No joo. Se armeijan "kasvattavuus" riippuu monista tekijöistä. Hyvällä tuurilla siellä oppii sosiaalisuutta, ryhmätyön merkitystä, ja katsomaan asioita muutenkin kuin omaan napaan tuijotellen. Tunnen henkilökohtaisesti parikin "äidin kultaa", jotka menivät asepalvelukseen hemmoteltuina kakaroina, ja palasivat nuorina aikuisina joilla oli kapasiteettia ottaa jo vähän vastuuta itsestään.
Huonolla tuurilla sieltä voi saada lähtemättömiä traumoja, jos sattuu olemaan "väärän" sorttinen persoona ja osuu paikkaan (ja aikaan) jossa simputus on älyttömimmillään.
Ajoissa kypsyneen, terveellä psyykellä ja itsetunnolla varustetun nuoren aikuisen on vain otettava homma a) huumorin tai b) kansalaisvelvollisuuden kannalta.
Mitä taas siviilipalvelukseen tulee, se on mielestäni jokaisen henkilökohtainen ja laillinen valinta - kuten ase- tai aseeton palveluskin. Puolin tai toisin kuittailu tai tuomitseminen on niiiiiin turhaa.
Huonolla tuurilla sieltä voi saada lähtemättömiä traumoja, jos sattuu olemaan "väärän" sorttinen persoona ja osuu paikkaan (ja aikaan) jossa simputus on älyttömimmillään.
Ajoissa kypsyneen, terveellä psyykellä ja itsetunnolla varustetun nuoren aikuisen on vain otettava homma a) huumorin tai b) kansalaisvelvollisuuden kannalta.
Mitä taas siviilipalvelukseen tulee, se on mielestäni jokaisen henkilökohtainen ja laillinen valinta - kuten ase- tai aseeton palveluskin. Puolin tai toisin kuittailu tai tuomitseminen on niiiiiin turhaa.
Comment