituisilta, sormet pitävät niitä yhtä pitkinä!
Tämä osoittaa käsiä ohjaavan näköaistin osan toimivan itsenäisesti, riippumatta tietoisuuteen tulevasta näköaistimuksesta. Erikoistuneet näköalueet käyttävät kahta eri rataa joiden tehtävät ovat hyvin erilaiset. Kättä säätelevä osa auttaa reagoimaan ulkomaailmaan; sen kautta tulevat käskyt säätelevät kaikkia liikkeitämme. Mutkikkaammat, tunnistamista vaativat toiminnot tapahtuvat eri kohdassa. Yksinkertaisia toimintoja varten ei tarvitse odottaa kohteen tunnistamista, voidakseen reagoida siihen. Käsi siis näyttää sivuuttavan sen mitä silmä näkee, koska nämä toiminnot käsitellään aivoissa erikseen. "
Hyviä sivuja näkemisestä, jos aihe kiinnostaa enemmänkin:
http://www.qnet.fi/mpeltonen/nakeminen.htm
http://www.arlainst.fi/nv-peda/silmat/index.html
Comment
-
Ymmärrän yhä paremmin tämän keskustelun valossa kypäräpakon, kun aikuisen miehet ajelevat maastofillareilla eri nopeuksilla katse eturenkaassa;-)
Seuraava taantumisaste on ostaa mersu ja ihailla omaa tähteä konepellilä;-)
Comment
Comment