Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?

[Lipponen]

Oletkos vesi-ilmalämpöpumppua harkinnut?

Itse hieman sellaista kaavaillut puukattilan kaveriksi. Eli kyseessä on ilmalämpöpumppu jossa lämpö luovutetaan varaajaan eikä puhalleta huoneilmaan.

[LauriJT]

Saakohan sellainen käyttöveden riittävän lämpimäksi? Ja meillä tosiaan on kaikki laitteet erillisessä tallirakennuksessa, niin se ei saa huoneilmasta sitä lämpöä ja tekee hankalaksi luultavasti sen lämpölinjan asennuksen.

[hopsis]

Pitääkö tällaista maalämpöjärjestelmää jotenkin joskus huoltaa? 3,5 vuotta se nyt on tuolla kellarissa hurissut. Murreeee?

[Otto.]

Ohjekirjan mukaisesti tarkastukset vuosittain. Korjaukset tarpeen mukaan. Mulla piti lisätä liuosta maapiiriin, kun oli päässyt vajaantumaan vuosi sitten.

[hopsis]

Tulihan tässä kuunvaihteessa taas yksi puolivuotiskausi maalämpöä täyteen. Olen ihan exceliin laskenut käyttötuneja ja kulutuksia aina marras-huhtikuu väliltä.

Näyttäisi olevan 3½ vuoden keskiarvo lämmityslaskulle tällä hetkellä 86€/kk. Pidän sitä edelleen erittäin hyväksyttävänä hintana vanhalle isolle talolle ja käyttöveden lämmitykselle. Carunan korotukset tuohon tulee jatkossa tekemään toki ~10-15% korotuksen.

[Ipsi]

Mä mietin meille lisäyksenä aurinkokeräimiä kun varaajassa on siihen mahdollisuus. Kolme yksikköä asennuksineen tällä hetkellä kai jotain 2500€. Jos sillä saa vuodessa 250€ säästöä sähkölaskuun (minä arvelen, että tuo on kyllä varsin optimistinen arvio), niin takaisinmaksuaika olisi 10 vuotta. Kestääkö se paketti huoltamatta sen ajan? Ja saahan tuolla 2,5 kiloeurolla ostettua aika paljon sähköä. Puitakin kun polttelee kesälläkin, niin ei juuri nyt ole aikeissa noita keräimiä toteuttaa.

[LauriJT]

Minä ajattelen sen mieluummin, niin että kertapanostuksella saisi käytönaikaiset vuosittaiset lämmityskulut huomattavasti pienemmiksi. Tuo pellettisiilon täyttö on kuitenkin 1300-1400€ per vuosi. Laskin itsekin että noin kymmenen vuotta sen maksuaika olisi. Puuta olisi kyllä mitä polttaa vaikka ja kuin paljon, mutta nykyinen kattila ei siihen pysty.

Lämmitykseen palaa siis noin 120€/kk, joskin kuuden tonnin siilosta 4 tonnia palaa talven kylmimpien kuukausien aikana. Mutta ne pari tonnia jos jää palamatta kevät-syksy välillä ilmaisen energian ansiosta niin on se iso vuosittainen säästö euroissa. Lisäksi pääsee helpommin valitsemaan edullisimman hetken vuodesta siilon täyttöön.

Varaaja tuohon melkein joutuu hankkimaan jokatapauksessa. Pellettikattilan vesitilavuus on melko onneton ja kun sen kautta lämmitetään paljon lattiaa ja käyttövesi, kattilassa pöhisee sitten tuli käytännössä jatkuvasti.

[Joukahainen]

Hopsis ja Otto.
Ei tarvitse huoltoja jos järjestelmä on kasattu ammattitaidolla. Pitävät liitokset ja oikein ilmattu, puhtailla nesteillä oikein täytetty, sihdit tarkastettu.
Mikäli näin, ei järjestelmästä katoa nesteitä eikä sinne kerry ilmaa. käytännössä ainoa huoltotoimi on silmämääräinen tarkastus, paineiden tarkistus mittareista ja paisunta-astian (maaliuospiiri) nestepinnan tarkistus. Jos paineet laskeneet tai liuospiiriin pitää lisätä nesteitä on siellä vuoto, neste ei haihdu suljetusta järjestelmästä ja paineet katoa ilman vuotoa.

[Murre]

Hopsis ja Otto.
Ei tarvitse huoltoja jos järjestelmä on kasattu ammattitaidolla. Pitävät liitokset ja oikein ilmattu, puhtailla nesteillä oikein täytetty, sihdit tarkastettu.
Mikäli näin, ei järjestelmästä katoa nesteitä eikä sinne kerry ilmaa. käytännössä ainoa huoltotoimi on silmämääräinen tarkastus, paineiden tarkistus mittareista ja paisunta-astian (maaliuospiiri) nestepinnan tarkistus. Jos paineet laskeneet tai liuospiiriin pitää lisätä nesteitä on siellä vuoto, neste ei haihdu suljetusta järjestelmästä ja paineet katoa ilman vuotoa.

Ensiöpiirin, eli lämmönkeruupiirin sihtiä suosittelen tarkastamaan ja puhdistamaan kahden ensimmäisen vuodena aikana. Oli se järjestelmä sitten kuinka hyvin tahansa kasattu. Putkiin pääsee asennuksessa lähes joka kerta leikkuu jätteitä, hiekkaa yms sinne kuulumattomia epäpuhtauksia. Näin ainakin lähes joka huoltokohteessa on tullut yllätyksiä, tai ei ne enään ole yllätyksiä.

Ammattitaitoinen asentaja ei asenna niitä helkatin läpikuultavia vuotavia taso-astioita ensiöpiiriin, vaan sinne asennetaan oikein mitoitettu KALVOPAISUNTA-ASTIA. Jonka esipaine mitataan, sekä asetetaan oikeaksi verkostopaineeseen nähden. Sama koskee automaattia ilmanpoistoventtiileitä ja niiden asennukseen liittyviä asioita.

Useimmiten tuollainen maalämpöpumpun kompressorikoneikko EI OLE hermeettinen järjestelmä, vaan putkiin on asennettu nykyään lähes aina huoltoventtiilit, jotka sisältävät neulaventtiilin.
Neulaventtiilin tiivistemateriaali kovettuu aikanaan ja alkaa vuotamaan. Samoin käy "sokeiden" korkkien kumitiivisteille, jos sellaisia on asennettu. Tästä johtuu vuoto, joka heikentää lämpökerrointa. Sekä kasvattaa käämien lämpötilaa yms jne..

Huoltakaa niitä vehkeitä, ei ne ole huoltovapaita laitteita, vaikka niin väitetään..

[peiponen]

Uusi OKT jossa vesikiertoinen lattialämmitys kahdella jakotukilla, toinen märkätiloille ja toinen sitten muille asuintiloille. Ei huonekohtaisia termostaatteja.

Vaiheessa 1 lämmönlähteenä toimii Jäspi Tehowatti sähkökattila jossa ulkolämpötila-anturiohjaus. Vaiheessa 2 lämmönlähteeksi vaihtuu todennäköisesti maalämpö joka tulee autotalliin ja järjestelmään tulee kolmas lattialämmitysjakotukki eli se autotalli. Rakennusten välillä on lämpökanava.

Nyt olisi aika toteuttaa tämä vaihe 1 käytännön tasolla. En ole koskaan tällaisen järjestelmän kanssa pelannut joten aika uunona kyselen. Ilmeisesti yksi vaihtoehto olisi ajaa tuota märkätilojen lämpimämpää jakotukkia suoraan Jäspin ohjauksella ja tehdä viileämpää jakotukkia varten shunttaus jota ohjataan vaikka Oumanin säätimellä? Toinen vaihtoehto kai on ohjata molempia tukkeja Ouman EH-800 säätimellä johon on ostettu EXP-800 lisäpaketti toisen jakotukin ohjaamista varten? Onko muita järkeviä vaihtoehtoja?

Mikä vaihtoehto tukisi parhaiten sitä että Jäspi vaihtuu myöhemmin maalämpöön?

[Hervast]

Äkkiseltään kuulostais fiksuimmalta omat shuntit ja jos ohjaus onnistuu yhdellä Oumannilla, niin siihen sitten lisäpalikka. Tiiä sitten että toimisko märkätilojen lämmönsäätö ihan manuaalisestikin tai jollain yksinkertaisemmalla termostaatilla (lattialämmityspiirin tyyppisellä?) kun uudesta, todennäköisesti vähän energiaa hukkaavasta talosta on kuitenkin kysymys ?

[Tolkkju]

Automixin isompi säädin on aika fiksu ja ohjaa kahta shunttia.

[samza]

tehowatissa/ecowatissa on muistaakseni suoraan mahdollisuus kahden piirin ohjaukseen?

[peiponen]

Kiitos vastauksista. Hervastin ensin mainitsemalla tavalla joutuisin ilmeisesti ostamaan Oumaniin lisäkortin, 2 kiertovesipumppua, 2 kolmitieventtiiliä ja 2 säädinmoottoria. Tämä olisi tietysti viisaampi tapa, mutta antaako konkreettista etua investoituun lisärahaan nähden?

Nyt olen kallistumassa siihen vaihtoehtoon että Jäspi työntää ulkolämpötilaohjattuna vettä märkätiloihin ja siitä laimennetaan muihin tiloihin Oumanilla, jolloin lisähankintoina tarvitaan yksi kiertovesipumppu, yksi kolmitieventtiili ja yksi säätömoottori. Jäspissä on tosiaan siis automatiikka ja kiertovesipumppu yhden lämmityspiirin ajamista varten.

Automixin isompi säädin on aika fiksu ja ohjaa kahta shunttia

Automixista näyttäisi uupuvan tietoverkkoliitäntä eikä hinta eroa oleellisesti Oumanista. Automixia voin kyllä harkita jos jostain selviäisi että se on oleellisesti parempi kuin Ouman :)

tehowatissa/ecowatissa on muistaakseni suoraan mahdollisuus kahden piirin ohjaukseen?

Pikaisen selvityksen perusteella Ecowatissa kyllä, Tehowatissa ei.

[Hervast]

Putkarilla, joka kävi laatimassa tämän mörskän pannuhuoneen putket, on talossaan mlp:n perässä erittäin pelkistetty lattialämmitysjärjestelmä, jossa koko talo on yhden kierron perässä ja linjat säädetty pelkillä kuristuksilla virtausmittareiden avulla. Sanoi että märkätilat ovat viileitä lattioiltaan, mutta se on enempi mukavuuskysymys kuin varsinainen ongelma. Systeeminhän voi rakentaa alkujaan yksinkertaiseksi, mutta varaukset kannattaa ehdottomasti jättää, jotta saa myöhemmin parannettua märkätilojen lattianlämpöjen säädettävyyttä jos ongelmia ilmenee.

Itselläni on talon jakotukit EH-80 säädön perässä joka säätelee lähteviä lämpöjä ulkolämmön mukaan välillä 25-40 astetta ja huonekohtaiset termostaatit sitten säätelevät huoneiden lämpötiloja. Märkätiloissa on kuristussäätö, joten kesäaikaan lattiat tuntuvat viileiltä. Toki kun talokin on 70 luvun lopulta, niin huippumukavuuteen lie turha pyrkiä, senverran varmaan lämpöä hukkaantuu alapohjaan. Otin remontissa kylppärin lattian auki viemäriasennuksen takia ja nyt alapohjassa on nykyaikainen määrä eristettä ja järkevän paksuinen valulaatta. Se tuntuu lämpenevän suihkussa käydessäkin ihan kohtuuajassa miellyttävän lämpimäksi.

Itse mietin näitä asioita ihan maallikkopohjalta, mut semmoinenkin ajatus tuli mieleen, että jos suihkuhuoneen lattian pitää mukavuuslämmössä (35+ C?) vuoden läpeensä, niin sen luulisi nostavan huoneen lämpötilaakin turhan korkeaksi varsinkin kesäaikaan ?

[välkky]

Meillä täysin samanlainen säätö kuin Hervastilla. Huoneissa huonekohtaiset termostaatit käytännössä koko ajan samassa asennossa mitä niitä nyt tulee kerran pari vuodessa "herkisteltyä". Kosteissa tiloissa ja vessassa kuristussäätö. EH-80 säädetty niin että kesällä minimilämpö 25 C ja talvella lämpö seilaa ulkolämmön mukaan 25...35 C välillä. Vaikka kesällä märkätiloissa tuo 25 C ei lattia tunnu jalkaan kylmältä...

[demons]

Onkos kellään käytössä puu-uunia johon ympätty veden lämmitys? Itsellä olisi uunin uusiminen edessä ja kun kuitenkin syys-toukokuu uuni on lämmin, niin tuntuisi järkevältä lämmittää vettä uunin lämmön avulla kuin mitä öljyllä niinq nykyisin. Talossa on vesikiertoinen patterointi sekä osassa taloa myös vesikiertoinen lattialämmitys. Ja öljylämmityksestä tulikin mieleen että pitäisi taas kerran kattila puhdistaa, edellisestä kerrasta pari vuotta jo aikaa ja olen laiskuuttani sitä lykännyt, mielessä kukkuu vaan niin ilkeästi "1mm karstaa palotilassa nostaa kulutusta 10%".

[Hervast]

Kait se siirtyvä lämpöteho on noissa yhdistelmäratkaisuissa aika pieni ? Ex työkaveri joskus sanoi että oli asentanut leivinuunin päällihiekkaan kiepin kupariputkea ja sieltä oli kierto viereisen huoneen patteriin. Sanoi että kyllä sillä sai ainakin sen yhden huoneen pidettyä lämpimämpänä, mut antoi ymmärtää ettei enempään ollut tehoja.

[arto s]

Kaverille rakennettu myös ns. vesitakka. Jos ei muuta, tiputtaa muuta lämmitystarvetta. En ole tullut kulutuslukemia kyselleeksi.

[välkky]

Ruvennut miettimään josko tuon nykyisen varaavan vesikiertoisen lattialämmityksen päivittäisi maalämpöön. Lämmitettävä pinta-ala vajaa 180 m2.

Tänään käytiin katselemassa paikallisilla pientalomessuilla taloja ja niissä aika monessa näytti olevan Niben pumppu. Kuuklettelun perusteella parhaaksi kehutaan tätä: http://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1255/ Tuossa kiinnitti huomiota mm. NIBE Smart Price Adaption koska pörssisähkö tuntuu olevan edelleen halvinta sähköä.

Mitä maalämpöpumppua suosittelisitte nykypäivänä?

[hopsis]

Thermia. Mitään mistään ymmärrä mutta semmoinen mun neuvottiin laittaan eikä ny ekan 5v aikaan oo tarvinnu tehdä yhtään mitään. Ei Nibekään lainkaan huono ole.

[Fogata]

Niben F1255 on täällä hurissut reilu 2.5 vuotta eikä ole ollut mitään ongelmia. Lämpiää talo (pinta-ala 147/178m2) ja talli (78/85m2). UpLink on kätevä apu niin ei tarvi asentaa sisälle erillistä ohjainta tai käydä aina pumpulla muuttamassa asetuksia.

[välkky]

Kuka Mikolle Thermian asensi? Energiset Pirkanmaa?

[hopsis]

Taisi olla juu.

[välkky]

Niben F1255-6 lämmittäny nyt reilun viikon noin 180 m2. Hyvin meni poraukset, asennukset yms. hommat ja kokonais sähkönkulutus näyttäisi putoavan alle puoleen.

[kari.rautio]

ILMAISTA ENERGIAA LÄMMITYKSEEN JA JÄÄHDYTYKSEEN

Kaverini rakensi ok-talon veljensä kanssa, joka suunnittelee ja rakennuttaa taloja työkseen. Talo on rakennettu etelä-rinteeseen. Ilmanvaihtolaitteen tuloilma otetaan talon taakse rinteeseen upotetun putken kautta. Putki on asennettu edestakaisin eli U-muotoon. Pituus 40-50 m ja paksuus 25-30 cm. Talvella maa lämmittää tuloilmaa ja se laskee nollaan vasta, kun ulkona on -20 C. Kesällä maa taas viilentää tuloilmaa. Naapurin vastaavassa rinnetalossa oli kesällä max 30 astetta ja kaverillani 25.

[samza]

Naapurilla on tuo maahan laitettu PILPIN ottoputkisto (kiertää puoli taloa n50m, anturoiden tasalla maassa) ollut nyt reilu 5 vuotta. Kai se jotenkin toimii.

[hopsis]

Maalämpöpumppu alkoi viime syksynä vittuilemaan, noin 10 vuoden iässä. Siitä lähtien nyt ehkä kymmenkunta kertaa "pienpaine pressostaatti lauennut" vialla sammuttaa ittensä. Sais tää paskatalvi pikkuhiljaa loppua että pystyis rauhassa tutkimaan ja huoltamaan/korjaamaan, nyt on pakko vaan tekohengittää kun ei lämmityskausi lopu ollenkaan tänä vuonna.

Sitä yksi huoltoukko kävi jo kerran katsomassa, just sillä hetkellä ei saatu vikaa esiin, kaikki arvot näyttää ihan normaaleilta eikä mitään selkeää vikaa ollut helposti todennettavissa. Vaan tänä aamuna oli taas kummallisen kylmä pirtissä ja tiesin jo pannuhuoneeseen lähtiessäni että varmasti on pumppu pois päältä ja niin olikin. En nyt sitten tiedä että mitä tuon kanssa seuraavan kerran tekis, varsin perseestä tuollainen toisaikainen vika koittaa paikantaa kun saattaa toimia viikkoja tai kuukausia putkeen ja sitten taas ihan randomisti toteaa että no mas.

[Murre]

Ammattilainen paikalle, niin homma selviää rahalla..

[Japa84]

Mikäs kone Mikolla on? Matalapainepresso voi laueta muutamista syistä. Huono virtaus kerupiirissä, lianerottimessa tavaraa, viallinen liuospumppu tai Presso. Onko nämä todettu?