On musta laatta ja sauma. Ajattelin vain varmistaa ton asian teknisen oikeellisuuden kun tavallaan tässä koiruuksia harrastetaan;) kylppärin jouduin myös muutaman tollasen leikkaamaan ja kun laattaleikkuri ei tollasia kapeita soiroja leikkaa niin leikkuuvälineeksi valikoitui pakon edestä rälläkkä, joten onnistumisprosentti leikkaukselle pieneni huomattavasti. Siks ei oikein innostais lähtä tekemään muutamaa kymmentä siivua jos joku muu ratkasu tulis kysymykseen.
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Remontti yms. topic
Collapse
X
-
Joo rälläkällä on hyvin vaikea pieniä soiroja leikellä. Eikä tuommomem rako ole edes paha. 3mm on suositus että silikoonikin menis tuonne rakoon. Nykyajan saumalaasti on kumminkin vedenpitävä. Parempi kun silikooni. Mutta näön vuoksi tuo silikooni myös kannattaa laittaa.
Comment
-
No nyt ottaa päähän... Suihkun alla huomasin äsken laatan jossa lasitus rikki ja oikeastaan laatan päältä puuttui pala. Ehdotuksia mitä tolle tekisi? Onkohan ihan mahdoton homma saada laatta irti ja uutta tilalle? Onkohan tossa laatassa ollu joku vika koska olen varma, että eilen oli vielä ihan ehjä ja tänään ei oo ees remppaa tehty eli ei oo mitään pudonnu laatan päällekkään
Comment
-
Aika hankala niitä laattoja on irrottaa rikkomatta viereisiä laattoja. Joskus on jopa helpompi särkeä 2 laattaa jotta purkuhomma helpottuu. Laatoitusvaiheessa ei sitten ole työmäärässä eroa asentaako 1 vai 2 laattaa. Leveällä talttaterällä varovasti piikaten lienee parhaimmat mahikset saada laatta irti rikkomatta vedeneristystä.
Talon rempassa minulla oli laattamies käytössä. Piti olla oikein ammattimies, olipa sitten laittanut kylpyhuoneen seinään palan keittiön/eteisten lattialaattaa. Vähän meinasi tympäistä kun se huomattiin. (alkujaan oli kylppärissä hämärää valon puuttumisen takia) Sinänsä erikoista että tuota ammatimiestä vartavasten suositteli eräs erittäin tarkka rakentaja.
Comment
-
Muutamia noita on vaihdatettu putkiremppakohteisiin. Voi myös ihan maalaamalla tai kynsilakalla peittää jos löytyy sopivaa sävyä, eikä hieman erottuva paikkaus haittaa omaa silmää.
Vaihtaminen onnistuu kyllä kunhan on tosiaan erittäin tarkkana ettei vesieristettä suihkun alla tule rei'itettyä. Jos on epävarma piikkauksen kanssa niin käsipelillä on turvallisinta vaikka viekin aikaa; taltalla ja vasaralla naputellen laatta ja alla olevaa kiinnityslaastia murusiksi ja varovasti irti. Tuoreen vesieristeen voi myös paikata jos pieni reikä tulee mutta se ei tietysti ole paras ratkaisu eikä valmistajat yleensä takaa paikatun vedeneristeen vesitiiveyttä.
Comment
-
Haittaako se puuttuva pala muuten kuin kosmeettisesti? Pääseekö siitä vesi läpi? Mietin että raksalla joskus korjattiin haljennutta lattiavalua sellaisella kirkkaalla hartsilla. En nyt muista mitä ainetta se oli, jotain 2-komponentti jankkia joka kovettui täysin kirkkaaksi ja oli lopulta kovempaa kuin ympärillä oleva betonilaatta.
Comment
-
Comment
-
homma hoidossa. 2 laattaahan siinä joutui irrottamaan ja hommahan meni kohdallani näin.
- Rautasahaan kiinnitettävällä karbidi terällä varovasti saumat auki
- isku laatan keskelle jotta se halkesi ja varovasti talttaamalla laatat irti
- vesieristeeseen tuli 2 pientä reikää suunnilleen laattojen keskiväliin
- reilu tunti mattopuukon lappeella raaputtamista jotta laastijäämät irtosivat ja vesieriste tuli mahdollisimman puhtaaksi reikien kohdalta.
-leikkasin eristeeseen noin 4x3cm reiän ja laitoin primeria betoniin ja eristeen reunojen alle
-primerin kuivuttua päälle vesieriste ja vanhan eristeen alle mitä sinne sai menemään, sitten vahvikekengas ja toinen kerros eristettä.
- illalla uudet laatat paikoilleen.
Comment
-
Esim. Boschin Multitool ja siihen se kiviterä on aika löymätän laite noissa saumojen aukaisuissa. Samalla vehkeellä onnistuu hiominenkin. Ja moni muu asia remppatyömalla. Esim. ponttilattian sahaus vessan seinän vierestä ja oven edestä, naulojen pätkintä karmien välistä, kipsilevyn aukotus pistorasiaa varten jne..
Oma remppa meni kokolailla uusiin puihin sen laholöydöksen jälkeen. Vanhaa alajuoksua (~5*6" hirsi) vaihdettiin kaikkiaan vähän toista kymmentä metriä. Nyt siellä on 2x5" lämpöäsiteltyä ja saman kokoista kesto puuta lappeellaan sokkelin päällä. Pystyjuoksuja jouduttiin jatkamaan noilta osin. Töllin nostelu ja kannatukset ei olleet ihan läpihuutojuttu, mutta tuli tehtyä. Onneksi oli rakennesuunnittelija mukana, itseltäni olisi jäänyt tekmättä. Samassa rytäkässä hävitettiin yksi kantava väliseinä ja korvattiin sen pystytolpat kertopuupalkeilla. Jotain tällä kierroksella suunniteltua jää tehtäväksi toisena ajankohtana.
Lahon syyksi arveltiin alkuun kapillaarista kosteutta, kun toiselta seinältä puuttui ränni, eikä löydetty tarkistuskaivoja. Seinän vieret kaivettiin auki ja löydettiin jonkun joskus hiekkaan heittämät salaojaputket, jotka loppuivat kaiken lisäksi vähän lyhyeen ja olivat "asennettuna 1+ - 15 cm liian lähelle pintaa. Perustusta oli bitumoitu tms. ja pintaan oli liimattu 2 kertaa 50 mm stryroksilevyt, jotka oli kääritty muoviin. Olivat paikoin aika painavia..
Tilalle tuli patolevyt ja 100 mm routastyroksi. Ja luonnollisesti tuoreet salaojaputket murskepatjaan ja suodatinkankaaseen käärittynä. Nämä tietysti routasuojattu em. kamalla. Nyt heräsi kysymys, josko tuolla styroksilla eristäisi koko sokkelin, eikä vain maan alapuolista osaa. Kai siitä jonkin moinen eriste tulee ja jonkun sortin hyöty, vaikkei lattian alla olekaan routaeristystä. Millä tuo pitäisi päällystää?
Sokkelin eristykseen oli mietinnässä Funktisol, mutta sen saatavuus oli mitä oli ja koska tämä homma tuli vähän ex tempore, laitettiin mitä nopeasti saatiin. Kaikkiaan viivästys oli noiden ylimääräisten säätöjen kanssa nelisen viikkoa, kun kaikki piti tietenkin tehdä talkoo voimin. Kuokan tilasin sentään pihaan kaivuuhommia varten, mutta työt niiltäkin osin tehtiin talkoilla.
Se alkuperäinen lahon aiheuttaja saattaa muuten olla vanha, jo poistunut puinen tippalautakin. Epäilys oli, että se olisi päässyt puutteeelisen huollon takia happanemaan ja tartuttanut lahon alajuoksuun ja mineriitin alta löytyneeseen vuorilautaan. Jännästi nuo lahot rajoittuivat juuri eteläseinään ja siitä pari metriä nurkista pois päin. Auringonpaiste ja isot lämpötilaerot avittaneet laholle otollisia olosuhteita? Pohjoisseinän alajuoksut on vielä hyvässä iskussa. Talo valmistunut 1934.
Comment
-
Vaatii aikaa ja vaivaa. Kokeile jostain kulmasta kuitenki jos sattuisi olemaan löyhästi kiinni. Jos tuntuu siltä ettei oo kiinnostusta lastalla kaapimiseen niin tasoitus tai easycover päälle on vähän nopeampi reitti sileään seinään.
Edit: Easycoverilla tarkoitan siis tasoitetapettia tai tasoitustapettia. Samaan tyyliin tarttunut tuo nimi kuin Webasto joidenkin suuhun kaikille polttoainekäyttöisille lämmittimille.
Edit 2: Ohut saneerauskipsilevy käy myös tuollaiseen hommaan jos tasoitteen tai tapetin kanssa ei innosta säätää. Siinä toki seinä paksunee hieman ja vaatii vähän säätämistä listoitusten sun muiden samalla alueella olevien yksityiskohtien kanssa.Viimeksi muokannut Wezq-Ape; 8.9.2015, 12:04.
Comment
-
Remontti yms. topic
Se vähän riippuu vähän siitäkin millainen se pohja on. Itsekin luulin että sen pois repiminen on enemmän tai vähemmän mahdotonta. Kuitenki tuossa yks kollega joka osti asunnon äsken pohti ihan samaa. Hänellä oli pohjilla lastulevy ja lasikuitutapetti lähti siitä kuulemma ilman suurempia ponnistuksia.
Kipsilevystä lienee turha yrittää irroittaa.
Comment
-
Pinkopahvia siellä on varmaan alunperin ollut. Voi ne siellä alla olla vieläkin. Sitä saa edelleen. Kannattaa perehtyä siihen alkuperäiseen rintamamiestalon rakenteeseen ennen kuin alkaa remonttia tekemään. Siis esimerkiksi siihen, miten hyvin se alkuperäinen rakenne toimii ja mitä menetetään, kun lätkitään mitään ajattelematta erilaiset muovikalvot pintoihin. Alkuperäinen rakenne hengittää ulos asti. Paljon on pilaamattomiakin rintamamiestaloja olemassa. Ne on ne vähävaraisten, laiskojen tai kaukaa viisaiden, jotka eivät ole taloilleen tehneet valmistumisen jälkeen juurikaan mitään. Ja kun noita on katsellut, niin pääsääntöisesti aina on ne ongelmakohdat olleet rakenteissa, jotka on myöhemmin taloon tehty. Esimerkiksi lisäsiivet, jotka vajoavat ja tukkivat rossipohjan tuuletusta, ja tekevät salaojituksesta lähes mahdotonta.
Comment
-
Itsekin kyllä suljin pois nuo jälkikäteen laajennetut, niistä kun ei ketään osaa sanoa varmuudella mitä/miten on tehty. Tuossa ostamassani on alkuperäinen ulkoverhous ja ikkunat, kattoremontti tehty muutamia vuosia sitten. Päreet jätetty katon alle. Useasti näistä suljetaan lapetila umpinaiseksi, tässä oli jätetty selvä rako jotta pääsee tuulettumaan ulos asti.
Comment
-
Muistaakseni saneeraukseen tarkoitettu kipsilevy olis 6mm joten hirveästi ei huoneen mitat muutu sillä. Itse kun poistin lasikuitutapettia niin olihan siellä kipsit alla => sorkkaraudalla paloiksi ja uudet tilalle. Oli "hieman" lujassa...
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja audiq Näytä viestiOnko seiniä lisäeristetty sisäpuolelta?
Comment
-
Onko kellään käytännön kokemusta keittiön 30mm kivitason koloamisesta rälläkällä ja timanttilaikalla?
Pitäisi tehdä nurkkaan pieni 10*10 kolous, mutta tason (yli 100kg) kuljettaminen kiviveistämöön on hieman haasteellista, joten mieluusti tekisin sen pihalla itse.
Comment
-
-
Kyllä isompikin leikkaus on graniittitasoon onnistunut
Itse tein isoon tasoon aukon tiskialtaalle poraamalla ensin kulmat ja sitten leikkaamalla palan pois reiästä reikään rälläkällä ja timanttilaikalla. Reunaan jäi runsaan 10 sentin soirot.
Homma onnistuu, mutta vettä pitää syöttää paljon ja levy pitää olla tukevasti tuettuna.
Comment
-
Niin siis rälläkän kanssa ei hirveesti veden kanssa pelleillä. Menee kyllä kuivanakin tollanen pikkusahaus.
Comment
-
-
Comment