Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?

[Ipsi]

Jaakko, meilla on kuution varaaja ja vesitakka, joka vastaa aika tarkkaan puukattilaa. Sijoituspaikka vaan on olohuone. Aurinkokeräimet kierrättäis sitä nestettään juurikin tuolla varaajassa.

Heikki, meidän tuhannen litran varaaja on pari metriä korkea ja halkaisija on 1050 mm. Saakos tuosta jotain osviittaa tilavuuden arviointiin? Ja meillä puiden polton backuppina sähkövastukset. Jos ollaan poissa tai ei jaksa poltella.

[Hezekiel]

Pariin edelliseen viitaten, niin latauspumpussa jolla lämmitetään varaajaa, on 3 nopeutta. Kiertovesipumpussa ei valitettavasti yhtään, mutta teoriassa sitä voisi kuristaa kääntämällä sulkuhanaa linjassa pienemmälle. Mitenkä tuo sitten eroaa siitä että paluulinjassa olevaa sunttia kääntäisi pienemmälle?

Silmämääräisesti varaaja on 120cm leveä ja 2m korkea eli saattaisi hyvinkin olla sen 1500L eristeiden sisällä. 6kW vastus termostaatin kera näyttää olevan tuolla kattilan alakulmassa mutta en ole koskaan edes kokeillut että pelaako.

[seepra]

Aiemmin kysyttiin, että onko muita kuin Copelandin kompuroita. Mun Nibessä taitaa olla kaikki Grundfoseja.

[atak]

Mahtaakohan olla muita kompressoreita noissa kun Copelandeja, merkistä riippumatta? Taitavat muutenkin olla paljolti standardikomponenteista kasattuja paitsi sitten ohjauselektroniikka. Itseäni kiinnosti oikestaan itse laitteen merkkiä enemmän järjestelmätoimittaja. Halusin saada koko paketin yhdeltä toimittajalta, jolloin mahdollisissa ongelmatilanteissa ei tarvisi katsella vastuun pallottelua.

Keneltä Terho otit, jos saa udella näin niinkuin työn puolesta? :)

Itselle tulossa rakenteilla olevaan taloon (122m2 + 58m2 autotalli) maalämpö ja jäähdytys Gebwell qi8 pumpulla. Reiän ajattelin kairailla n. 210-240m syvän, riippuen miten uppoaa :)

[Mr.Crossfire]

Saa sitä udella, ihan vaikka siviiliasianakin. :) Tom Allenilta otin. Heillä oli kokonaispaketti tarjota ja ylivoimaisesti asiantuntevin ja nälkäisin myyjä. Kaikista firmoista en saanut tarjousta ollenkaan tai myyntipuheet oli niitä näitä. Tälläisissä hankinnoissa sitä haluaa että myyjä osaa laittaa faktat pöytään kun niitä kyselee.

Asennus sujui talon osalta ihan ok, mutta tallin puolella alkoi vähän tökkiä kun homma ei ollutkaan ihan peruskauraa. Teknisessä mielessä hommat tuli kyllä kuntoon, mutta asennusta tehtiin useassa eri pätkässä joka aiheutti itselleni tarpeetonta hankaluutta aikataulujen suhteen. Kaikenkaikkiaan vehkeet kuitenkin pelaa joten olen siltä osin tyytyväinen.

[Ipsi]

Heikki, mulla on alaosassa ja yläosassa kummassakin 6kW vastus. Noista vastusten astenumeroista ei ota hullukaan selvää, mutta jos ei yhtään polta, niin pytyn alaosassa on vajaa 40 ja yläosassa vajaa 60 astetta.

Meillä suntit on menolinjassa. Jotenkin tuntuu loogisemmalta, että ne on juuri siellä. Ja monikko siksi kun kuivien ja kosteiden tilojen kierrot on ominaan. Autotalli tulee kolmantena kiertona omalla suntilla.

[Raato]

Anssi: meillä on talo 138,5 ja talli 70 m2 8kw nibe ja kaivo 180 metriä ja lvi suunnittelija meinasi, että 160 metriä riittää. Otin kuitenkin 20 metriä varman päälle. Eli sulla on kyllä suht reilun pituinen reikä luultavasti selviät huomattavasti lyhemmälläkin/ halvemalla kaivolla

[KimmoL]

Noita porareijän syvyyksiä on ihan turha vertailla ilman, että kerrotaan tarvittava energiamäärä jota tullaan tarvitsemaan. Kaivon syvyys mitoitetaan tarvittavan energiamäärän mukaan, eikä maalämpöpumpun koon mukaan!
Asuinpaikka vaikuttaa oleellisesti porareijän syvyyteen, kuten myös asunnossa asuvien määrä vaikuttaa oleellisesti mitoitukseen (kuuman veden kulutus).

[matrikkel]

Rintamamiestalo vm 50.

Kytkin syksyllä Akvatermin 2000 ovaalin 40 vuotta vanhaan Jämä JK2 öljykattilaan. Väliin Laddomatin 60@87C latauspumppu, Puolalainen automatiikka ohjaamaan Laddomattia + pumppuja. Putkivedot tein 1.25" mustalla putkella päälle Armaflexin eristeputket. Kattilahuone pysyy melko viileänä kun varaajan ylälämpö 100 astetta ja alalämpö 90. Lämmitys kahden päivän välein 4 pesällistä, mutta helpommalla pääsee kun 2 pesää päivässä - ei tule niin isoja lämpötilanvaihteluita.

[Hervast]

Kuulostaa että sinulla on samanlainen kattila kuin mikä minulla on menossa jollain aikavälillä verstaan lämmitykseen. Pitäis vaan turata siihen jonkinlainen varaajasäiliö. Oikein hifi ratkaisu olisi sitten liittää varaajaan levylämmönvaihdin ja lämmittää erillisellä glycolilinjalla isomman hallin puolta joka menee talvella pakkaselle ja lämmitetään vain tarpeeseen.

Tästä talon kattilahuoneestakin puuttuu vielä kattilan ja varaajan välisten putkien eristeet, on jäänyt viimeistelemättä tuo kattilahuone jostain syystä. Kohtahan tuo toisaalta olis saneerattavissa kun seinät on mustuneet aritermin alapalo savustinuunin takia ;)

[atak]

Raato: myyjä mitoitti kaivon syvyydeksi 174m minimissään. Otan pikkuisen pelivaraa, sikäli helposti koska itse teen työkseni noita kaivon porauksia.

KimmoL: ihan totta, energialaskelman ja talon tilavuuden mukaan näytti meidän myyjä mitoittavan. Hieman vanhemmissa taloissahan jos saneerauksena maalämpöä miettii, pääsee lähelle totuutta nyrkkisäännöllä metri/lämmitettävä neliö. Toki niihinkin vielä melko moni asia vaikuttaa, ja aika laidasta laitaan tarjouksia taitaa nykyään tulla eri toimijoilla.

[matrikkel]

Miulla on Arimaxin 35 HST vm 87 projektina. Tarkoitus sovittaa siihen savukaasuimuri että jäisi se pöllähtely ja takapaloriski pienemmäksi. Purin, (koeponnistin, hitsasin)x2, hiekkapuhalsin, maalasin ja päällystin 50mm kovavillalla, vanhat pellit tarkoitus laittaa. Aritermiltä sai ihmehalvalla siihen uudet täydelliset luukut, kivet ja arinan. Alunperin meinasin suurentaa öljypoltinaukkoa 180mm kokoiseksi pellettipoltinta varten, mutta hylkäsin sitten ajatuksen.

Olen keräillyt purkukattiloista aina soveltuvia osia, niitä saattaa tarvita. Ehkä perikunta. :-)

[Hervast]

Muistelen että sinulla taitaa olla talonpaikka suht haastava luontaisen vedon aikaansaamiseksi ? Uusimmissa Aritermin 35+ kattiloissa on savukaasuimuri kattilan perässä, oma 35+ kattila on ensimmäisistä sarjoista ja siitä puuttuu savukaasuimuri. Tämän kartanon savupiisi on hieman rajoilla luonnollisen vedon aikaansaamiseen vaikka paikka on suht optimaalinen. Olen harkinnut finnparttian savukaavuimuria joka tulee piipun päähän, mutta hinta on hieman suolainen. (nykyinen malli 700+ euroa alv. 0) Toisekseen luonnollinen veto todennäköisesti häiriintyy, joten puhaltimeen pitäisi liittää jonkinsortin automatiikka ohjaukseen.
Vähä on käynyt mielessä jos ylipaineistaisi pannuhuoneen puhaltimella, joka ottaisi ilman ulkoa, mutta sekin taitaa olla laiton systeemi.

Ja se on positiivista jos joku on ostanut Aritermiltä jotain edullista, tuohon 6,5 vuotta vanhaan puukattilaan pitäisi hankkia varalle muutamia keraamisia tiiliä ja hinnastosta kattelin että satasia palaa siihenkin. On jo käytetty kaikki takuuseen saadut tiilet, joita ei kuulemma keltään muulta ole ikinä murentunut :) Oikein perisuomalaista vastuunkantoa...

[Lipponen]

Tämän aihepiirin alle sopii eräs itseä askarruttava kysymys.

Eli nyt kun olen alkanut harrastaa tätä takkalla lämmittämistä niin kumpi on parempi. Nopeasti ja voimakkaalla liekillä palava pesällinen vai hitaasti kituuttava?

Lämmitys tapahtuu vuolukivitakassa ja palamisen kiivautta pystyy melko paljon säätämään ilmansaantiluukkuilla kikkailemalla.
Perusajatuksena puhdas palaminen tuottaa parhaiten lämpöä, mutta kysymys taitaa olla siitä kuinka nopeasti vuolukivi voi lämpöä vastaan.

Onko kukaan tehnyt tästä emppiiristä tutkimusta?
Ja Herra Kärkkäiselle voin jo heti alkuun sanoa etten sytytä päältä vaan sivusta.

[hopsis]

Se on jotain siitä väliltä. Jos puut palaa oikein kohisemalla niin että savupiipusta lyö metritolkulla liekkiä niin iso osa lämmöstä karkaa pihalle. Jos taas liian pienellä hapella palaa niin nokeaa vaan piippua turhaan. Kokeilemalla ja fiilistelemällä se siitä selviää. Silloin kun pesällisestä jää mahdollisimman vähän tuhkaa niin jotain on tapahtunut oikein.

[MrMicke]

Hopsiksen kanssa samaa mieltä. Jos polttopuut eivät ole kauhean kalliita, älä nokea savukaasukanavia eli älä kituuta liekkiä. Polton jälkeen näet tulipesän seinien väristä sopivan ilmamäärän - musta on huono, puhdas on hyvä.
Lämmönsiirrollisesti polton lopun edellä pitäisi olla lämpötila korkealla niin kivi saavuttaa suurimman lämpötilansa. Ja putsaa muuten hyvin kanavista nokea, joka on sinne polton alkuvaiheessa yrittänyt rakentaa makuusijaa itselleen.

[spadde]

Itse olen asiaa kotosalla tutkinut seuraavalla kokonpanolla.

Takkana toimii Tiilerin varaava leivinuunitakka Tyyne. Meillä leivinuuni on samalla sivulla takan kanssa, eli leivinuuni siis takan yläpuolella.
Olen tarkastellut leivinuunin lämpötilaa takan lämmittämisellä. Pelkästään takan avulla leivinuunin saa lämmitettyä max 180 asteeseen, kun puut ja veto kohdallaan.

Mutta asiaan. Meillä on luukussa 3 aukiolovaihtoehtoa kiinni olemisen lisäksi. Oletetaan, että numero 1 on vähiten auki ja numero 3 on eniten auki. Jos verrataan kuinka leivinuunin lämpötila muuttuu, kun lämmitetään sekapuulla 1 pesällinen. Ero luukun aukiololla 1 vs 3 on 30-40 astetta, eli pienellä vedolla lämmittää 30-40 astetta viileämmäksi, kun isommalla vedolla. Luukun voisi avata vielä ns imurointiasentoon = kokonaan auki, mutta en ole koskaan verrannut miten tämä vaikuttaisi lämpötilaan. Vetoa tulisi vielä vähän lisää.

Johtopäätös siis samaa luokkaa kun edellisillä vastaajilla. Jos haluat lämpöä, etkä vaan tunnelmaa, niin happea koneeseen :)

[arto s]

Oletteko kokeilleet säätää vetoa poistopuolelta? Itse olen ottanut tavaksi polttaa takassa ilmanotto levällään ja pienennellyt vedon poistopeltiä sulkemalla.

[hopsis]

Omaa takkaa olen poltellut niin että ekan 5 minuutin jälkeen laittanut vetoluukun kiinni kun tuo tuntuu sillä tavoin palavan kaiken paremmin. Sitten kun pesän pohjalla on enää punahehkuista hiillosta, olen avannut vetoluukkua muutaman sentin niin että loputkin palavat nopeammin pois.

Tulisijoja ja hormeja nyt vaan on niin monenlaisia ettei oikein osaa sanoa mitään yleispätevää. Toiset polttaa maitotölkkejä ja jäteöljyjäkin eivätkä näe siinä mitään väärää.

[MrMicke]

Punahehkun ollessa pesän pohjalla (alta imevä arinallinen tulipesä) pienennän vetoa sulkemalla alaluukun ja pienentämällä poistokanavaa työntämällä savuluukkua (giljotiinipelti) noin kolmasosaan täysin aukinaisesta. Tämä ihan vaan siksi, ettei huuhdella juuri lämmitettyä massaa kylmän ilman ylimäärällä. Sen verran vuotaa kuitenkin ohi alaluukusta, että polttaa kekäleet täysin tuhkaksi saakka.
Jos savuluukulla pienentää polton aikana niin siihen kädensijaan ei koskisi hetken päästä nakurukkasella ilman palovammoja (no pun intended, Arto).
Eli kuten hopsis totesi, takoissa on eroja. Parasta lienee kun kukin opettelee omansa metkut. Kokemuksien jakamisessa ei ole mitään väärää, mutta epäilen, että yhden kokemukset eivät ole suoraan rinnastettavissa toiselle, kun ei kuitenkaan ole täysin samanlaiset laitteet ja olosuhteet.

[spadde]

Näin se varmasti menee, että tässä lajissa ei turhan paljon nyrkkisääntöjä ole. Jokaiseen takkaan kuitenkin löytyy omat käyttöohjeet, jossa tätä asiaa on käyty läpi. Alla erään takkamerkin ohjeet, jotka ovat varmasti melkolailla yleispätevät. Loppukommenttiin en ota niinkään kantaa.

Esimerkki käyttöohjeesta:
Paloilmaa ei saa antaa liikaa, eikä liian vähän. Jos liekki palaa rauhattomasti lepattaen ja humisten, vähennä ilmaa kunnes tuli palaa rauhallisesti. Jos liekki palaa laiskasti ja tummana, lisää ilmaa kunnes tuli palaa väriltään vaaleana.

Liika ilma aiheuttaa puun liian nopean palamisen, jolloin puista vapautuvat palokaasut eivät ehdi syttymään. Liika ilma hiillosvaiheessa jäähdyttää takan varaavia rakenteita. Liian vähäinen ilma aiheuttaa kitupolton, jolloin päästöt kasvavat ja palokaasut karkaavat syttymättöminä hormiin. Liian vähäinen ilma hiillosvaiheessa jättää hiillospolton keskeneräiseksi.

HUOM! Vetoa ei saa koskaan säätää savuhormin, tai takan sulkupellillä.

[arto s]

Ei siihen meikäläisen takan luukkuun polton aikana koske paljain käsin kukaan muutenkaan, oli pelti auki tai vain raollaan. =)

Tuosta vedon säätämisestä tuntuu olevan kahta koulukuntaa. Toisten mielestä se kuuluu tehdä pakopuolelta, toiset kieltävät koskemasta. En itse äkkiä keksi jälkimmäiselle muuta syytä, kuin savukaasujen mahdollisen karkaamisen väärästä välistä, eikä minulle ole järkevää syytä kukaan esittänyt. Sen kyllä haistaa, jos vetoa on tullut pienennettyä liikaa. Jos jollakulla on esittää, miksi veto säädetään nimenomaan ilman ottopuolelta, olen valmis korjaamaan toimiani.

[Tolkkju]

Mulla on ainakin pakko säätää pahinta palamisen vimmaa pakopuolelta, kun saunan kiukaassa ei tahdo puut pysyä, vaikka on kaikki vetoluukut kiinni. Tämä siis siinä kohtaa, kun puut on kunnolla syttyneet. Jos on tuo pakopuolen pelti kokonaan auki, niin muuttuu kiukaan väri aika äkkiä helakan punaiseksi. Saunan hormi on noin 10-11m korkea, joten vetoa on luonnostaan melko hyvin.

[Otto.]

Ihan hyvä opus puulämmittämisen saloja opiskelevalle:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/k...kirja&pid=1640

[arto s]

Tilasin.

[Ipsi]

Niin se on Juha, että pakopesä punaisena hohkaa?

Mites sitten meillä kun on tuo vesitakka? Kaikki lämpö pitäisi saada siihen veteen. Tai no, suurin osa. Takkaluukun kohdalla hohkaa aika paljon lämpöä olohuoneeseen. Muuten takan tiilikuori on hyvinkin viileä, ainoa lämpimämpi kohta on piipussa siinä kohtaa kun takan putki tulee piippuun, jossain 180 sentin korkeudella.

Mutta, onko tuossa veden lämmittämisessä parempi pieni vai iso roihu? Sen olen jotenkin ajatellut, että yhden pesän polttaminen on ihan yhtä tyhjän kanssa, aina pitäisi muutama pesä poltella, että se takan kuumentama vesi kunnolla kiertää varaajaan.

[Raato]

Riippuu nuo veto hommat tulisijan lisäksi hormista. Meillä on weberin sisäpiipullinen tupla harkko hormi tiilerin takkaleivinuunille 180mm pyöreä reikä ja saunan kiukaalle 160 mm pyöreä reikä. Saunan kiukaasta, jos ilman ottoa pistää pienemälle, kun hormi ja pesä ovat kuumia alkavat hormin tuhkaluukut rämistä, koska yrittää repiä niistä ilmaa. Eli vaihtoehdoiksi jää pitää pesässä vähemmän puita tai rajoittaa virtausta hormista laittamalla peltiä pienemälle. Takassakin tahtoo melko raju olla tuo vedon määrä ja samaa olen mietiskellyt, että kumpi parempi rajoittaa vetoa hormista vai antaa palaa niin rajusti, kuin sattuu palamaan kulloisellakin polttopuulla.

[MrMicke]

Ipsi, taitaa tuossa tapauksessa korostua se, että lämpötilaa kannattaa nostaa tapahtuman loppua kohti. Näin lämpötilaerot tulipesän ja vesitilan välissä olevan kiven eri pinnoilla ei kasva liian suureksi. Saattaapi rikkoa rakenteita jos näin käy. Lisäksi kun se veden lämpötila tapahtuman alussa pitää seinäpintoja kylmänä, niin tuppaa varmaankin noki tarttumaan. Kuumaksi asti lämmittäminen putsaa sitten seinäpintoja.
Polta vaikka 2-3 puolikasta pesällistä ensin (uusi annos ladataan kun edellisen liekki on hiipunut ja jäljellä on punahehkuinen kekälekasa) saadaksesi matalammalla savukaasujen lämpötilalla lämmitettyä kiveen ja veteen peruslämpöä ja lataa sen päälle koko pesällinen korkeaa lämpötilaa varten. Tarvittaessa vielä useampiakin.
Isoissa takoissa tulee aina se ilmiö, että saadaksesi kuoren lämpiämään, olet lämmittänyt luukun lämpösäteilyllä huonetilaa melko paljon.

[Ipsi]

Mikael, meillä tuo vesitakka on teräsrunkoinen paketti, jossa tulipesän päällä on se vesisäiliö ja palokaasut menee pesästä putkia pitkin sen säiliön läpi. Takkarungon ja kuoren (tiiltä) välissä on hyvinkin tilaa, siellä on 50 millin palovillaeristys koko lailla paketin ympärillä ja sen sekä tillikuoren välissäkin on vielä paikoin vähän ilmaa. Eli ei tässä mitään ongelmia ole rakenteen lämpiämisessä.

Tulipesän seinämät menee joskus alussa (kun sytyttää) tummaksi, mutta aika hyvin puhdistuvat muutaman pesän polton päätteeksi. Välillä on pieniä kokkareita tuhkan joukossa, välillä hyvinkin pelkkää höttöä. Jälkimmäisessä tapauksessa ilmeisesti on puu palanut aika hyvin?

[jarski79]

Hervastille.

Meillä on myös sama ariterm+35 kattila kuten varmaan muistat. Vuosimallia 2008 ja ihan alkupään kattila. Minulla on menossa neljännet tiilet takuuseen. Viimeisimmät toimittivat keväällä 2013. Samalla tuli myös uudenmallin arina muutospaketti. Sillä parantu kyllä holvaamisongelma. Arinatkin tuli takuuseen.

Kauppasivat myös savukaasuimuria -35% alennuksella. En silloin sitä ottanut.

Olen kuitenkin miettinyt savukaasuimuria veto ongelmien takia.

Tässä olisi yksi ehdokas: imuri

Sille pitäisi ohjain hommata joko aritermin oma: ohjain

tai tälläinen: ohjain 2

täällä ohjaimesta lisää: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=509.0

Tulisihan noillekin hintaa 450 euroa.