Metsästys miehiä/naisia

[Arttumutanen]

Kerätääs tänne keskustelua metsästys harrastuksesta. Missä ja mitä metsästätte ja mitä mieltä olette muutenkin metsästys harrastuksesta.

Itse suoritin metsästäjän tutkinnon vuonna 2001 ja siitä asti olen metsästänyt mökillämme Kiihtelysvaaran Oskolassa enimmäkseen metsäkanalintuja, jäniksiä, sorsia, pienpetoja ja majavia.

Aseena olen käyttänyt päällekkäispiippuista Winchester Model 91 12/70 haulikkoa ja Tikka 12/76, 222rem haulikkorihlaa.

Metsästys on ollut mieluisa harrastus, jossa on voinut olla ystävien kanssa ja samalla on saanut liikuntaa.

[nautseri]

Kyllä nuo metsäkanalinnut pitäisi rauhoittaa.
Osta vaikka kaupasta kana ja kuvaa lintuja, ennen kuin ammut niitä.
Ennen oli vaikka kuinka paljon lintuja metsissä.
Oli kiva nähdä luonnon monimuotoisuus.
Nyt on niin raiskioina koko luonto.

[Janssoni]

kaikenlaista metsästelly mutta viime vuodet hirven metsästystä, 3 vuotias jämpti tekee työt ...
Odotan innolla laillista susijahtia kun se on kuulema laitonta nykyään, täytynee tyytyä bongailemaan ;)

Puhut asiaa Arttu, kyllä se on hieno harrastus!

Nykyiset ...
Sako 75 Varmint 30-06
Toz päällekkäispiippunen 12/76

Ex ...
Tikka Master 695 9.3x62
Saiga 308-01

[Arttumutanen]

Kyllä nuo metsäkanalinnut pitäisi rauhoittaa.
Osta vaikka kaupasta kana ja kuvaa lintuja, ennen kuin ammut niitä.
Ennen oli vaikka kuinka paljon lintuja metsissä.
Oli kiva nähdä luonnon monimuotoisuus.
Nyt on niin raiskioina koko luonto.

Kyllä metsäkanalintuja on paikoitellen. Nythän metsästys aikakin lyheni lääneittäin. Pienpetojen pyynti ja metsäkanalintujen ruokinta auttaa hyvinkin paljon poikastuottoon ja lintujen esiintymiseen alueella.
Sateiset kesät ovat varmasti karsineet lintujen poikasia.

Rakensin viime syksynä teerien suosimalle suolle ruokinta automaatin ja muutamia vuosia tullut ruokittua sorsia järvellä ja lammella, n. 400kg vuodessa orhaa menee sorsien suuhun.

[sakarivo]

Kyllä lintujen poikueet alko pienemään jo silloin kun minkki tuotiin suomeen 1900-puolivälissä.. Hyvin vähän nykyään metsästäminen vaikuttaa riistakantaan, pl. hirvenmetsästys. Nykynuoriso kun tuntuu aina vain vähenevissä määrin alottavan tätä harrastusta. Ite oon pyytänyt hirveä vuodesta -02 ja muuta riistaa n.5v kauemmin. Nykyään innostus ei ole enää niin palavaa vaan metsällä käydään aina kun siltä tuntuu. Valitettavasti kaltaisiani "laiskureita" on muitakin, joten meidän voimin ei suomen metsiä riistasta tyhjennetä. On kyllä kaikenkaikkiaan hyvä harrastus ja pieksee viikonloppuna viinapulloon tarttumisen satanolla.

[audisti]

Juuri metsästä kotiutuneena ei voi kun kehua harrastusta:) 10-15km tuli käveltyä ja välillä vähän makkaran paistoa/kahvin juontia.Saalista ei tullut mutta se nyt ei ole niin se pääasia kunhan saa tuolla luonnossa pyöriskellä. Lintuja näkyi ihan kivasti mm. 2 ukkometsoa, 4 koppeloa ja teeri ,ovat vaan jo aika arkoja tähän aikaan syksystä. Onhan tuota tullut jo reipas 10 vuotta käytyä sorsa,metsäkanalintu ja jänismetillä.Aseena Winchester xtr 1500 puoliautomaatti 12/70.

[Okkok]

Metsästys ja ammunta " tärkein " harrastus sitten vasta Audi..molempiin palaa aikaa ja rahaa..Metsästystä n.20 vuotta takana. Audia vasta 5 vuotta. Jahtikohteina kaikki mitä voi oulun lähistöllä pyytää.


Ps. Jokainen voi(s) miettiä onko järkevää ilmoitella omistamiensa aseiden määriä ja malleja..

[matrikkel]

Mikäs on väen kanta varsijousella metsästämiseen, kapinehan on perinteisesti ollut nimenomaan suomessa maalaisväestön metsästysaseena?

[toimeve]

...mettästyskortin suoritin 15-vuotiihana, aikasemmin kun ei saanu kantoluppaa aseelle, kotona kun ei metsästetty.

Kohta 30 vuotta hienoa harrastusta: aluksi "pomppulintuja", mutta myöhemmin koirat ja ennenkaikkia seisojat (karkeakarvaiset saksanseisojat) veivät syämen ihan täysin. Muutto tänne keski-Suomeen häirittee sen verran, että kun täällä en ole seuroissa niin eipä tule täälä mettästettyä. Tulleepahan Audiinkin kilometrejä kun käy liki joka toinen viikonloppu "kotimaisemissa" Sodankylässä. Tänä syksynä lintuja näky hyvin, joskin eipä tarvinnu ampua kertaakhan =o) Mutta mettäkahavit ja makkarat maistu. Eihän tuota nälkhän kuole, vaikkei mithän saakhan.

Torstaina taas kohti pohjosta, joskin maalintujen mettästysaika loppunu jo (Lapissa ei ollu mettästysaikaa tänä vuona kuin 20.-30.9.), joten toivhena päästä viikonvaihteessa kattelemhan isoa lihhaa ristikon lävitte, elikkäs hirvenpyyntiä ohjelmassa.

Omasta mielestä mettästyksen kruunaa hienojen koirien toiminnan seuraaminen, vaikkei mithän saiskhan.

[Arttumutanen]

Mikäs on väen kanta varsijousella metsästämiseen, kapinehan on perinteisesti ollut nimenomaan suomessa maalaisväestön metsästysaseena?

Oon miettinyt että hankkisin jousen metsästys aseeksi, mielenkiinto heräsi kun luin jousimetsästämisestä jutun ja kuullut tuttavien kommentteja jousesta.

Jousella metsästäessä pitää päästä eläintä tai lintua lähelle. Eniten kiinnostaisi metsästää jousella majavaa, kun majava tuppaa aina pyörähtämään penkalta veteen ja siellä päristelemään niin saisi kelattua sen siiman avulla poiskin. Mitä jousta suosittelisitte aloittelevalla jousi metästäjälle, tarkoitus olisi pyytää sillä lintuja, jäniksiä ja majavia?

Pitää nyt iltapäivällä lähteä takaisin mökille viikoksi jänisjahtiin.

[gecko]

Hirviporukassa ollaan nyt kuudetta vuotta mukana ja lauvantaina pääsi tälle syksyä ensinmäisenkerran ampumaan, mutta toivottavasti ei viimeisen kerran =)

[Veksi]

Onhan tuolla tullut pian 30 vuotta heiluttua vaihtelevalla menestyksellä. Nyt on mielenkiinto suuntautunut oikeastaan vain hirviin. Aloitamme liikenneturvallisuuden edistämisen VT-9:n varressa tulevana lauantaina. siis 10.10. Saapi nähdä, mitä hommasta tulee, kun kaverit tuuppasivat minulle metsästyksenjohtajan tehtävän.

[jf]

Nykynuoriso kun tuntuu aina vain vähenevissä määrin alottavan tätä harrastusta.

Vaatii aika kovaa päätä ja asennetta, että ei-maanomistaja tai metsästäjä perheen muksu pääsee metsästämään. Täällä ankkalammikossa seuraan pääsee vain kuulumalla oikeaan sukuun (von tai af sukunimen edessä tai muu merkittävä omistajasuku) tai olemalla merkittävä maanomistaja (ehdoton ei suomenkielisten jäsenyydelle). Ankkalammikon reunoillla sitten jäsenyyden ongelmaksi tulee se, että satut asumaan ankkalammikossa. Kauempana taas näkemys "statilaisista" on entistä isompi este jäsenyydelle, kun eihän me "statilaiset" metsästyksestä mitään ymmärretä tai osata. Omalla kohdalla metsästyksen on mahdollistanut tuttujen ja perhepiirin apu, joten jäsenyys on saatu "oikeiden jäsenien" vastustuksesta huolimatta. Matkaa metsästyksen pariin kertyy, mutta onpahan edes mahdollisuus metsästää.

Aloituksessa tuli taas viikko vietettyä vaaroja kulkiessa koirien kanssa ja jotain jopa saatiinkin. Parin viikon päästä taas nokka kohti pohjoista...

[TTH-80]

On muuten ihmeen sisäsiittoista toimintaa nuo metsästys-seurojen jäsen valinnat!!
Jos et omista metsää ja maata, olet mistään mitään tietämätön juntti, joka hyväksytään seuraan hirmuisen juupas-eipäs jeesustelun jälkeen...

Itse en metsästystä harrasta, vaikka ase-harrastaja olenkin.

[kylkisalo]

Metsästys

Hevosenpään kokosesta on tullu mettällä kuljettua.Ennen kaikkea riistaa silloin sitä oli.Nykysin harvemmin,muuta kuin hirveä.Koiran kanssa kun metsään lähtee siinä on se jokin.Käy joskus niinkin että unohtuu kivääri selkään,kun seuraa Karhukoiran työskentelyä hirven kanssa.Siitä voidaan tietysti olla toistakin mieltä, mutta kyllä koiran kanssa hirvijahti on mun mielestä sitä todellista mettästystä.Audissa on kyllä häkille vähän ahtaat tilat.

[Ilkka L]

Jos et omista metsää ja maata, olet mistään mitään tietämätön juntti, joka hyväksytään seuraan hirmuisen juupas-eipäs jeesustelun jälkeen...

Niinpä ja metsästysseurat vieläpä ukkoutuvat varsin kovaa vauhtia. Seurojen ehkä kannattaisi miettiä hieman harrastuksen tulevaisuutta.

[nautseri]

Oisko porukoilla kiinnostusta vuokrata hetsästysmajaksi hyväkuntoinen
hirsinen asuinrakennus,kaikki mukavuudet.
Ja varmasti on sitten rauhallisella paikalla Suomussalmella,lähellä Hossaa.
Siellä on valtiovirkistys alueet,yksi suomen hienoimmista kalastua ja metsästys
alueista.
Omaa maata liki sata hehtaaria.

[Arttumutanen]

Tänä talvena älytön lumi määrä haitannu jänis jahtia, turha edes kuvitella käyttää ajokoiraa. Talvi hyvää aikaa rakentaa lisää jäniksen ruokintakatoksia ja valmistautua keväällä alkavaan sorsan ruokintaan.

[Hervast]

Meillä on jänösillä oma polku hevosten ruokintakatokselle heinää syömään...

Melkein voi sanoa että joka kerta näkee jotain metsäneläviä kun metsään lähtee, siellä vaan on yleensä mukana stihli kun en pyssyjä omista. Maata on kyl vuokralla metsästysseuralle ja kai sinne mukaankin pääsisi jos sattuis yhtään kiinnostamaan.

Metsästäjät tekee hyvää työtä metsänriistan hoidossa, mm. supien metsästys on erittäin tärkeää noiden kanalintujen menestyksen kannalta. Ja hirvien metsästämiseen tuskin tarviaa kantaa kysyä, lähimmät hirvet liikkuvat 150 metrin päässä pihapiiristä ja taimet on hyvin kelvanneet syötäväksi..

[Akira]

Harraste

Kohta viistoista vuotta eli puolet elämästä on ollut harrasteena ja luultavasti pysyykin niin kauan kuin henki pihisee. Loppukesästä alkaa aina tuleva jahtikausi jänskättämään samaan malliin vieläkin kuin viistoista kesäisenäkin.

Elokuusta taittuukin sitten mukavasti vuoden vaihteeseen enemmän tai vähemmän aktiivisesti metsästellen ja jostain kumman syystä lomatkin ajoittuu osittain syksyyn:)

Satunnaiset investoinnit ovat yleensä sitten vähän hintavampia kun tietää, että harraste on ja pysyy ja köyhällä ei tunnetusti ole varaa ostaa huonoa.

Harrastelua helpottaa se, että syntymäpaikkakunnallani pääsin seuraan heti kantoluvat saatuani ja paremman puoliskon kautta pääsin myös hänen kotipaikkakunnalle seuraan. Tulee käytyä appivanhempiakin katsomassa syksyisin melko tiheään:)

[-Andy-]

Täälläkin jahdattu jo pienestä pitäen. Oltu mukana niin pienestä lähtien, kun vaan sinne huolittiin (kova oli kyllä ruikutus sitä ennenkin). Kortti tuli hankittua jo varmaankin arviolta 14 vuotiaana ja siitä lähtien on paukuteltu sorsia, jäniksiä, kanalintuja, pienpetoja (harvoin tosin) jne. Hirvihommiin en ole sekaantunut. Aina ollut sitä mieltä, että metsästäjä on Metsästäjä vasta koiran kanssa. Koskaan ei kuitenkaan ole ollut sellaista rakoa, että koiran olisi voinut laittaa. Reilun kuukauden päästä taloon tulee ensimmäinen oma metsästyskoira elikkä lyhytkarvainen saksanseisoja.

On muuten sellainen harrastus, johon saa käytettyä aikansa aivan täysin! Mikään ei voita sitä tunnelmaa, kun marssii aamuhämärässä metsän rauhaan ja parhaimmassa tapauksessa hyvin kämpällä levätyn yön perään. Siitä sitten kuuntelemaan luonnon ääniä ja katselemaan koirien työskentelyä. Itse saalis on tietenkin tärkeässä roolissa, mutta vanhemmiten sitä osaa arvostaa toistakin puolta. Täydellinen tapa erottaa työ ja karistaa stressi ja kaupungin pölyt. Ensi syksynä on tarkoitus ottaa hivenen rauhallisemmin ja opetella koiruuden kanssa alkeita, metsäpäiviä tulee varmasti normaaliin malliin, mutta saalista varmasti tulee normaalia vähemmän.

Seuraan kuulun suvun kautta, koska maat on meillä seuran käytössä. Ne on kuitenkin noin 400km nykyisestä kodista, joten syksyllä ollaan lomalla ja metsästetään reilusti kerralla! Onneksi työ antaa siihen mahdollisuuden. Pienpetojen pyyntiin ja riistanhoitoon olisi innostusta, mutta välimatka eivät oikein suo mahdollisuutta.

[Ukkopaha]

Minä olen harrastanut metsästystä vasta pari vuotta. Sorsia tulee enimmäkseen metsästettyä, mutta pari kertaa olen päässyt metsään metsäkanalintuja metsästelemään. Metsäkanalintujen metsästämisen tekee vaikeaksi se, kun suvun maat ovat jossakin 200-300km päässä, joten siellä ei tule käytyä kuin kerran vuodessa :) Järvi taas on tuossa parin sadan metrin päässä joten siellä tulee useammin käytyä. Nyt on hieman vähemmälle sorsastus jäänyt, kun lähipiirissä ei paljoa metsästyskavereita ole, mutta varmaan ensisyksynä tulee useammin käytyä kun pikkuveli saa haulikon kesällä. Metsästysseuraan en kuulu.

Täytyy kyllä minunkin mainita, miten mukavaa on aamulla auringonnousun aikaan herätä ja syödä aamupalaa ja lähteä metsään vaeltelemaan haulikon kanssa. Silloin kun kerran vuodessa pääsee metsästämään niin silloin metsästetään kans kunnolla! Muutama tunti kävelyä haulikon ja varusteiden kanssa metsässä ja suolla. Ei haittaa vaikka saalista ei tule, se luonnon hiljaisuus on vain niin rentouttavaa.

Vielä jos saisin hallituksen taivuteltua koiran hankintaan niin saattaisin saada saaliin kotiinkin asti (nimimerkillä vieläkin harmittaa hieman se ainoa sorsa jonka viimesyksynä sain ammuttua alas, mutta jota ei sitten löytynytkään).

[Arttumutanen]

Totta noutavasta koirasta olisi apua sorsa jahdissa. Itekkin miettinyt jos joskus saisi hankittua noutavan koiran, kaislikkoon sen verran monta sorsaa tippunut eikä ole löytynyt vaikka miten etsisi. Monesti sorsat sukeltaa ja hukuttautuu kaisloihin.

Ensi syksyksi ainakin hankittava ilta hämärän sorsa jahtiin kunnollinen xenon lamppu. Mukana yleensä ollut joku onneton tuikku tai ei lamppua ollenkaan.

Onko muuten täällä sorsien ruokkioita? Millaisia ruokinta menetelmiä käytätte? Meillä on lammella parikin ruokintalauttaa jossa sorsat voivat levätä ja syödä jyviä. Jyville on tehty kaukalo joka on vedessä ettei varikset syö sorsille tarkoitettuja jyviä.

Linkki ruokintalautan rakennukseen, meillä muuten vastaava mutta lepoalustat tehty laudasta.
http://www.ahlams.net/lautta.htm

Mielessä oli tälle kesälle hankkia ajastimella oleva ruokinta-automaatti josta saa säädettyä haluamat kellon ajat milloin jyviä tippuu automaatista. Siksi tällainen ratkaisu kun sorsat tuppaa lähtemään muille maille jos ruokaa ei ole tarjolla. Automaatti olisi tilavuudeltaan muutama sata litraa.

Olisi itsellekin helpompaa ettei viikolla ja joka viikonloppuisin tarvitse viedä jyviä sorsille. Silloin tällöin vaan käydä täyttämässä säiliö.

Netistä löyty 70€ hintaan ajastin ja sitten se moottori hässäkkä joka heittää jyviä, mutta kai tässä voi muutakin hyödyntää. Itselle sitten jäis se säiliö hommattavaksi joka ei maksa montaa kymppiä.

[jukkuk]

satakunnassa metsästelen enimmäkseen metsäkanalintuja, sorsia ja kyyhkysiä ne pudotellaan baikal mp-153 12/89 puolitomaatti. ja kaurista kyttäillään tikka .308:n kanssa

[Onninpoika]

Suoritin joskus parikymmentä vuotta sitten kortin. Sitä ennen luulin, että metsästys on vain maanomistajien ja maalaisten huvi. Kokonaisuutena luonnossa liikkuminen on toiseksi hienointa mitä voi tehdä ja jos vaimo on mukana niin mikä ettei ihan sitä hienointa!

Kunnon metsämaille päästäkseni pitää ajella noin 500km joten auton on oltava hyvä. Metsästäjäuran aloittelin merellä Helsingin edustalla. Sittemmin Pohjos-Karjalan upeissa vaaramaisemissa.

Nyt on työkiireiden takia jäänyt pari vuotta väliin mutta ensi-syksynä olen taas hirviporukassa. Ajattelin anoa alueelle myös metsähallituksen kausiluvan pienriistalle.

Auton pitäisi tietty olla jokakantista vetävää mallia. Luulisi vajaavetoisessa tuon, mikä se nyt on se lukitus (ASR?) auttavan savisilla tai sohjoisilla teillä kun saa edes kaksi pyörää vetämään.

Aseiden kanssa olen ollut välillä kilpavarustelukierteessä kavereiden kanssa. Nyt on ihan perus-setti. Hirviaseena rouvalta "ostettu" H&K puolimoottori. Merisorsaa varte Remarin pumppu lyhyellä piipulla ja metsälintuja varten rinnakkaispiippuinen haulikko. Suosikkiase on kuitenkin pienoiskivääri jolla ei paljoakaan metsästysköyttöä mutta tarkkuusammuntaa sitten enemmän.

[Arttumutanen]

Viikonlopuksi olis tarkotus lähteä mökille varis ja lokki jahtiin. Tänään kävin varusteita hommaamassa mm. täyssuppea supistaja benellin pumppuun, muutama variksen houkutuskuva ja lumipuku.

Ennestään on jo muovinen huuhkaja joka tarkoitus olis koristella ärsyttävämmän näköiseksi. Ja tällä viikolla pistin menemään poikkeuslupa anomuksen haittalintujen metsästykseen rauhoitusaikana, niitten metätystähän on nyt kuun loppuun. Samalla tulisi lupa käyttää variskasettia houkuttimena.

Saa nähdä monta huutajaa on viikonloppuna pois pelistä ja aiheuttamasta vahinkoa kesän sorsapoikueille.

[A.J.A]

Muistutuksena, pienriistan kausilupahakemus tulee jättää huhtikuun aikana. Itse hain lupaa edelliselle kaudelle, sitä kuitenkaan saamatta. Syynä oli metsästysseuraan kuuluminen ja mahdollisuus metsästää seuran mailla. Ihan ok muuten, mutta seuran maille on matkaa 1000km, joten eipä sitä viitsi aamuteeripassiin lähteä ennen työpäivää. :)

[Arttumutanen]

Ei oo näkyny vielä pahemmin variksia ja lokkeja pohjois-karjalassa. Onneksi tuli poikkeuslupa niiden metsästykseen niin jatkuu jahti kesäkuulle.

[JonasK]

Ensimmäinen luodikolla osuttu koirasteeri putosi alkuviikosta latvasta! Oli vielä mielestäni melkoisen kaukaa ammuttu (mittasin GPS:llä ja trikonometrialla noin 230m). Lähemmäs en uskaltanut aamukytiksessä pyrkiä, mutta onneksi tuli käytyä kohdistamassa .222 Sakolainen (9x Bushnell) ennen lähtöä vaikka luottavaisena meinasin jättää väliin.

Kaverin ajokoiravanhuskin sai pari jänisajoa sinä kolmen päivän aikana, mitä tuli Kurussa (Ylöjärvellä) mettästeltyä. Kelit olisi vain saaneet olla hieman kylmemmät. Hirvikärset oli kiitettävän vähässä ainakin nyt alkukaudesta.

Mahtava harrastus vaikka harvoin pääse mettällä käymään.
Oli pakko ottaa teerestä jalka trofeena ja kuivattaa notskilla, kun neitsytosuma kerran oli!

Ysikymppi 40/40 alustoineen otti vähän pohjaosumaa mutta son sen arvoista.

Kassillinen kanttarellejä ja suppilovahveroita tarttui mukaan linnun kylkiäiseksi. Pitää yríttää taikoa joku gurmeeateria..

[Juisii]

Juu, kyllä sitä täälläkin jahdissa tulee käytyä, etupäässä talvella peuraa ja joskus sopivan tilaisuuden tullen jänistä porukalla. Jokunen kerta on tullut käytyä pohjoisruotsissa kanalintujahdissa. Hyviä reissuja, ja lintujakin on, mutta edellyttää kyllä ihan viikon lomaa jos sinne saakka lähtee.

Ja noista valituksista liittyen vaikeuteen päästä seuran jäseneksi / ylipäänsä jahtiin. Ymmärrän, tavallaan, maanomistukseen ja metsästyksen välisen "liiton". Jos jotain olet rahalla hankkinut /(onnella perinyt ;) niin omistajalla on toki oikeus päättää miten omaisuuttaa hallitsee.

Mutta suosittelisin näinä vuosina metsästysseurojen päättävissä asemissa olevia miettimään tulevaisuutta ja asennoitumista "maattomiin" metsästäjiin, jos ei minkään muun takia, niin juuri tuon omaisuuden arvon kannalta. Jos nyt kapeakatseisesti pidetään kiinni ideasta että "minä omistan, minä metsästän" ajatusmallista, niin ei uudet potentiaaliset (nuoret) jahtimiehet/naiset jaksa kauaa yrittää mukaan porukkaan. Kiinnostus loppuu ja harrastus suuntautuu jonnekin muualle.

Sitten tuleekin se päivä kun omaisuus on avohakattu ja pitäisi laittaa se uudellen tuottamaan. Viimeistään kolmantena vuonna kun hirvien syömät taimet taas uudellen paikkaistutetaan (ihan maksetulla rahalla...), mieleen juolahtaa keinutuolissa että olisi tavallaan hyvä jos tuolla metsässä olisi sittenkin joku jahtaamassa noita viattomia luontokappaleita ja pitämässä kantaa edes jotenkin kurissa... Puhumattakaan siitä, kuinka paljon useammin noita hirviä kerätään liikenteessä konepelliltä kyytiin.

"Ratkaisu" toki olisi se että rahdataan tulevaisuudessa euroopasta "jahtituristeja" kaatamaan hirviä, mutta katsottuani sikäläistä jahtikulttuuria (mm. trofee on tärkeämpi kuin itse riistasta saatava liha), niin ehkä kuitenkin "ei kiitos"...