Onko työtaso betonia? Ja jos on niin valoitko itse?
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Remontti yms. topic
Collapse
X
-
-
Kuitutapetin voit tasoittaa oikeestaan millä hienotasotteella vain mikäli on vain jokapaikasta kunnolla kiinni.
Vetonit lr+
Lakka lh
kaikilla kevyt tasoitteilla.. kuten Silora medium lf/presto lh/presto lf ym.
Tuo silora medium lf on ainakin kevyt ja helppo hioa, sitä käytän paljon finistelyyn ym.. sitte jos seiniä pitää kokonaan vedellä yli niin kyllä se on helpoin leipoa lr+/Lh pintatasotteella.
Comment
-
Olisi alkamassa lähitulevaisuudessa mielenkiintoinen remontti.
Vaimo saa anoppilan vanhan -52 rakennetun talon perinnökseen. Sitä on sitten suurennettu pariin otteeseen alkuperäisen hirsisen osan lisäksi. Edellinen remontti on tehty 80-luvun alussa.
Suunnitelma on että talo vedetään olohuonetta luukuunottamatta kokonaan hylsyksi. Vaihdetaan suorasähkölämmitys maalämpöön, asennetaan koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla ja mahdollisesti jäähdyttävällä ilmastoinnilla. Poistetaan yksi seinä keittiön ja ruokailuhuoneen välistä, jotta saadaan isompi tupa. Yläkertaan rakennetaan kunnollinen kylpyhuone, siten että laitetaan kattolyhty/lippa, että saadaan sinne kunnon seisomakorkeus.
Sitten tietenkin ajanmukaiset vesieristykset ja muutkin materiaalit. Keittiöön ja eteiseen laattalattia vesikiertoisella lattialämmityksellä ja sama myös märkätiloihin.
Ja jotta rojekti ei ihan alkuunsa loppuisi niin sokkelin vierusta pitää kaivaa auki ja laittaa kunnon vesieristeet sinne ja salaojat.
Budjetti: Summa avoin, koska vielä ei ole tarkempia suunnitelmia tehty.
Yhden talon olen rakentanut/rakennuttanut, joten tuo tulee olemaan mielenkiintoinen prokkis.
Comment
-
50-luvulla tehtiin hyviä taloja ja sellaista ei pitäisi mennä tämän päivän hömpötyksillä pilaamaan. Eikä sitä kannatakaan pilata, vaan jos ei hyvää osaa arvostaa, niin kannattaa vetää vanha nurin ja pystyttää siihen tontille mieleisensä tönö ilmanvaihtokoneineen ja muoveineen. :) Jos tönö on 80-luvun remontissa jo pilattu lisäeristyksillä ja uusilla ikkunoilla, niin sitten remontilla ei enää tuhoa mitään korvaamatonta, mutta ei kannattaisi jatkaa tuhon tiellä, vaan palautella rakenteita alkuperäisempään suuntaan.
Comment
-
Huhuh.. alkoi jo väsyttämään lukiessa
Tuo talo lienee liitetty kunnallistekniikkaan, mut jos ei ole, niin samalla kannattaisi ehkä erottaa vessavesien viemäröinti ja harmaat vedet. Siis jos lattioita revitään auki.
Ja kannattaisi ehkä jo tässä vaiheessa hahmotella pihasuunnitelmaa jos mahdollista ? Jälkikäteen olen itse miettinyt että olisi ollut äärettömän kätevää jos olisi saanut laiteltua kaikki mahdolliset ja mahdottomat sähköjohdot pihaan piiloon samalla kun tontilla hyörii kaivurit ja maat on mulloksellla. Ja fiksu toki jättää tyhjiä putkia maahan jonne saa kaapelia ujutettua myöhemmin. Pihaa kannattaisi ehkä muutenkin miettiä vielä nyt kun on siihen energiaa, saattaa olla että tuommosen rojektin loppumetreillä sitä ei ole.
Comment
-
Ei ole kunnallistekniikkaa ja vedet on silloin aikoinaan eroteltu jo toisistaan.
Ikkunat on silloin myös vahdettu, koska alkuperäiset olivat todella huonossa kunnossa. Tyyli on pidetty samana kuin alunperin, mutta ovat 3-lasiset.
Hirsiosaan on laitettu sisälle ainakin kipsilevyt pintaan, tarkemmin anoppi ei osannut kertoa. Mutta sittenhän tuon näkee kun sen aukaisee.
Appiukko ei ole enää kertomassa, kun kuoli keväällä.
Tarkoitus on kuitenkin tehdä niin hyvä kuin vain suinkin mahdollista. Ja käyttää asiantuntijoita että tulee terve talo.
Laajennusosat on tehty silloin 80-luvulla ja viimeisin 90-luvun alussa.
Piha on niin hieno että sitä vaalitaan viimeiseen asti. Mm. uimalammikko löytyy, pihasauna ja sitten vielä piharakennus.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja audiq50-luvulla tehtiin hyviä taloja ja sellaista ei pitäisi mennä tämän päivän hömpötyksillä pilaamaan. Eikä sitä kannatakaan pilata, vaan jos ei hyvää osaa arvostaa, niin kannattaa vetää vanha nurin ja pystyttää siihen tontille mieleisensä tönö ilmanvaihtokoneineen ja muoveineen. :) Jos tönö on 80-luvun remontissa jo pilattu lisäeristyksillä ja uusilla ikkunoilla, niin sitten remontilla ei enää tuhoa mitään korvaamatonta, mutta ei kannattaisi jatkaa tuhon tiellä, vaan palautella rakenteita alkuperäisempään suuntaan.
En tiedä pilattiinko lisää, kun vaihdettiin alajuoksut ja vaihdettiin lahoja pois laudoituksesta. Samalla vaihdettiin lasivillaiset lisäeristeet puukuitueristeisiin ja muovikalvollinen ilmasulku pahviseen. Toivottavasti tuli tiiviimpi kuin oli ennen, ettei tarvitse taas kaivaa villasukkia talveksi jalkaan olkkarissa. Siellä oli nurkassa pahin lahovaurio ja kokolailla reikä eristyksessä siis. Ilmalämpöpumppu hoiti ison osan viime talven lämmityksestä, kun takka oli pakko purkaa pois. Ei näy vieläkään notkahtaneen mistään, vaikka onkin tehty noita nykyajan hömpötyksiä. Minullakin jo hommattuna ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla, mutten ole vielä päässyt asentamaan. Siinä kohtaa viimeistäänhän sen pitäisi pehmetä koko töllin, vai?
Comment
-
Kipsilevyn alla voi olla viiden sentin villakerros pölisemässä. Mutta eihän sillä väliä, jos se ei ole aiheuttanut vahinkoja ja sen remontissa poistaa.
Kannattaa käyttää perinnerakentamiseen perehtyneitä asiantuntijoita. Muilla ei ole osaamista vanhan talon remontointiin. Ilmanvaihtokonetta ei vanhassa talossa tarvitse, jos se on oikein tehty. Vähemmän kuluu energiaakin, kun ei ole hengityskone jauhamassa 24/7. Pesutiloissa toki täytyy sähköllä ilmaa vaihtaa välillä. Suihkukaappi on fiksu valinta, niin ei tarvitse odotella vesieristeiden pettämistä ja pysyy muutenkin kosteushöyryt pienempinä.
Yleensä sanotaan, että kannattaa vanhassa talossa asustaa vuosi ennen remontointia. Jos siellä on 50-luvun pintoja tai osia, niin ne kannattaa säilyttää jatkossakin, kun silloin tehtiin vielä ihan laadukkaasti tavaroita/osia.
Mistä syystä salaojat täytyy uusia? Onko ilmennyt kosteudesta johtuvia ongelmia?
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja arto s Näytä viestiMeillä asutaa 30-luvulla tehdyssä talossa, joka on rempattu juuri tuossa 80-luvun kiepiköillä. On vedetty muovia, lisäeristettä ja uusittu ikkunoita. Jännästi se ei ole kuitenkaan homeessa tai muuten pilalla. --
Comment
-
Minun kokemuksella suomalaiset perinnetalot ovat yksiä harakan pesiä, joten
Alkuperäinen kirjoittaja audiqKannattaa käyttää perinnerakentamiseen perehtyneitä asiantuntijoita. Muilla ei ole osaamista vanhan talon remontointiin. Ilmanvaihtokonetta ei vanhassa talossa tarvitse, jos se on oikein tehty. Vähemmän kuluu energiaakin, kun ei ole hengityskone jauhamassa 24/7.
Comment
-
Ilmanvaihtokoneellisessa vaihdetaan jatkuvasti ilmaa, vaikka ei olisi tarvetta. Mennään tavallaan sen vaativimman tilanteen mukaan oletuksella. Painovoimaisessa vaihdetaan vain sen verran ilmaa mitä on kulloinkin tarvis, ei turhan päiten. Jos ilmanvaihdon tarvetta on normaalia enemmän, niin avataan ikkuna. Ilmanvaihtokoneellisessa se ikkuna pidetään tavallaan koko ajan auki varmuuden vuoksi. Jos on muovitettu talo, niin toki se ilmanvaihtokone täytyykin pitää jauhamassa sellaisilla tehoilla, että jos tulee se kymmenen henkeä tilaan, niin ei pääse ilma loppumaan.
Comment
-
Ilmanvaihtokoneen saa säätämään tehoaan lämpötilan, kosteusprosentin tai hiilidioksidipitoisuuden mukaan aina sopivasti. Nytkin tuolla teknisessä tilassa jauhaa iv-kone täydellä teholla kosteudenpoistoa 264W huimalla teholla samalla hoitaen jäähdytyksen.
Painovoimainen ilmanvaihto ei tällaiseen pysty.
Rintamamiestalon korjaamisesta minulla ei ole mitään kokemusta tai osaamista.
Comment
-
Salaojat pitää laittaa sinne. Niitä ei siis ole ollenkaan. Talo sijaitsee kalliorinteen alapuolella, ja kalliota on jo aiemmin muotoilto etanadynamiitilla että vesi ei tulisi suoraan sen viereen ja alle.
Kellariin on aiemmin tullut vettä keväisin, mutta siitä on päästy eroon. Toisessa pääss taloa on vielä kalliota jäljellä siten että vesi ohjautuu sokkelin viereen. Se kallionkieleke pitää siitä poistaa, jotta vesi ohjautuu toisin.
Uusiin osiin ei ole laitettu rakennusvaiheessa minkäänlaista vesieristettä sokkeleihin, ja ne pitää sinne oman mielenterveyden vuoksi laittaa.
Ilmanvaihtokone sinne laitetaan, koska siinä on uutta ja vanhaa yhdisteltynä.
Sen verran talon historiasta että se on vanha torppa ja appivanhempani sen ovat ostaneet 70-luvun lopulla. Silloin se oli ns. rappiotalo, josta sitten itselleen kodin remppasivat. Siinä ei siis sinänsä ole mitään vahinkoa tehty, kunhan vain korjattu. Olisi kuulemma ollut helpompaa repiä maantasalle alunperinkin, mutta sen takia sitä ei tehty, koska ko. alueelle ei oikein tahdo saada rakennuslupia. Esim tällähetkellä siellä on 5v. aloituskielto, koska kaava on valitusvaiheessa jossain oikeusinstanssissa.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja Otto. Näytä viestiIlmanvaihtokoneen saa säätämään tehoaan lämpötilan, kosteusprosentin tai hiilidioksidipitoisuuden mukaan aina sopivasti. Nytkin tuolla teknisessä tilassa jauhaa iv-kone täydellä teholla kosteudenpoistoa 264W huimalla teholla samalla hoitaen jäähdytyksen.
Painovoimainen ilmanvaihto ei tällaiseen pysty.
Jos on muovit seinässä ja maaleissa, laminaatit lattiassa ja mööpelit Ikeasta, niin kyllähän siinä äkkiä kosteudesta ja muusta saattaa ongelma tulla ja ongelmaa voi koittaa paikata ilmanvaihtokoneella. :) Jos tekisi alusta alkaen kunnollisen rakenteen, niin ei tarvitsisi ikiliikkujaa pyörittää sähkömoottorilla. 264W on iso kulutus sellaiselle, joka ei ole tottunut pyörittämään kymmeniä koneita sen tähden, että ilma virtaisi taloon sisään ja paska ulos. Mutta ei tästä tarvitse sen enempää väitellä. Lähinnä halusin tuoda esiin tiettyjä asioita, jotta vanhaa taloa ei lähdetä tietämättömyyttä pilaamaan. Moni on pilannut ihan sen tähden, että ei ole tullut ajatelleeksi ja on mennyt mainosmiesten tahdon mukaan.
Comment
-
Sen verran sain selville että hirsiosassa ei ole muuta seinissä kuin tervapahvi ulkopuolella lautaverhouksen alla. Sisäseiniin on laitettu kuitulevy ja siihen tapetti päälle. Alkuperäistä hirsiseinää on ulkoseinänä vain yksi pitkä seinä ja pieni pätkä toisesta päädystä. Muut hirsiseinät on nyt sisäseininä. Lisäosia on siis lähes kokonaan kolmella puolella taloa
Uusiin osiin on laitettu salaojat, mutta ei esim patolevyä. Vanhassa osassa ei ole mitään lisättynä, mutta ei ole ollut ongelmiakaan. Sokkelin korkeus on n. 1m vanhassa osassa.
Comment
-
Ne salaojat saatta myös olla suoraan hiekan tai mullan sisällä, jolloin ovat viittä vaille yhtä tyhjän kanssa. Meillä oli vielä varmuudeksi jätetty päät talon nurkalle, eli putki ei kuin korkeintaan siirtänyt vettä ristikkäisten nurkkien välillä.
Uusia varten kaivettiin pihan perälle kuoppa, joka täyteltin pään kokoisilla kivillä ja vasta suodatin kankaan päälle heiteltiin pintamaat.
Comment
-
Oman mielenrauhan takia jättäisin perustukset vuoraamatta muovilla jos on vanha talo ja rakennettu kapillaarisen maan päälle. Sokkelin kun muovittaa ympäri, niin kosteus nousee kiveä pitkin seinän alajuoksuun asti. Muovin tilalle löytyy esim. isodrän tai fuktisol nimistä levyä (salaojittava eriste) joka kuivattaa kapillaarisesti nousevan kosteuden, samalla saadaan kellari eristettyä oikeaoppisesti (ulkopuolelta) Kellarin rakenteiden toimivuuteen kannattaa perehtyä ajan kanssa ennen remonttia. Vanhalla tyylillä rakennettuun rakenteeseen ei kaikki nykyaikana käytetyt tavat toimi. Jos ulkopuolelle laittaa muovit, niin sokkelin kosteus pitää kuivattaa kellarin sisäilmaan.
Comment
-
-
-
Eikös siinä patolevyssä ole ne nystyt sitä varten, ettei ole ihan koko alaltaan sokklia vasten? Blokkaa vaan maan kosteuden pois siitä pinnasta. Siihen vielä oikein tehty salaojitus (sokkelin alapuolelle, murskepatjan sisään) ja alkaa aika iso osa kosteudesta pois kiusaamasta. Eristyksen voi tehdä vaikka styroksilla.
Comment
-
Varmasti normaalisti riittääkin ja noinhan se tehdään yleensä.
Vanhemmassa saneerauskohteessa tekisin kuivattavan rakenteen muutamasta syystä.
- jos ei ole tietoa minkälainen maa talon alla on ja paljonko se nostaa kosteutta sokkeliin
- kuivattavan rakenteen kanssa ei tarvetta suuremmille massanvaihdoille, voidaan pääosin täyttää ylös kaivetuilla mailla
- kuivattava rakenne pitäisi olla riittävä ja lopullinen ratkaisu. Voisi ketuttaa tehdä sama toistamiseen, jos kostuminen sittenkin yllättää...
Comment
-
Sokkelin sisäpuolelta kun kaivaa koko kellarin alalta sen 70cm laatan alta pois savea ja korvaa sen kapillaarisoralla, niin ei nouse laatan läpi kosteus ihan niin helpolla. Toki ne salaojat pitää olla kunnossa siellä sokkelin ulkopuolella. Sielläkin patolevy ja kunnon sorapatja ei tee pahaa.
Sisäpuolella kaivaminen on perseestä.
Ugh!
Comment
-
Comment
-
Patolevyssä on ne urat juuri stä varten, että sokkelin betoni/ harkko pääsee tuulettumaan. Mutta maasta tuleva kosteus ei kastele sokkelia. Kuten Arto asian esitti. Patolevy, kapillaari katko sokkelin viereen ja salaojat kellarin anturan alapuollelle eivät ole missään nimessä pahasta minkään ikäiselle talolle.
Comment
-
Jos ei sitten talo ala painumaan, jos kuivatetaan myös maata talon perustusten alla. Joku aika sitten oli kuvia talosta salaojaremontin jälkeen, kun oli alkanut luhistumaan perustukset. Alkutilanne oli se melko yleinen, että oli alettu tekemään salaojia ihan muodin vuoksi, niin kuin muutkin. Ei ollut mitään ongelmia ollut sitä aiemmin. Talo oli joku 30-lukunen, tai niiltä nurkilta. Aika pitkälle pääsee jo sillä, että muotoilee talon ympärillä olevien maiden kaadot oikeaan suuntaan ja pitää puskat pois talon seinustoilta. Jos puhutaan vanhoista taloista. Uudemmat tietysti monesti huonommin tehtyinä herkemmin luhistuvat, vaikka ei remontoitaisikaan :)
Comment
-
Mitenpä sitä ongelmia olisi, jos kellari on ns. pottu kellari käytössä ja saa haista kellarille. Normaali järjellä varustettu remontoija vaihtanee pätkä kerrallaan savet anturan alta samalla, kun laittaa salaojat jos sinne sellainen virhe on aikanaa tehty, että on jätetty kuormitusta kestämätöntä maata perustusten alle. :) Siinä jussi olet oikeassa, että seinän vierusta kaadot ulospäin on tärkeät olla kunnossa. Moni valesokkellitalo pysyy kunnossa sen takia, että kaadot seinän vierellä on kunnossa.
Comment
Comment