Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?

[To87]

Ehkä koneidein hyötysuhde ja ominaisuudet on muuttunu -06 vuodesta. Mutta mielenkiintoista luettavaa. 2v on Nibe 750 RF PILP ollut käytössä.

[salonenm]

Kyllähän on ihan hyviä laitteita. Mutta moni siis ei tosiaan ajattele sitä, että kylmänä kautena ne muuttuvat helposti melkein suoraksi sähkölämmitykseksi, mikäli avuksi ei ole muita parempi COPisia lämmönlähteitä, varsinkin kun puhutaan muista kuin passiivitaloista.

ILP+PILP+takka voisi olla ihan kova yhdistelmä jos esim. maalämpö ei jostain syystä tule kysymykseen.

[To87]

Juurikin 2500kg kuoritakka jota lämmitän aktiivisesti pitää sähkölaskut kurissa.

[Murre]

Huomioida kannattaa se, että Niben valmistamissa PILP:ssä on ollut kohtuuttoman paljon kompressori vaurioita.. Kolleegani etelä-suomessa on vaihtanut useita jo muutaman vuoden vanhoihin, sekä itsekkin. Niihinkin vaurioihin liittyy muutama asia, mutta en ala siitä romaania tänne kirjoittelemaan.

[Hezekiel]

Tämä nyt liittyy lämmitysjärjestelmiin vähän epäsuorasti, mutta:

Talossa on lämpimälle käyttövedelle pikku kiertovesipumppu, jonka avulla ylläpidetään veden lämpötilaa pitkähkössä putkilinjassa. Tähän asti olen käyttänyt mekaanista ajastinkelloa josta joka toinen ratsastaja on nostettu ylös. Tuon avulla saadaan 15 min on/off sykli pumpulle. Tahti on kuitenkin pikkuisen liian harva. Tuleeko mieleen mitään pistorasiaan kytkettävää laitetta jolla tuon pulssinleveyden saisi vähän tiheämmäksi? Normaalit digitaaliset ajastinkellot eivät tuollaiseen veny kun jokainen päälle/pois pätkä on tavallaan oma ohjelmansa ja niiden määrä on rajallinen.

[Japa84]

Mitä tuolla on tarkoitus ollut saavuttaa? Pieni pumppu ei niin paljon kuluta, että sillä rahaa säästäisi, saati pidennä pumpun käyttöikää normaalikäytössä...

[JouniH]

Onhan kiertolinja kuristettu? Riittäisikö pelkkä kuristus ja pumppu pyöris koko ajan.

Ainaki itellä kierovesipumpun kello ja kuristus toi aikamoisen säästön maalämmön kans. Tosin kytkentähän on ihan perseestä energian kulutuksen kannalta. Jos uudelleen saisi päättää niin laittaisin lämmönlähteen taloon mahdollisimman lähelle vesihanoja.

[Japa84]

Jos siel ei ole, niin linjasäätöventtiili vaan linjan väliin. Tietysti jos siinä on ongelmaa, joka selittää tuon pumpun käytön noin, niin pitäisi vihkiytyä asiaan vähän tarkemmin.

[JouniH]

Niin, eiköhän se säästö nimenomaan tule tuollaisella pumpun käytöllä? Itellä käy kesäisin maalämpöpumppu vain silloin kun käyttövesi lähtee kiertämään. Joten turhaa sitä kokoajan kierrättämään. Siitä syystä kello on hyvä olla.

Kuten aikaisemmin totesin kytkentähän on väärin tehty. :) Kello ja linjan kuristaminen vähän korjaa tätä virhettä.

[Japa84]

Tarkan markan miehiä... Noista melkein vaatisin jo mustaa valkoisella uskoakseni ratkaisun tuovan säästöä. Asian voi kyllä nähdä ihan juuri sillä tavalla, kun haluaa. Samoin kun perustella asian itselleen, juuri niin kun haluaa...
Jos LVK-linja palaa kattilan, KVV-varaajan pohjaan, niin kytkentähän pitäisi olla vähän sinne päin, eikä näin ollen merkittävästi vaikuta pumpun käynnistymiseen. Jos pumppu kierrättää vettä pisteiden/jakotukkien välillä, niin siitä ei kostu yhtään mitään. Jos paluu on kytketty varaajan syöttölinjaan syöttösekoitusventtiiliin, niin sitä ennen olisi toiminnan kannalta ehdotonta olla takaisku juuri ennen aiemmin mainittua.

[Kuukkeli]

Tervehdys,
itellä semmonen tilanne, että vajaa 200m2 70-luvun tasakatto tiilitalo kaukolämmössä ja hinnat nousee sitä tahtia, että tekisi mieli lyödä kaapelit kirveellä kohta poikki. Yksi avotakka löytyy mutta eipä siitä paljoa iloa ole, enkä jaksa muutenkaan halkojen kanssa touhuta koko ajan.
Osa huoneista on melkein kylmillään säästön vuoksi ja yritän miettiä miten voisi säästää lisää. Yläpohjaan voisi tietysti puhalluttaa lisäeristettä, mutta en ole oikein varma, että onko siitä miten paljon hyötyä. Ilmeisesti joku tonnin juttu olisi suunnilleen.
Maalämpö nyt tietysti olisi, mutta ei ole sellaisia rahoja laittaa nyt ja kestää aika kauan maksaa itsensä takaisin. Vesikiertoiset patterit talossa ja ilmalämpöpumppua ei kuulemma kannata laittaa, etenkin kun aika sokkeloinen talo. Tietysti voisi ottaa akan jakamaan kustannukset, mutta kun ronkeli olen, niin onko mitään keinoa säästää lämmityskustannuksissa ilman tuhansien erojen remppoja?
Ikkunat on orkkikset eli tuplalasit, tiivistetty on kyllä ja ilmanvaihto painovoimalla.

[hopsis]

Meillä on samankokoinen ja -ikäinen talo. Maalämpö maksoi reilut 3 vuotta sitten 16700€ 48kk maksuajalla ja sen kanssa liikutaan lämmityskuluissa ~1000€/vuosi lukemissa. Takaisinmaksuaika ostaessa olisi ollut noin 7 vuotta, nykyisellä öljyn hinnalla varmaan vuoden enemmän. Tosin sähkön hintakin on laskenut, en ole jaksanut päätäni vaivata jälkeenpäin tehdyillä kannattavuuslaskelmien korjauksilla.

Maksaa se toki paljon mutta suuri osa kustannuksesta siirtyy suoraan talon arvoon. Ei kannata kokonaan pudottaa vaihtoehtona pois pelkän hankintahinnan perusteella, varsinkin jos ei ole aikomuksena ihan just muuttaa muualle.

[mhaanpaa]

Yläpohjan lisälämmöneristys kyllä kannattaa tehdä.

ST1 tarjoaa nykyään liisausta maalämpöjärjestelmälle: http://st1maalampo.fi/lahilampo/. Eli tuossa periaatteessa kustannukset pysyvät ennallaan ainakin suoraan sähköön verrattuna, kysy tuolta tarjousta.

[Kuukkeli]

Joo, kyllä sitä yläpohjan lisäeristystä olen ajatellut ihan vakavissaan,
mutta kun yksi tuttu rakennusalan inssikin heitti, että se on vähän semmonen uskonasia, että paljon se auttaa..20cm tuolla on nyt käsittääkseni eristettä.
Sen verran sitä taidettiin yleensä 70-luvulla tämmösiin laittaa.
Onko kellään heittää mitään faktaa tai prosenttiarvioita, että mitä se lisäeristys voisi säästää oikeasti?

[KimmoL]

Tuolla voi laskeskella, paljonko säästö voisi olla suurinpiirtein.

[Kuukkeli]

Ok, kiitoksia.
Vajaat 200e/vuosi antoi tuo laskuri, mutta muuttujiahan riittää tosielämässä.
Vastaisi n. 10% vuotuisesta lämmityslaskusta jos pitää paikkansa.

[Mr.Crossfire]

Noita takaisinmaksuja ja rahasummia pyöritellessä kannattaa mielestäni ottaa huomioon se seikka, että jos joutuu lainaa ottamaan lämmitysremonttia varten kuten itse jouduin, niin lainan maksuerät voi ainakin tällä korkotasolla aika huoletta mitoittaa samaksi mitä kuukauden lämmityslasku vanhalla järjestelmällä. Lopputulema on se että kuukaudessa maksettava rahan määrä ei muutu mihinkään, mutta takaisinmaksuajan päättyessä lasku tippuu merkittävästi.

[Hervast]

Ja kyllähän asumisviihtyvyys paranee jos lämpöremontissa saa ilmavuotoja tilkittyä. 70 luvun keskimääräinen rakentamisen laatu on kyllä sellaista, että pienemmälläkin parantelulla saa monesti tuntuvia muutoksia aikaan.

Isäni joskus kertoili tämän huushollin välikaton eristämisestä, mestarin ohje oli ollut, että viilto taljaan ja eikun painaisee paikalleen kattotuolien väliin. No kun kyseessä on sivusta laudoilla tuetut kattotuolit, niin ensimmäisen villakerroksen asennuksen jälkeen oli raoista päivä paistanut. Senjälkeen oli pitänyt kuulemma ottaa huolellisempi tapa käyttöön ja käydä läpi taljat kertaalleen. Mut tässäkin maassa lienee muutama yläpohja jotka on asennettu tuolla tehokkaammalla tavalla...

Remontissa huomasin että höyrynsulkujen läpäisyt oli tehty aikanaan melko huolettomasti, ne vois olla aiheellista tutkia jos haluaa 70 luvun taloa tiivistellä.

[mausi]

Yläpohjan lisälämmöneristys kyllä kannattaa tehdä.

ST1 tarjoaa nykyään liisausta maalämpöjärjestelmälle: http://st1maalampo.fi/lahilampo/. Eli tuossa periaatteessa kustannukset pysyvät ennallaan ainakin suoraan sähköön verrattuna, kysy tuolta tarjousta.

Ymmärsin, että tuota st1:n lähilämpöä liisataan isompiin taloyhtiöihin. Toki kysymällä tuokin selviää.

"Uudessa" omakotitalossa ei tällä hetkellä eletä unelmaa. Lähinnä palellaan. Ei viitsisi millään tehdä mitään hätiköityä, mutta kait sitä pari ilmalämpöpumppua voi aina hankkia ilman sen kummempia suunnitelmia.

Eniten mietityttää painovoimaisen tuloilman kylmyys. Ei oikein voi tukkia kaikkia röörejä, kun sitten vetää nurkista. Mutta vedon tunne on niin käsittämätön tällaiselle kaukolämpöön tottuneelle kermarectaalille.

[Kuukkeli]

Ei täällä vetoa tunnu juuri missään ja joku rakennusalan tyyppi talon on rakentanut aikanaan itselleen eli luulis ettei ole ihan juosten kustu.
Joku tyyppi kävi ovella kauppaa uuden firmansa jotain lämpövuototsekkaus-palvelua, oli lämpökameraa, alipainelaitteita ja vaikka mitä tarjolla. Sanoi ettei paremmin saa selville purkamatta rakenteita. Hinta vaan oli pari tonnia, joten sanoin, että soronoo.

[salonenm]

Eniten mietityttää painovoimaisen tuloilman kylmyys. Ei oikein voi tukkia kaikkia röörejä, kun sitten vetää nurkista.

Millaiset tuloröörit? Noihin on olemassa lämmittimiä.

[Ipsi]

Meillä on yläpohjassa 500 mm eristettä. 100 levyvillaa ja 400 puhallusta. Tallissa on 250 levyvillaa. Vähän menee mutulle, mutta tallissa ei lämpö pysy lähellekään niin hyvin kuin talossa. Toki se, että tallissa on seinissä 200 ja talossa 250 milliä villaa, vaikuttaa. En kyllä usko, että nuo seinän eristeen erot olisi kovin merkittävät. Lämpö menee ylös ja sieltä se sitten kai karkaakin?

[arto s]

Yläpohjasta se karkaa, jos ei jostain pääse helpommin. Sanoisin, että 200 mm on melko maltillinen määrä. Lämmön talteen ottava järjestemä olisi varmaan ns. paras, mutta kyllä sekin rahaa maksaa.

[mhaanpaa]

Joo, kyllä sitä yläpohjan lisäeristystä olen ajatellut ihan vakavissaan,
mutta kun yksi tuttu rakennusalan inssikin heitti, että se on vähän semmonen uskonasia, että paljon se auttaa..20cm tuolla on nyt käsittääkseni eristettä.
Sen verran sitä taidettiin yleensä 70-luvulla tämmösiin laittaa.
Onko kellään heittää mitään faktaa tai prosenttiarvioita, että mitä se lisäeristys voisi säästää oikeasti?

Oletko käynyt yläpohjassa katsomassa eristeitä?

-71 rakennettu okt, rak.kuvien mukaan yläpohjassa 150 mm villaa, mutta todellisuudessa paikoittain paljaana, ei ollenkaan eristettä.

Kannattaa käydä itse tutkailemassa tilanne.

Ja jos haluaa säästää, niin puhallusvillaa voi itsekin puhaltaa, koneen saa vuokrattua. Muistaa kuitenkin räystäille ilmanohjainpahvit laittaa, ettei puhalla yläpohjan tuuletusta umpeen.

[To87]

Oman tallin yläpohjan puhaltelin isän kanssa, ihan mukavaa puuhaa suodatin vain naaman eteen. Joku noin 44m2 alueelle 250-300mm tuli puhallus villaa. Yksinkin pystyy tekeen mutta kahdestaa menee jo nopeasti, puhallin vuokra oli ilmainen tällä kauppiaalla.

[mausi]

Millaiset tuloröörit? Noihin on olemassa lämmittimiä.

Löytyi kivasti useampi käytetty Mobair 2020 yhdeltä remppaukolta, niin ostin ne pois. Nyt pitäisi tuloilmapuolikin olla kuosissa.

Meillä kävi niin, että kodinhoitohuoneen (jakotukki khh:ssa) ja keittiön väliset vesiputket jäätyivät, kun pakkanen kiristyi päälle -20 asteeseen. Näytti olevan vanha vika, kun edellisen omistajan putkiviritelmiä (lämpöä annettu...) löytyi jakotukista juurikin jäätyneiden putkien kohdilta. Putket menevät alapohjassa (maanvarainen laatta) jotenkin niin, että saavat kylmää. Kaipa se on sitten joko laitettava lämpökaapeli tai vedettävä putket uudelleen. Olisi kyllä voinut asiasta kertoa, kun kyselin vielä ennen kauppoja jäätymisestä. Reilukerholainen.

[Kuukkeli]

"Oletko käynyt yläpohjassa katsomassa eristeitä?

-71 rakennettu okt, rak.kuvien mukaan yläpohjassa 150 mm villaa, mutta todellisuudessa paikoittain paljaana, ei ollenkaan eristettä.

Kannattaa käydä itse tutkailemassa tilanne.

Ja jos haluaa säästää, niin puhallusvillaa voi itsekin puhaltaa, koneen saa vuokrattua. Muistaa kuitenkin räystäille ilmanohjainpahvit laittaa, ettei puhalla yläpohjan tuuletusta umpeen."

Enpä oo käynyt katsomassa kun en oikein tiedä, että miten tuonne katsoisi :)
Onko se noita yläosan verhouslautoja revittävä pois kun mistä sinne muuten näkee?
Mitään luukkuja ei katossa ole.

[Otto.]

Pistosaha kouraan ja päätykolmiosta tai räystäsaluslaudoituksesta läpi, jos ei luukkua ole. Pari laudanpätkää, terassiruuveja sekä kaksi lehtisaranaa ja luukku on valmis.

Yläpohjaan kannattaa ilman muuta laittaa lisäeristystä, jos sitä ei ole kuin 150mm.

[Kuukkeli]

Jep, päätykolmiota ei ole kun tasakattotalo eli tuosta ylälaudoituksesta se oli läpi mentävä.
Kuvien mukaan siellä on siis 200mm eristettä. Tyhjää tilaa siellä on niin vähän, että ei sinne sovi edes ryömimään, käsittääkseni 20cm eristeen ja ulkokaton välissä. Kai siitä luukusta jotain näkee jos semmosen tekee tai sitten ei :)

[LauriJT]

Alkoi kiinnostamaan aurinkokeräinjärjestelmä pellettikattilan rinnalle hoitamaan kesäajan lämmityksen. Tuntuu hölmöltä lämmittää pelkkää käyttövettä pelletillä kesällä. Ajattelin että lopullinen järjestelmä toimisi niin että pellettikattila ja aurinkokeräimet yhdessä hoitaisivat lämmöntuoton, niin että pellettikattilan voisi keväällä sammuttaa kokonaan. Varaajasta hoituisi sitten kahden lattialämmityspiirin (talo ja talli) lämmönjakelu lämpötilaohjauksella ja erillään, sekä lämpimän käyttöveden tuotto. Kesällähän lattiassa kiertää vesi käytännössä ilman lämmitystä joten kuorma olisi pieni.

Kerääjiä näkyy olevan tyhjiöputkena ja tasokeräimenä. Tallin katolla kyllä tilaa piisaa molemmille malleille, mutta kummanlaiset on parempi valinta? Katto on suht jyrkkä, noin ehkä 30 astetta ja sinne paistaa aurinko lähes koko päivän jo maalis-huhtikuussa. Jos oikein ymmärsin niin tyhjiöputket tuottaisi pitemmän ajan vuotta lämmintä, mutta tasokeräin olisi tehokkaampi?

Olemassa olevaa järjestelmää joutuisi kattilahuoneessa muokkaamaan (tallirakennuksessa), lisäämään varaajan tai kaksi, vetämään putket katolle ja asentamaan keräimet. Toki sijoitus on kertapaukkuna iso, käytönaikaiset kulut pienenisi. Maalämpöön en haluaisi lähteä sillä sen perustuskustannus on jo aivan posketon. Täysin poissuljettu se ei tosin ole.