Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?

[antti1976]

Hip hei... Paikallinen aviisi kirjoittaa että ESE nostaa kaukolämmön hintoja, sekä sähkönsiirtohintojaan...

Alkaa tuo puulämmitys tuntumaan entistä paremmalta ratkaisulta... :-)

[Jari74]

Hitto..unohdinko mainita nuo etuveto autoilla ajavat =)

Niin, en jaksa uskoa, että sähkön hinta tulisi kauheasti vuosien saatossa tippumaan. Aina löytyy syy nostaa ja eihän tuo sähkön hinta ole kohta ongelma vaan sen siirto. Piuhat alkaa kuulemma olla niin vanhoja, että niiden uusiminen maksaa tai sitten niitä pitää olla kaivamassa maahan jne.

Muualla euroopassa asiaan on jo herätty esim. talot on energia tehokkaampia Saksassa kuin suomessa. Parhaat ikkunatkin saa (kuuleman mukaan) Saksasta. Aurinkopaneelit/keräimet on yleinen näky jne. Kummallista, että täällä kylmässä pohjolassa on turvauduttu liikaa siihen, että sähkö on melkein ilmaista. Ehkä se ennen olikin, mutta sitten tuli nuo Nordpoolit yms. jolloin yhtiöt huomasivat, että muualle saa myytyä paremmalla hinnalla.

Ohops, meinasi mennä politiikan puolelle =)

[hopsis]

Saksassa on syöttötariffit käytössä jolloin sen ylimääräisen sähkön työntäminen verkkoon päin ns. pyörittää kWh mittaria takaisinpäin. Eihän se täällä tule onnistumaan josta syystä investointien takaisinmaksuajat ovat vielä 10-20 vuotta.

[Hervast]

Timo: samaa asiaa tarkoitetaan. Ittelläkin on suorasähkölämmitys talossa kun jätän vaan klapikattilan lämmittämättä, silloin varaajassa oleva lämpöparoni käynnistyy.

Koneviestissä on välillä noita bioenergiajuttuja sakuista ja siellä tosiaan maatila myy verkkoon kalliimmalla omalla keräimellä, biokaasuvoimalalla tai tuulimyllyllä tehtyä energiaa ja ostaa tarvitsemansa edullisemman sähkön normaalisti verkosta. Kannustavuus hieman eri tasolla kuin täällä, jossa mm. oman biokaasun käytöstä autossa joutuu maksamaan käyttövoimaveroa. Takaisinmaksuajatkin noissa investoinneissa varsin kannustavia, eli luokkaa 10-20 vuotta. Mut jotainhan siellä sakuissakin on keksittävä jos meinaavat ydinvoimasta luopua lähitulevaisuudessa.

Suomessa nähtävästi pitää energiantuotanto suojella harvojen ja valittujen bisnekseksi, siinä ei paljoa huoltovarmuus ja pk yritysten tukeminen ym. puuhastelu tunnu valtiovaltaa kiinnostavan.

[Ipsi]

En muista kirjoitinko jo tänne, mutta meille tulee uudisrakennukseen vesikiertoinen lattialämmitys ja 1000 litran varaaja, joka on tarkoitus pitää käyttölämmössä talvella vesitakalla ja kesällä aurinkokeräimillä. Backuppina varaajassa vastukset. Auringosta pitäisi saada käyttöaikaan (lienee nykyisin jo 5-6 kuukautta) käyttövesi lämpimäksi. Talvella polttelee takassa puita sen verran että lämpöä riittää. Jos ei jaksa polttaa niin vastukset pauhaa.

Meidän paketti tuli halvemmaksi (okei, kauppias on tuttu, mutta ero oli huomattava) kuin joku riittävän iso VILP ja varaava takka yhdistelmä. Ja jos ajatellaan mahdollisia sähkökatkoja, niin pikku aggregaatilla saa helposti virtaa kiertovesipumpuille ja parille pikku valolle. En osaa sanoa riittäisikö teho jollekin lämpöpumpulle (maa-, ilma-, tai vesi-ilma-) saatikka sille, että suoralla sähköllä tarvis lämmitellä. Ja miten nuo ilmalämpöpumput (vedellä tai ilman) sitten vähänkään kovemmilla pakkasilla toimii? Epäilijöitä on ainakin paljon.

[hopsis]

8kW maalämpöpumpun ottoteho on meillä ainakin vähän reilun 2kW eli eihan mahdoton edes akkrekaatille.

[Ipsi]

No nyt on pakko kysyä, että mikä helvetin 8kW pumppu jos se ottaa 2kW? :-p

[arto s]

Siinä on COP kohdillaan.. =)

Se tekee 2 kW sähköstä 8 kW lämpöä. Itse kyllä jaksan himppasen epäillä tuon toteutumista patteriverkossa.

[Mr.Crossfire]

Lämmitysteho vs. ottoteho. Se on katsos se lämpöpumppujen pointti. :)

[hopsis]

En minä näistä mitään ymmärrä, kunhan hoen myyntimiehen mantraa silmät kiinni ja sormet korvissa :) Ottoteho sähköverkosta on anyway se äbaut vähän rontti 2kW ja 8kW on se lämpöteho. Laskennallisia juttuja mutta jos ottoteho olisi 8kW niin olis tullut hankittua aika kallis suorasähkölämmitys.

[Ipsi]

No niin, missäs se mun takki olikaan ...

[mika111]

Sohastaan nyt kepillä tännekkin senverran, että aika paljon on tullut kuljettua uudisrakennus ja remonttituvilla ja tähän mennessä on kyllä isännät ihmetelleet kun lämpöpumpulla touhutessa meneekin enemmän sähköä kuin normi sähkölämmityksen kanssa =) jossain oli myös tehty tutkimu jonka tuloksena sähköinen lattialämmitys olisi kaikkein halvin vaihtoehto..ja siis 20 vuoden ajanjaksolla -> halvin tehdä, lähes olemattomat korjauskulut

[samza]

juu näin on, ainakin pienissä taloissa.
Sentakia varmaan motivakin poisti sivuiltaan sen lämmitystapalaskurin kun vaikka mitenpäin sitä veivasi niin suora sähkölämmitys tuli halvimmaksi 20 vuoden ajanjaksolla.

[jaolpi]

Sohastaan nyt kepillä tännekkin senverran, että aika paljon on tullut kuljettua uudisrakennus ja remonttituvilla ja tähän mennessä on kyllä isännät ihmetelleet kun lämpöpumpulla touhutessa meneekin enemmän sähköä kuin normi sähkölämmityksen kanssa =) jossain oli myös tehty tutkimu jonka tuloksena sähköinen lattialämmitys olisi kaikkein halvin vaihtoehto..ja siis 20 vuoden ajanjaksolla -> halvin tehdä, lähes olemattomat korjauskulut

No kyllä taitaa vika olla käyttäjässä, jos lämpöpumpulla saa menemään enemmän sähköä kuin suorasähkölammityksessä. Nämäkin tapaukset (uskoisin kyseessä olevan ilmalämpöpumput) johtuvat todennäköisesti väärin säädetyistä termostaateista.

Itselläni maaalämmön takaisin maksuaika oli n.7v ja nyt olen 5 vuotta nauttinut halvasta lämmityksestä. Hetkeäkään en ole katunut valintaani.

[Mr.Crossfire]

Omien kokemusteni mukaan ILP ei oikein hyvin sovellu tuollaisen puolilämpimän tilan, kuten autotallin, lämmitykseen. Välikeleissä, kun hyötysuhde olisi parhaillaan, lämpöä ei vielä tarvita ja taas kovilla pakkasilla kun lämpöä tarvitaan, on hyötysuhde huono. Asuinrakennuksessa ehkä vähän eri juttu, kun välikeleilläkin tarvii lämmittää.

Täytyy nyt toivoa että oma ml-kompura ei hajoaisi useammin kuin 3 vuoden välein, niin pitkällä aikavälillä jäisi investoinnista vähän taskuunkin. :)

[hopsis]

Thermian pumppuun sai kaikkiaan 6 vuoden tehdastakuun. Takuut siis toimii vaikka myyjäliike menisi huomenna nurin. Tekninen käyttöikä lienee normaalisti jotain 20 vuoden luokkaa, kaikki sen jälkeen pelkkää plussaa. Eiköhän se siinä vaiheessa ole jo sauhunsa syönyt. Tuota suorasähkön edullisuutta en ihan ymmärrä. Ehkä upouudessa tiiviissä talossa jossa on kaikki lämmöntalteenotot ja koneelliset ilmanvaihdot sun muut uudet nerokkuudet mutta ei vanhassa saneerauskohteessa.

[salonenm]

kyllä isännät ihmetelleet kun lämpöpumpulla touhutessa meneekin enemmän sähköä kuin normi sähkölämmityksen kanssa

Maalämpöpumpulla tämä on lähestulkoon mahdoton suoritus. Ilppien kanssa helpostikin saavutettavissa mikäli normisähkölämmityksen pyynti ei ole laitettu reilusti alemmaksi kuin mitä pumpuillä työnnetään.

Omassa -94 - 95 rakennetussa talossa on LTO, hyvät eristeet jne. Kaksi maanpäälistä kerrosta joissa 212m2 tilaa, tuntui pysyvän lämpimänä yhdellä ilmalämpöpumpulla (vielä vanha melko heikkotehoinen mitsu) ihan mainiosti kun oli se muutama päivä -8 - -10 pakkasta. Pesuhuoneessa tosin on lattialämmitys säädettynä niin, että lattia pysyy 22 asteisena, mutta vieressä olevassa kodinhoitohuoneessa eikä pukuhuoneessa ollenkaan lämmitystä päällä. Tällöin alakerrassa oli 21,5-22 astetta lämmintä, yläkerran olohuoneessa vajaa 21 ja makuuhuoneissa n. 18-19 astetta.

Pyynnit sähkölämmityksen termaireille oli asetettu 1-2 astetta alemmaksi noita lämpötiloja ja ainkin termostaattien statistiikan mukaan lämmitystä ei niiden kautta ollut kytketty missään vaiheessa. Ei tuossa tarvitsisi olla kuin kaikkialle laitettu se 21 astetta ja käytännössä ilppi ei tekisi juuri ollenkaan hommia.

[Mr.Crossfire]

Tuo eri järjestelmien kannattavuus on toki suoraan verrannollinen lämmitystarpeeseen. Oma kiinteistökompeksini tarvii lämmitykseen n.25000-30000kWh vuodessa, tuon jos paahtaisi suoralla sähköllä niin tulisi nopeasti äitiä ikävä.

Jos lämmitystarve onkin vaikkapa vain 10000kWh, niin tilanne on jo oleellisesti erilainen. Vuosittainen säästö on enää satasia, joten takaisinmaksuajaksi ei enää 20 vuotta riitä.

[mika111]

Niin siis ilmeisesti tässä ei nyt tarkoiteta pelkkää takasinmaksu -aikaa vaan myös sitä että sähkökaapelilämmityksessä olemattomat huoltokulut kun taas näissä pumppuhommissa väsähtää venttiilit, haistelijat, itse pumppu (joidenka käyttöikäkään ei putkimiesten mukaan ole kuin 5 korkeintaan 10 vuotta) jne

[Muumuupapa]

Meillä on asennettu maalämpöpumpulle oma mittari tämän vuoden maaliskuun 18. päivä. Tänään mittarin lukema on 3985 kWh. Rahassa vajaa 500€.

Aikaisemmin öljyä meni keskimäärin 2500 litraa vuodessa. Rahassa noin 2700€.

Vaikka kylmimmät kuukaudet ovat vasta edessä, näyttää siltä että säästöä tulee paaaljon. Ja loppui se alituinen kattilan putsaus ja öljyn kanssa lotraaminen.

Otin lämpöpumpun rinnalle myös maaviileän. Kesällä se jäähdyttää kämppää ja lataa lämpöä takaisin kaivoon, jolloin viilennys tulee käytännössä ilmaiseksi.

[jaolpi]

No mulla on sitten ilmeisesti käynyt hyvä tuuri, kun en ole vielä mitään joutunut korjaamaan. Pumppu tulee 29.12 pyörineeksi 12 vuotta ja niistä viimeiseen 11 vuoteen ei siihen ole tarvinnut kajota mitenkään.
Ekana vuonna alkoi maapiirin putkisto vuotaa, jonka syyksi paljastui haljennut messinkimuhvi jonka putkimies vaihtoi takuuseen. Vuoto tosin oli pientä, liuosta oli kadonnut n. 30l. Samaten maapiirin toinen lämpöanturi tilttasi ekana vuonna, myös se 15€ anturi meni takuuseen.
Tuossa 7 vuoden kohdilla maalämpöjärjestelmä oli kuitannut hintansa ja tällä hetkellä toi pumppu säästää noin 1800€/vuosi verrattuna suorasähköön. Eli on nyt säästänyt mahdolliseen remonttiin 5x1800€=9000€. Tuollahan saa jo koko pumpun uusittua, joka tuskin on vielä tarpeen.

Tulevaisuudessa sähkön hinta ei ainakaan laske. Kun katselen sähkön hinnan nousua, aiheutuu siitä minulle vain noin neljännes lämmityskulujen nousua verrattuna suorasähkön kulujen nousuun.

Ainakaan toistaiseksi eivät ole keksineet verottaa siitä että otan 3/4 lämmitykseen tarvittavasta lämmöstä omasta tontista...

[hopsis]

En nyt ihan luota "putkimiesten" korkeintaan 5-10 vuotta lausahduksiin. Totta kai vesikeskuslämmityksessä on enemmän huollettavaa kuin suorasähkössä mutta esimerkiksi meidän 196m2 neliön ok-talon lämmitys ja kolmen hengen käyttövesi maksaisi suorasähköllä niin paljon että vaikea uskoa remonttien maksavan minkä tahansa mittaisena tarkastelujaksona enempää.

[mikaj]

Otin lämpöpumpun rinnalle myös maaviileän. Kesällä se jäähdyttää kämppää ja lataa lämpöä takaisin kaivoon, jolloin viilennys tulee käytännössä ilmaiseksi.

Ihan oikeasti uskot kun myyntimies on noin väittänyt? Jos Heinäkuussa lämmitetään muutaman kilowattitunnin lämmöllä kaivoa, niin se lämpö säilyy siinä kaivossasi lokakuuhun asti?

[Mr.Crossfire]

Jos ei säily, niin kerrotko mihin se lämpö sieltä sitten karkaa?

[Muumuupapa]

Meillä on tapana peseytyä muulloinkin kuin vasta lokakuussa. Järjestelmä lämmittää käyttövettä läpi vuoden. Maaviileän kiertopumppu ja puhallin ei paljon kuluta.

[mikaj]

Noh tietenkin se maapallomittakaavassa säilyy. Mutta eipä siitä varmasti millään labralaitteilla mitattavaa hyötyä tule kun se lämpö johtuu afrikkaan asti maan kuorta pitkin. Ja nimenomaan se maapiirin pumppu joutuu viilennyksessä pyörimään, jonka sähköä ei saada takaisin ja senkin lämpö tarvii viilentää. Halpaa se toki on, mutta se uskon sen olevan ilmaista tarvitsisi jonkun realistisen laskeman asiasta.

[Mr.Crossfire]

Jos se lämpö johtuu afrikkaan asti kesällä, niin kyllä se sitten johtuu takaisinkinpäin kun sitä aletaan ottaa käyttöön talvella. Kesällä systeemiin pumpataan energiaa, talvella sitä pumpataan sieltä pois.
Kiertovesipumppu ja puhallin ottavat toki oman sähkönsä, mutta sitä ei kai kukaan kiistänytkään.

[Muumuupapa]

Kiertopumppu ja puhallin vievät yhteensä ehkä 100W. Jos jäähdytys on päällä 10 tuntia vuorokaudessa ja kesään sattuu 20 hellepäivää, on maaviileän vaatima energiantarve 20 kWh vuodessa. Jos sähkölle lasketaan hintaa 0,12 euroa/kWh, tulee jäähdytyksen energiakustannuksiksi huimat 2,4 € vuodessa! Ja voidaan olettaa, että parhaimmillaan jopa puolet tuosta summasta saadaan takaisin käyttöveden lämmittämisessä. Jäähdytyksen aikana siirtyy melkoinen määrä lämpöenergiaa huoneilmasta maalämpöjärjestelmään. Lonkalta heittäisin, että vähintään 15 kWh vuorokaudessa.

Käyttöveden lämmittämiseen (ja paljon muuta ei kesällä lämmitetä) kuluu pienelläkin perheellä noin 4 kWh vuorokaudessa, josta nelinkertaisen hyötysuhteen vallitessa maksettavaa jää pumpun ottoteho 1 kWh.

[Roni]

Pohjaveedellä ja sen virtauksella voi olla huomattaviakin vaikutuksia siihen latautuuko se kaivo vai ei. Suoraan sitä ei kai kukaan voi sanoa saatko yhdellä pikku putkella ladattua maaperään lämpöä vai et. Tarkennettuna se on selvää että kyllä lämpöä maahan saat ladattua, mutta se ei ole täysin varmaa mihin lämpö purkautuu.

[Muumuupapa]

Pohjaveedellä ja sen virtauksella voi olla huomattaviakin vaikutuksia siihen latautuuko se kaivo vai ei. Suoraan sitä ei kai kukaan voi sanoa saatko yhdellä pikku putkella ladattua maaperään lämpöä vai et. Tarkennettuna se on selvää että kyllä lämpöä maahan saat ladattua, mutta se ei ole täysin varmaa mihin lämpö purkautuu.

Tämä pitää paikkansa. Johtumishäviöt maaperässä ovat pieniä verrattuna pohjaveden mukana kulkeutuvaan lämpöön. Lämpöä kyllä varastoituu kallioon, mutta mitä suurempi on virtaus, sitä lyhyemmäksi ajaksi lämpöä lataantuu.

Ja jos valita saisin, ottaisin lämpökaivooni mahdollisimman suuret pohjaveden virtaukset. Vaikka silloin menetetään lämmön lataamismahdollisuus, saavutetaan talvella parempi hyötysuhde, kun virtaus vie jäähtyneen veden pois ja tuo nopeasti lämpimämpää vettä tilalle. Ja vastaavasti kesällä maaviileän jäähdytysteho paranee.