Jarrullisen perävaunun ihmettelyä

[audiq]

Jarrullisien perävaunujen jarrumurheista tuntuu olevan yllättävän vähän keskustelua käytynä, vaikka kyseisten kärryjen jarrut tuntuvat olevan osin susia jo syntyessään.

Projektiksi tuli yksiakselinen hevoskuljetuskärry, jossa on viisipulttinen Knottin akseli. Ilmeisesti akseli vaihdettu, kun vetopää on AL-KO.

Joku muukin on varmasti ihmetellyt kärryjen jarruja. Mistähän kannattaisi jarruosia tilata? Saksasta ilmeisesti, mutta olisiko kokemuksia edullisista ja hyvistä nettikaupoista?

Audisteille vinkkinä sellainen, että viisipulttisessa tuntuu olevan sama jako kuin Audissa.

[antit]

Varmaan suomessa halvin paikka on teohydrauli.
Sieltä tullut useampia akseleita ja muuta rompetta tilattua.

[QHad]

Comarcon:ista Nurmijärveltä on tullut aiheeseen liittyvää haettua: http://www.comarcon.fi/

[Hervast]

Minulla oli omassa 1982 mallisessa Umeån kopissa AL-KOn vetopää ja akseli. Tarvisin siihen uudet vaijerit, jarrukengät, vetopään kumin ja lokasuojat. Aikani osia haeskeltuani löysin osat Valerydin valikoimista ja huomasin että noita osia kauppaa fixus myymälät. Hintoja vertailtuani tilasin vaijerit ja lokarit paikallisesta varaosaputkasta ja jarrukenkäsarjan ja nytkyn kumin saksasta, http://www.kuhnert-anhaenger.de/ firmasta. Tuossa jarrukenkäsarjassa oli aika muikea hintaero, ovh valerydillä jotain 118 ja pyyntö täällä päälle 120 euroa, saksassa sama hihnasatsi 49 € + nytkän kumi 10€ + postikulut (jotka ei pikkupaketille mahdottomat)

Tuota jarrukenkäpakettia saa ainakin alkon akselille laajempanakin, jolloin siihen kuuluu kaikki jouset, säätömurikka yms. sälää jarrukenkien lisäksi.

[Nikke]

Itse tilasin jarrulliseen kärryyn tuolta varaosat

http://www.knott-trailer-shop.com

jarrukengät kahdelle akselille ja jotain pikkunippeleitä. Samaan hintaan, mitä suomessa olisi maksanut jarrukenkäsatsi yhdelle akselille.

[audiq]

Hervastin linkissä oli meitin vaunuun edullisimmat kengät, jos oikein osasin katsoa. Mittailin rummut ja kengät, niin ne näyttäisi olevan sellaiset mitä oli oletuskin, eli 200x50. Jousisarja pitää ottaa myös, mutta muuten oli hilut ihan ok.

Eikös ennen saanut olla eri valmistajan akseli ja vetopää, että ei kai tuota voi kukaan kuitenkaan katsastuksessa hylätä, vaikka ei tämän päivän uusien sääntöjä täytä? Vaunuhan on vuosimallia 1984.

Aisaa ihmettelin myöskin. Vetolaite ei pyöri ympäri. Se liikkuu jonkin verran, mutta tökkää ihan selvästi johonkin, että jumista ei ole kysymys. Tuntuu vähän hurjalta, jos kaatuva kärry voisi vääntää autonkin nurin. Kuuluuko aisan oikeasti olla tuollainen, voi pitäisikö sen päästä pyörimään ympäri? Ihan kuin olisin tuollaisia aiemminkin pyöritellyt ja olisivat kääntyneet ainakin sen 90 astetta suuntaansa.

Hervast, laitoin sinulle YV-postia toisella foorumilla.

[Hervast]

Äkkiseltään kuvan perusteella meillä on samanmallinen vetopää ja todennäköisesti käsijarruhässäkkäkin. Ei minulle ainakaan mitään sanottu vetopäästä, pääasia noissa lienee että vipusuhteet on oikein, eli jarrutusteho tulee oikeassa suhteessa nytkän liikkeeseen. Tuossakin on rajoitetusti pyörivä vetopää, ei se montaa astetta kallistu.

Olen useaan otteeseen lainannut 80 luvulla rakennettua autotraileria, johon on tehty nestejarrut mersun osista. Tuommoinenkaan "viritys" ei enää olisi uutena laillinen nykyään. Hauskaa sinänsä että paremmin toimivia jarruja en ole tavannut missään jarrullisessa kärrissä.

Katsastuksessa olivat kiinnostuneet valoista, jarrut testattiin auton perässä rullilla ja käsijarrusta vetäen ja runkonumero tarkistettiin. Pohjan alla käytiin suorittamassa silmäys. Tuloksena leimaa vuoteen 2018 asti. Kuten alunperin epäilin, eivät eläintenkuljetukseen liittyvät varusteet tai niiden puuttuminen kiinnostaneet lainkaan.

[audiq]

A Kober 1600kg on merkitty otteessa vetolaitteeksi ja akseliston pitäisi olla Peitz EBG12U. Siinä on ollut 230x40 jarrut ja nykyisessä on 200x50. Samalle massalle on akselit, eli 1350kg. Vetolaite on otteen mukainen. Huomioitavaa, että alkuperäinen vetolaite ja akselisto ovat eri valmistajilta.

[Lipponen]

Audisteille vinkkinä sellainen, että viisipulttisessa tuntuu olevan sama jako kuin Audissa.

Eräs tuttava joskus kertoili että esim joihinkin asuntovaunuihin saa tilausvaiheessa määrittää pulttijaon. Tällöin voi vetoauton ja kärryn jako olla sama jolloin pärjää yhdellä vararenkaalla.

[audiq]

Ja se on kätevä homma, kun ei tarvitse kuskailla kärryn varapyörää erikseen. Ainakin tällaiselle, joka miettii tuollaista asiaa etukäteen ja joutuu huolehtimaan, että kärryynkin on varapyörä matkassa. Yhteen kevytperävaunuun vaihdoin akselin ja tilasin sen normaalista poikkeavalla pulttijaolla juuri tuon varapyöräjutun takia. Sen jälkeen sopi vetoauton varapyörä vaunuun.

[audiq]

Se on työntötanko aika huonossa kunnossa ja meinaa olla vähän lyhkäinen vaihdetulla akselilla. Kahden metrin kierretankoa (M10) näytti yleisesti saavan vain lujuudessa 4.6. Muutenkin taitaa jäädä silti lyhkäiseksi. Kai se pitää metrin pätkästä 8.8:a alkaa hitsuuttelemaan. Onko kukaan tehnyt tuota tankoa?

[Hervast]

Omassa kärriprojektissa jouduin tuon tangon säätö-osan rakentamaan uusiksi, kun siitä puuttui uusille vaijereille pituutta. Tuo säätö-osahan on samannäköinen kuin vanttiruuvi, mutta siinä ei ole kierteitä eli sitämyöten ei tarvita vääränkätisiä kierretankojakaan. Hieman näytti että tankoa oli rakenneltu jo aikaisemminkin, liekö vanttiruuvi korvattu tuolla omatekoisella kiristyssysteemillä ? Katsastukseen riitti mainiosti, että se tanko teki tehtävänsä niinkuin pitää.

Jarrutanko on toki kriittinen komponentti tuossa jarrusysteemissä, mutta rasitus sille on suhteellisen pieni. Uskoisin että uusiin puihin rakennettu jarrutanko on aina kestävämpi kuin entinen tekohengitetty jos nyt ei ihan pulunpaskahitsillä sitä kokoa.

[audiq]

Autokäyttöön tuo minun mag on, mutta kyllä sillä 10mm tangon hitsaa pitävästi. Ajatuksissani varon tuollaisessakin paikassa kauluksen hitsaamista tangon ympäri, kun siitä tulee heikoin paikka. Jos löytyisi sopivaa putkea, niin voisi kokeilla hitsailla sauma sinne ja sauma tänne, ettei mene mikään ympäri asti. Nykyisessä tangossa ei ole oikein mitään säätöä. Hyvin pieni matka, jolla ei käytännön merkitystä. Täytyykin katsoa toisesta pihassa seisovasta jarrullisesti vähän mallia.

Vaunussa oli hienosti käyty jarrut läpi. Nyt olen tarkistanut jokaisen jarruihin liittyvän pultin ja mutterin, eikä yhteenkään ole koskettu lähivuosina. Hemmetin hyvä niin, kun ei ole sitten sohellettukaan. Myynti-ilmoituksessa vaan luki, että jarrut on käyty läpi. No, sen huomasi kyllä jo ostotilanteessa, kun veti käsijarrukahvasta, että ei siellä mikään liiku.

Knottin 200x50 tarvikekengät tulivat saksasta 37 eurolla kotiovelle. 121e oli suomihinta. Tämä tiedoksi nyt keväällä kärryjään elvyttäville.

[Ilkka L]

Mistä hommasit jarrukengät Saksasta?

Alkaa minuakin vähän tympimään noiden traileriosien suomihinnat. Pitänee jatkossa hommata osat edullisemmasta paikasta.

[audiq]

http://www.ebay.de/itm/Bremsbacken-p...item2333e5aea3

Tuolta myyjältä. Tuli täsmälleen luvattuna päivänä. Laatu ei ole ihan priimaa, jos vertaa Knottin omiin, mutta ei ne mitään kuraakaan tuntuneet olevan. Ihan samanlaiset ostin satasella suomesta joskus. Ja mikä erikoista, niin Farmin uudessa venetrailerissa oli Knottin akseleissa tarvikekengät. Jos on kahdella akselilla kärry, niin huomaa, että tuolla on kahden akselin sarjoja myös myynnissä!

Kannattaa varmistaa, että tilaa oikeat kengät. Olikohan se meillä Farmissa 160/35 ja niitä on ainakin kahta eri versiota. Tuo 200/50 oli helppo, kun ei ole ilmeisesti kuin yksi vaihtoehto. Suomikaupoilla on kovat hinnat, mutta heidän listoista oli helppo tarkistaa eri vaihtoehdot ja päätellä itselleen oikea.

Mihin muuten nuo linkin kuvassa keskellä näkyvät väkäset kuuluvat? Jousisarjan mukana tuli, mutta ei ollut vanhassa setissä tuollaisia. Oletin olevan vaihtoehtoinen kengän jousen kiinnitin jarrukilven taakse asennettavaksi.

[Ilkka L]

Kovasti on saman näköiset kengät, kuin minun venetraikussa. No ei ihme, kun on Knottin akseli siinäkin.

Olisi muuten hyvä, jos saisi sellaiset jarrukengät, jossa kitkapinta on liiman lisäksi niiteillä kiinnitetty. Merioloissa tahtoo kitkapinta ruostua irti kengän rungosta ajan saatossa ja siitähän seuraa harmia ajossa. Joskus ennen muinoin oli kitkapinat tyypillisesti kupariniiteillä varmistettuja, mutta sellaisia en ole enää aikoihin nähnyt.

Eipä mitään hajua mihin nuo väkäset on tarkoitettu, en ole oman traikun jarruissa moisiin törmännyt.

[audiq]

Kenkiä etsiessäni törmäsin keskusteluun, jossa mainittiin, että www.kitkaliimaus.fi vaihtoi vaunun vanhoihin runkoihin uudet pinnat kilpailukykyiseen hintaan. Tuollaisesta yrityksestä voisi tiedustella niittauksen mahdollisuutta? Itsellenikin on tuttu ongelma kitkapintojen irtoaminen, kun venetrailereiden kanssa on tullut väännettyä. Jos selvität asiaa, niin ilmoita minullekin, että onnistuuko.

Kenkien tunnistamisesta sen verran, että mittaa rummun halkaisija ja vanhojen kenkien leveys. Sen jälkeen tiedät jo paljon. Jos halkaisija on se 160, joissa ainakin meillä neljällä pultilla vanne kiinni, kun 200:ssa on viidellä, niin 160:ssa pitää selvittää lisäksi valmistusvuosi (noin). 160:ssä vaihtui kenkämalli joskus 90-luvulla.

[Ilkka L]

Kitkaliimaus on itseasiassa tuttu firma minulle vuosien takaa. Joskus 90-luvun lopulla teetin siellä uudet kitkapinnat yhden kaksiakselisen traikun kenkiin. En muista enää mitä kenkien pinnoitus silloin maksoi, mutta oli merkittävästi halvempaa, kuin uudet kengät. En tiennytkään Kitkaliimauksen vielä olevan toiminnassa, kuvittelin nykymenon olevan sellaista, ettei kukaan enää kunnostuta vanhoja jarrukenkiä.

Sehän on aina ongelma noiden vanhojen kenkien kunnostamisessa, että pitää käyttää vanhoja jousia yms. tarvikkeita, jotka yleensä on aika huolella ruosteessa eivätkä ole enää parhaassa iskussa ja saattavat jopa hajota asennuksen aikana.

Nyt ei kyllä ole sinänsä tarvetta selvittää tuota kitkapintojen niittausta, kun hyllyssä on yhdet uudet Knotin kengät odottelemassa vanhojen kenkien eläkkeelle siirtymistä.

Mutta ilmoittelen kyllä, jos niittiasia selviää.

[audiq]

Siinä nettikirjoituksessa oli mainittu, että neljäsosalla uusien vaunun kenkien hinnasta oli pinnat tuolla vaihdettu. Uusien kenkien hintaa ei kyllä kerrottu, mutta vaunun kenkien kanssa kunnostus on varmasti ihan kannattava vaihtoehto.

Hyvä pointti tuo jousiasia. Täytyykin ottaa hevoskärryn vanhat jouset talteen. Kun seuraavaksi joutuu venetrailerin jarruja ihmettelemään, niin nuo hevosen kusella kyllästetyt ovat varmasti parempikuntoisempia kuin merivedessä uitetut. Jos sattuu menemään poikki, tai katoaa, niin on ainakin jotakin laittaa tilalle.

[mikaj]

Raskaan kaluston puolella niittaaminen on vielä arkipäivää, about joka korjaamosta löytyy vehkeet siihen. Tosin ei välttämättä joka paikasta löydy riittävän pieniä tuurnia, saatikka niittejä ja irtonauhaa.

[audiq]

Vetopäässä on jonkin verran väljää. Se välys on työntöjarrun liukuputkessa. http://www.teohydrauli.fi/PublishedS...itemcode=01602

Tuollainen AL-KO on kyseessä. Onko noissa jotain vaihdettavaa kulutuspalaa aisassa? Oletan että ei ole, vaikka rakenne näytti siltä, että pienen osan vaihdolla saisi välyksen pois ja jos tuota osasta saisi varaosana, niin ei tarvitsi alkaa itse patentoimaan.

Aisassa näytti olevan sellainen neliö palanen, jossa on reikä liukuputkelle. Se neliö palanen voisi olla takapuolelta irrotettavissa, tai jos tuo olisi fiksusti suunniteltu, niin se olisi varmuudella irrotettavissa ja vaihdettavissa.

[Hervast]

K+W Kuhnertin sivulta löyty ainakin tällainen räjäytyskuva, heiltä varmaan kannattais kysyä saako tuota osaa irrallaan ?

Ja kaikenhan saa purettua, eri asia saako enää takasin kokoon ;)



Oisko se puslasetti tuollainen ? http://www.anhaengerteileshop.de/epa...oducts/1210131

[audiq]

Juu, tuollainenhan se voisi olla! Kiitos paljon! Tuossa kuvassa näkyy hyvin suojakumin muotokin. Pitää sellainenkin hankkia.

Tuon osan 20 putkea kanssa pähkin. Sitä että miksihän se on lyhyempi kuin väli, jossa se on. Tarkoitan sitä, että käsijarrukahvassa on tyhjä liike aluksi putken pituudesta johtuen. Siihen rakoon mahtuisi 2 senttiä pitempikin putki. Asialla on kenties jokin tarkoitus. Mietin vain, että onkohan putki AL-KO:n oma vai jonkun itse väsäämä. Työntötanko kun oli ainakin vähän turhan lyhyt. Tein tankoon uudet päät ja samalla pidensin sitä muutamalla sentillä.

[Hervast]

En ole ihan niin tarkkaan tutkinut noista systeemejä, mutta oisko siinä jätetty välys tietoisesti, että normaalijarrutuksessa ei menisi missään tilanteessa käsijarru päälle ?
Tutkin oman Umeåsläpetin vetolaitetta, ja sieltä nähtävästi turvaketjun sokan irrotessa ponnahtaa jousi joka lyö käsijarrun päälle niin että pysyy.

[audiq]

Se voi olla. Kun saan jarrut säädettyä, niin täytyy istahtaa miettimään välyksen tarkoitusta. Se voi hyvinkin kuulua olla juuri noin. Venekärryn kanssa vaan ollut ongelmana pohjaava aisa, vaikka jarrut on lähes pinnoiltaan uutta vastaavat ja säädöt on niin kireällä kuin uskaltaa vetää ja katsastusta varten pitää vetää liian kireiksi, jottei pohjaa, niin heti on pelko persiissä, jos jostain kohtaa annetaan suotta löysiä työntötangolle. :)

Se oli tosi hyvä tuo sinun helalöytösi! Suomestakin löytyisi sarja ja siellä on putkikin. Maksaa tietysti hunajaa, mutta jos vetolaite maksaa 300e, niin on se edullisempi pelkkä putki. Mutta olkoon nyt ensin noin ja jos tulee leimalla nillitystä, niin vaihdetaan helat. Muuten vaihdan ne varmaan vasta myöhemmin. Tässä on jo aika paljon remonttia kärryyn tehty ja välys ei ole iso. http://www.teohydrauli.fi/PublishedS...itemcode=31812

[Nikke]

Onko vetopään iskari kunnossa? Meillä oli asuntovaunussa vetopään iskari rikki, niin kolautteli aika rajustikin jarrutuksissa. vetopää meni kuulakytkimestä työntämällä pohjaan asti.

Jarrujen säätöön sain joskus ohjeet:

-Ensin säädetään jarrukengät, niin että ottavat rumpuun kiinni, siitä puoli kierrosta taaksepäin.
-Sen jälkeen jarru päälle, säädetään vaijerit niin, että ottavat tasaisesti molemmilta puolilta
-Sen jälkeen säädetään tankoa niin että käsijarrukahva on pystyssä noin 90 asteen kulmassa aisaan verrattuna, kun käsijarru on kunnolla vedettynä.

Tuolla ohjeella ainakin Respon telikärryn jarrut sai toimimaan mukavasti. Ei kannata luottaa siihen että jarrut uudessa kärryssä tehtaalta tullessaan säädöissä.

[audiq]

Meillä oli Farmin telikärryssä jarrutanko jätetty nokkapukin kiinnikkeen väärälle puolelle, niin jarrut jäi päälle. Farmi syytti meitä asiasta, vaikka olimme valmiin ja katsastetun trailerin heiltä ostaneet. :)

Farmin ohje on sama ja sen käsijarrukahvan voi säätää myös aavistuksen etuviistoon. Sillä lievästi etuviistoon säädölläkään ei kelvannut Farmi katsastuksessa. Runttasivat väkisin pohjaan aisan, niin sitten riitti juuri ja juuri jarruvoimat, mutta liikematka oli liian pitkä. Sillä sai läpi, kun sääti konttorin rullilla aivan liian tiukaksi työntötangon. Siinä kärryssä on varmaan joku syntymävika, kun ollut muutenkin pelkkää vikaa. Toivottavasti hevoskärryn kanssa sujuu katsastus paremmin.

Palatakseni hevoskärryyn, niin vaimennin on ehjä. Tämä on erilainen kolahdus. On ollut asuntovaunusta vaimennin rikki ja se kolahteli jarrutuksen jälkeen kovastikin. Tässä kolahduksessa on eri mittakaava, kun eläimien kuljetukseen tarkoitettu vaunu, niin pitäisi tulla ihan hipihiljaa perässä. :)

[audiq]

Hervastin laittama kuva uudelleen.



Sitten kuva vaunun vetolaitteesta ja tarkemmin tuo putki, osa nro 20. Kuvassa työntötanko putken sisällä ja tangon numero kuvassa 19. Huomio, että jälkimmäisessä kuvassa vetolaite osoittaa oikealle, kun räjäytyskuvassa se osoittaa vasemmalle.

Mietityttää tuon putken oikea pituus. Niin kuin kuvasta näkyy, käsijarrulla on pitkä tyhjä liike tuon takia, että putki on lyhyempi kuin väli, jossa se on. Putken pituus on 120mm tasan. En keksi syytä sillä, miksi putken tarvitsisi olla lyhyempi kuin väli jossa se on. Paitsi että käsijarrukahvan kaasujousi pääsee vääntävämmälle alueelle, kun jarru ei heti ota vastaan. Mutta ei se tarvitse tuollaista tyhjää sinne. Työntötanko pääsee mielestäni toimimaan ongelmitta käyttöjarrulla, vaikka putken jatkoksi laittaisi muutaman M10 mutterin lisää tuonne lukitusmutterin seuraksi. Mutta kun ei viitsi tehdä patentteja, jos se väli kuuluukin olla noin. Vaunulla on ikää yli 20 vuotta ja ainakin toinen akseli jo alla, niin vaikea arvailla, että onko putki alkuperäinen vai patentti.

Onko jollain samanlaista AL-KO:n 161 S vetopäätä, josta saisi putken mitan ja näkisi, minkälainen tyhjä liike käsijarrussa on?

Käsijarrukahvan liikematka on vähän pitkä nyt, ilman patentteja, mutta saattaa jäädä sallitulle alueelle. Työntöjarrun liikematkan pitäisi jäädä lyhyemmäksi, koska tuo tyhjä liike ei siihen vaikuta. Haluaisin tuohon kuitenkin selvyyden, että on sitten oikein, kun ihan kuin tuossa välissä kuuluisi olla leveämpi mutteri tai jotain muuta tilkettä, joka pienentää tyhjää liikettä.

[audiq]

Laitoin toisen mutterin perään ja lyheni liikematka. Ehkä ollut alunperin erilainen mutteri, tai putki ollut pitempi, tai sitten ei. Mutta nyt on ihan ok.

13 tuumaisia C-renkaita metsästäessäni huomasin, että niitä saa vanteiden kanssa jopa halvemmalla kuin pelkkiä kumeja. 270e maksoi kierros 600kg kantavia kumeja vanteineen. Liikkeen voin kertoa YV:llä halukkaille. Sen verran oli ylimielistä asiakaspalvelua, että en halua yleisellä puolella alkaa mainostamaan.

[Nikke]

Peräkärryn jarrujen säädön tarve

Miten usein olette joutuneet säätämään jarrullisen peräkärryn jarruja? Oma telikärry tuntuu tarvitsevan säätöä kohtuu usein, kun käsijarrukahva rupeaa menemään liian taakse jarrut päälle laitettaessa.

kärry on kohtuukäytöllä ja siihen nähden tuntuu säätötarve olevan aika tiheä.

Säädön olen tehnyt niin, että nostan renkaat ilmaan. Rummusta jarrukenkien säätö kohdilleen rengasta eteenpäin pyörittäen. Sen jälkeen jarru päälle, vedontasauslevyjen säätö ja lopuksi vetotangon pituuden säätö.