Osta 2 vähän halvempaa. Sellainen momenttiavain, jolla saa pultit käännettyä 800Nm momenttiin, ei fyysisten mittasuhteidensa vuoksi ole kovin näppärä sellaisten pulttien kanssa, joille riittää 20Nm. :)
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Momenttiavaimen valintaa
Collapse
X
-
-
Itse käytän vitoskoneen dampperissa kulmakiristysmetodia. Ei tarvi niin järkyttävän kokoista avainta ja toisaalta kulmakiristys on varmempi tapa saada pultti speksattuun momenttiin.
Comment
-
Esim, em. vitoskoneen dampperin pultti tulee ensimmäisenä mieleen. Muitakin kohteita tullut vastaan, missä tarvitsee aika hurjia momentteja.
Comment
-
Bensakoneelle on tehdas speksannut 450Nm tai 150Nm + 180 ast. muistaakseni. Dieselissä pätee tuo antamasi ohje, enkä tiedä onko sille edes suoraa momenttia määritelty.
Comment
-
yöpaikalla vielä käytössä 10 vuoden jälkeen kovia kokeneita stahlwilleja, eikä ikinä korjattu.
Comment
-
Täältä löytyy Kamasa-Tools momenttiavain K2741. Tyytyväinen olen ollut.
Paikallisesta liikkeestä ostettu joten takuu ja säätökuviot toimii tarvittaessa hyvällä palvelulla. Hintaluokka 150 euroa.
Comment
-
Mulla on tuo varttinen Motonetin avain, ihan hyvin on toiminut:
http://kauppa.motonet.fi/web/guest/e...ductid=76-5006
Puolituumaisena työpaikalta ostettu Stahlwille.
Comment
-
Itse ostin paljon mielummin Proxxonin kun Motonetin merkkiä "PRO". En ole vielä sitä penkkiin vienyt, joten tiedä häntä kuinka hyvä on.
www.ebay.de/itm/360583707459
Comment
-
Mulla Motonetin 19,90€ maksanut 28-210Nm rengasavaimena. Hyvin se pelittää, tarkkuudesta en sitten tiedä. Sama avain oli käsittääksen pärjännyt hyvin TM:än testissä, loppupäässä oli tullut enemmän virhettä.
http://kauppa.motonet.fi/web/guest/e...ductid=76-5005
Comment
-
Olisikos kellään antaa vinkkiä pienen momentin avaimista? Polkupyörän säätelyyn pitäisi tuollainen hankkia, koska hiilikuitu tahtoo olla melko tarkkaa oikeasta kiristysmomentista. Käyttö on kuitenkin sen verran marginaalista, ettei viitsisi montaa sataa investoida. Puhutaan siis pääasiassa <10nm luokasta.
Comment
-
Olisikos kellään antaa vinkkiä pienen momentin avaimista? Polkupyörän säätelyyn pitäisi tuollainen hankkia, koska hiilikuitu tahtoo olla melko tarkkaa oikeasta kiristysmomentista. Käyttö on kuitenkin sen verran marginaalista, ettei viitsisi montaa sataa investoida. Puhutaan siis pääasiassa <10nm luokasta.
Comment
-
Laitetaanpa tähän tämmönen linkki tuonne yhdelle traktori sivustolle jossa ovat innostuneet tekemään kannenpulttien ja vähän muutakin koestusta, kun asia sivuaa aikalailla myös momenttiavaimiakin varsinkin kierteen voitelun vaikutuksen osalta (jopa puolet momentista ...)
Sivuja on tällä hetkellä aiheesta jo 25, mutta sen verran mielenkiintoista juttua että itse ainakin joutui kaiken kahlaamaan läpi.
http://www.nuhvi.net/foorumi/viewtop...40bb8d83cf65ad
Comment
-
Olen elänyt siinä kuvitteellisessa uskossa että momentti + asteluku pultit kiristetään myötörajalle asti -> kertakäyttökamaa. En tiedä pitääkö uskoni paikkaansa, joku viisaampi voisi varmistaaa asian.
Onko oikea syy sitten liukuhihnatuotannossa, jolloin saadaan linjan läpi enemmän moottoreita kun kiristys on vain momentti ja siihen päälle 180astetta. Versus 30nm->60nm->95nm. Yhden työvaiheen säästää ensin mainitulla.
Comment
-
Ei mikään määrää että astekiristystä voidaan käyttää vain kun mennään myötörajan yli, se toimii aina. Sen sijaan momenttikiristystä ei oikeen enää voida käyttää kun mennään myötörajan yli. Eli toisinpäin ajateltuna mikäli pultti vedetään vain momenttiin, on pultti vielä käyttökelpoinen. Tosin joskus pultti vedetään pelkällä momentillakin niin tiukalle, että käytössä tulevat lisävoimat aiheuttavat siihen pysyvän muodonmuutoksen ja sitä ei voi enää käyttää uudestaan.
Miksi pelkkää momenttia vedettäessä tarvitsisi tehdä kolme vaihetta, kun momentti+aste tehdään kaksi? Astekiristystä käytetään juurikin sen takia, että saadaan nuo voitelun/yms vaihtelut suurimmaksi osaksi pois pelistä. Ennenvanhaan ei asialla ollut niin paljon merkitystä, kun kaikki pultit oli liian rajuja ja momentit niille vähän alakanttiin. Tästä aiheutui kaikennäköistä ongelmaa, piti lukita pultit kiinni ja jälkikiristää. Nykyisin osataan ottaa huomioon että kiristysmomentti ei pidä mutteria/pulttia kiinni, vaan venymä.
Jälkimmäisessä asiassa päästää sellaiseen juttuun kuin valitettavan yleinen 12.9 pulttien viljely kohteissa missä alunperin ei niitä ole ollut (esim jarrusatulan pultit). Venymäpituus kun on riittävän lyhyt, niin kova pultti voi lähteä aukeamaan tärinästä, mitä alkuperäinen 8.8/10.9 ei tekisi. Kriittisissä paikoissa voi huomata että kannen/lohkon/yms valussa on selkeä kohouma pultin kohdalla, tai että kierre lohkossa ei alakkaan heti pinnasta vaan on 20mm tyhjää. Tuolla tavalla on kovalle pultille luotu lisää venymäpituutta, että se pysyy kiinni. Minunkin edustamissani koneissa valitettavasti asiakkaat joskus vaihtavat alkuperäiset vanteen 10.9 pultit 12.9 pultteihin, ja siitä seuraa usein pulttien löystyminen käytössä. Kun alkuperäinen 5mm prikka vaihdetaan 20mm prikkaan, ongelma poistuu.
Comment
-
Venymä taitaa olla väärä termi tuossa selityksessä, korvataan se vaikka joustavuudella niin ollaan jo lähellä totuutta. Pehmeä ja kova teräspultti venyy samalla momentilla yhtä paljon, kun kummankaan myötörajaa ei ylitetä. Venymä seuraa hooken lakia, sen laskennassa ei huomioida ruuvin lujuutta. Ruuvi kiinni pysyäkseen tarvitsee ainakin kiristysvoiman, kitkaa ja vähän joustavuutta ulkoisien vaikuttavien voimien varalta. Pehmeä ruuvi on joustava jo lyhyenä mutta kovaan pulttiin pitää lisätä pituutta, jotta saadaan sitä hetkellisesti tarvittavaa joustavuutta, ettei esimerkiksi tärinä avaa ruuvia.
Kierteiden alkaminen syvemmältä kuin heti pinnasta voi liittyä myös paremman jännitysjakauman hakemiseen. Heti liitospinnasta alkava kierre pyrkii kiristysvoiman vaikutuksesta nostamaan kierrettä ympäristöineen ylös pinnasta ja siten aiheuttaa muodonmuutoksia liitospintaan. Syvemmältä alkavan kierteen jännitykset tasaantuvat paremmin ja muodonmuutoksia ei synny.
Momentinmittaus on järkyttävän epätarkka menetelmä määrittämään syntyvä kiristysvoima. Muistelen että konesuunnittelun perusteoksissa annettu haarukka samalla momentilla, mutta vaihtelevalla kitkakertoimella (kuiva, öljytty jne) syntyvälle kiristysvoimalle on luokkaa 50-130% tavoitevoimasta. Astekiristys on yksi tapa parantaa sen kiristysvoiman osumatarkkuutta.
Comment
-
Pehmeä ja kova teräspultti venyy samalla momentilla yhtä paljon, kun kummankaan myötörajaa ei ylitetä.
Voitelun/kitkakertoimen erittäin suuresta merkityksestä johtuen, kaikki vastaan tulleet tämän vuosituhannen teollisuuden korjaamomanuaalit määrittelee että pitääkö kierteen olla puhdas, tai voideltu jollain tietyllä voiteluaineella.
Kierteiden alkaminen syvemmältä kuin heti pinnasta voi liittyä myös paremman jännitysjakauman hakemiseen. Heti liitospinnasta alkava kierre pyrkii kiristysvoiman vaikutuksesta nostamaan kierrettä ympäristöineen ylös pinnasta ja siten aiheuttaa muodonmuutoksia liitospintaan. Syvemmältä alkavan kierteen jännitykset tasaantuvat paremmin ja muodonmuutoksia ei synny.
Comment
-
Ei tietenkään kiristetä pysyvään muutokseen asti. Valitaan testimomentti sen heikomman laadun mukaan.
Käsittääkseni esittämässäsi Hooken laissa otetaan huomioon materiaalin myötölujuus, vai miten se mielestäsi ottaa huomioon materiaalin?
[edit] Pikainen laskutoimitus mielestäni Hooken lain mukaan, korjaa jos on väärin [/edit]Viimeksi muokannut mikaj; 4.10.2013, 00:22.
Comment
Comment