Verkkoviestintää

[Pende]

Taitaa kohtsillään tulla 30 vuotta täyteen tätä verkkoviestintää ja olisikin kiinnostanut harhaileeko tällä alueella muita alan pioneereja. Alkuun DOSsin merkkipohjaisella keskusteltiin Off-linellä, haettiin ja lähetettiin paketit enimmillään 2400 bitin puhelinmodeemilla. Paikkakunnalla sattui olemaan palvelin niin pääsi paikallispuhelumaksulla toimimaan. Siitä sitten laittoivat amerikoihin että saivat alkaa jo silloin tutkimaan mitä kirjoiteltiin.
Silloin oli hieman korrektimpaa keskustelu, tosin ei autonromut olleetkaan etusijalla ja niiden remonttien mustasukkaiset ”meriitit”, filosofiaa ja yhteiskunnallisia aiheita lähinnä, eli enemmänkin ihmisiä ja yhteiskuntaa ”korjattiin”. Voisi kuvitella että kehitys olisi kehittynyt korkeammalle tasolle 30 vuodessa, ehkä tekniikan osalta niin on käynytkin mutta muilta osin voisi olla muutakin mieltä...

[Ipsi]

Eka mopo taisi olla vuonna 1986 300:nen, se ei juurikaan karannut käsistä. Kotona tyhmä pääte ja töissä minikoneympäristö. Kehitys on kehittynyt ja kohina sen mukana. Korrektia keskustelua löytyy läheltä, vaikkapa tältä palstalta, sitä kohinaa sitten esimerkiksi suoli24 ja muillakin ns. vapailla foorumeilla. Twitterissäkin on turhaa höpinää varmaankin yli puolet, en kyllä käytä, mutta sellainen käsitys on tullut tutuilta. Ei se tekniikka vaan ne ihmiset.

[matrikkel]

Amiga ja 1200bps ja nopparoolipelien nettikeskusteluihin tuli osallistuttua rapakon takana. 2400 oli sitten jo iso edistysaskel, mutta maksoikin muistaakseni pari tonnia. Jollain amigapartyllä Lahdessa, olisikohan ollut vuonna 91 oli 14400HST lainassa maahantuojalta ja joku pelle vielä pölli sen. Maksoi ihan maltaita sen ajana valuutassa ja tulotasolla, olisikohan ollut jotain 10tmk. Pidin hetken myös omaa purkkia pystyssä, mutta homma loppui vanhempien jarrutukseen kun talon ainoa puhelinlinja oli öisin aina sitten jumissa.

Kateellisena lueskelin amöriikkalaisten halvoista kiinteistä kk-maksuista lankapuhelimissa.

Pari kertaa tuli noppapelejä kokeiltuakin rapakon yli, mutta tuskaisen hidasta, kuin kirjeshakkia olisi kokeillut. "fighter's THAC0 is 13, str bonus +1, +2 magic sword, orc's AC is 7, so fighter needs 3 in d20 to hit. Rolls d20, resulting 14, so makes a hit. Rolls d8 for damage, adding +2 from strength, +2 from magic sword, rolls 7, adding 4, resulting 11 hp of damage. Orc has 8 hit points, so total hits after damage is -3, resulting death. [add a vivid descripting of death swing in here].

Nykyisin verkkopelaaminen käsitetään vähän toisin.

[Pende]

-80 luvulla oli alkuun Spectravideo leikkikone jolla tuli hieman tutustuttua jopa ohjelmointiin, PC rintamalla lähti liikkeelle Schneiderin "myllyillä", ensin oli perusversio jossa ei ollut kiintolevyä ja lerpuilla käynnistettiin DOSsi, sitten oli seuraava mahtavalla 20 megan kiintolevyllä ja alkoi nyysseissä touhuaminen.
Muisteleisin että siellä 15tmk kieppeissä oli kiintolevyllisen hinta tulostimen kanssa, eli melko tyyris sen aikaisella kurssilla.
Pelirintamalla ei tullut muuta touhuttua kuin ohjelmoin yhden pelin oikein kilpailuun vaikken sellaista harrastanutkaan. Taisin olla jo yli-ikäinen sille rintamalle.

[Jani R.]

Eka modeemi oli Amigassa kiinni ja taidettiin elää 90-luvun alkua. Amiga A1200 on edelleenkin tallessa, mutta modeemin lahjoitin pois.

[kapaz]

Mulla se tais ensimmäinen olla vesimies, eli Aquarius, jonkunsortin tietokone telkkarin kautta aikoinaan.
Joku pikupeli tuli tehtyä ja vieläkin muistan sen käskytyksen rivinumeroinnin: 10, 20, 30 etc.
Sopi sitten sinne 10 ja 20 kympin väliin lisätä sen muutaman rivin.
Basiccia tais olla ja Petteri Järvinen oli jonkinmoinen idoli ja Mikrobittilehti tuli aina ostettua;).

Niistä kumimodeemeista nyt muuta, kallista oli ottaa jollain sellaisella yhteyttä jonnekkin purkkiin saadakseen jotain niinmuka hyödyllistä, mitä olis tarvinnu.

C64:set ja muut jäi väliin ja tuli suoraan siirryttyä PC kantaan, peräti 286 ja mustavalkea win 1.1.;).

Ei kyllä siinä välissä oli joku kehitysversio C64: sesta, nimittäin ostin sen ihan jonkun lääkäriaseman entisenä työkoneena, sellainen vihreä teksti mustalla pohjalla, siis siinä näytössä (integroitu). Mallia en enää muista, mutta oisko ollu joku sata ja risat, mutta commodore kuitenkin.

[Ipsi]

Jossain 80-90 luvun taitteessa oltiin työpaikalle tilaamassa mikroja. Nokian MikroMikko 286 640 (!) kilon muistilla, 20 megan kovolla ja 5,25 lerppuasemalla sekä 15" harmaasävynäytöllä maksoi jotain 40 kilomarkkaa. Sillähän jo viestitteli vaikka mitä ja minne.

Eka kone, ei tosin ihan oma, oli kaverin ostama kotimainen rakennussarja, mikähän sen nimi mahtoi olla. Ensi tilassa ohjelmoitiin siihen Basicilla dartsin tuloslaskenta. Ja sitten heiteltiin. C64 ja Amiga on jäänyt itseltä kokematta. Valitettavasti.

[Jani R.]

Amigalle saisi nykyään kaikkea uutta kivaa, esim. www.amigakit.com Näin jossain myynnissä muistikorttiadaptereita, joita voi käyttää kovalevynä. Itellä on muistaakseni 850 Gt kovalevy siinä Amigassa.

Toinen mihin törmäsin oli kaupallinen C64 -kotelo, johon oli rakennettu sisään nykyaikainen pc ja c64 -emulaattori. Pelit SD/CF tms. muistikortilla. Toi olisi jo niin perverssi lahja jollekin fanille ;)

[Pende]

Liekö ollut peräti seksikästä se linjoilta kuuluvan vinkumisen kuuleminen, ainakin hedelmälliseltä sen lisääntyminen vaikuttaa. Spectravideossa oli ja muissakin toki c- kasettiasema "massamuistina" johon voi räpellyksensä taltioida ettei tarvinnut aina kirjoittaa uudestaan.
Tulipa noista rivinumeroista mieleen kun haastoin itseni tekemään lottorivin arpomakoodin ja tulostuksen, siis ruudulle, yhdellä rivillä (montakohan numeroa mahtoi silloin olla ja tarkistus ettei samaa numeroa ollut kahta kertaa rivissään), siihen kuului vielä annetun rivin tuloksen jokusen vuorokauden jälkeen. Eihän siinä muuta ongelmaa ole kuin merkkijonon pituus joka on rajoittunut 255 merkkiin että saihan siinä sovitella vaihtoehtolauseita sisäkkäinkin. Aikalainen lentävä lause taisi ollan "Syntax error"...
Lähinnä silloin elettiin 8088 aikaa ja kun päästiin 286 puikkoihin alkoi tapahtua, merkit sinkoili kotimaisen Tekon, Worksin tai WordPerfectin voimin, ongelmana oli se merkkipohjaisuus, skandeja tahtoivat vierastaa etenkin tulostimet ja kyrilliset merkit olivat jo lähestulkoon saavuttamattomissa, Brotherin vinkutulosti sentään selvisi niistäkin. Kunnes 386 sai jo taivaat repeämään ja levyt olivat jo sadan megan luokkaa, ensimmäinen AT mikro 386 tulikin jo itse koottua...
-80 luvun puolivälin jälkeen pääsin käsiksi Lotus 1-2-3 talukkolaskentaan ja sekös viehätti erityisesti. Sillä voi jo tehdä jotain hyödyllistäkin. Kun tuo lottoaminen näytti vähemmän tuottoisalta...

[kapaz]

Kato tää oli just se kaikille tuttu syntax error...;)).

[Pende]

Melko aikaisin tuli lähdettyä myös läppärien "kyytiin". Tasan 20 vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen käsiin, Canonin tulostava kannettava, oisko ollut lähelle 8 tuumainen värinäyttökin jo, 25 Mhz, liekö ollut 2 megaa rammia, jotain 70 megan levy ja 3.1 Windows. Periaatteessa helkkarin kätevä laite, ainoa vika oli että se jäi kehityksen jalkoihin kun graafisten sovellusten kasvu räjähti käsiin niin ei tuollaiseen leikkikaluun sopinut pian mikään sisälle. Olisi täytynyt saada W95 toimimaan, ei vain mahtunut ja lisärammi, 2 ja 5 megan palat oli järjettömän hintaisia, kun kyselin niin sanottiin etteipä niitä juuri ole tilailtu. No, eihän laite maksanut kuin 13 tmk, tehokkaampi versio, olikohan Texas Instrumensin prossu, olis ollut 5 tonnia kalliimpi, vakuutustarkastajien pöydillä noita kuului olla mutta kuluttajaluokkaan se oli liian arvokas ja hävisikin pian markkinoilta etenkin köyhässä Suomessa ja pian muualtakin.
Tuli sitten jokunen vuosi käytettyä lähinnä mökkitulostimena kun ei sillä enää päässyt nettiin kun ei 3.1 enää tuettu ja W95 ajoi ohi...