Okt lämmitysjärjestelmän uusiminen?

[Ipsi]

Mikäs ero hankintakustannuksissa on maalämpöpumpuissa verraten kaivoa ja maapiiriä? Jaolpilla on tekstin perusteella maapiiri ja useimmilla muilla kaivo. Noista takaisinmaksuajoista on kovasti vaihtelevaa mielipidettä ja tapauskohtaisesti erot ei ainakaan pienene.

Ja mielenkiintoinen on Ronin ja Muumuupapan kommentti pohjaveden suurista virtauksista. Olisiko niistä oikeasti hyötyä maalämpöpumpun yhteydessä? Mikähän haitta sillä pumpulla (kaivomallia lähinnä ajattelen) on tuonne pohjaveteen? Meillä kun talo tulee pohjavesialueelle, niin kaupunki on kieltänyt maalämmön. Sekä kaivon että maapiirivaihtoehdon. Samaten öljy on kielletty, sitä tosin ei edes harkittu. Vähän kapeaksi meni vaihtoehdot.

[hopsis]

Kai siinä on se riski että jotain hajoaa siellä kaivossa ja viinat löytyy seuraavaksi naapurin kaivosta. Eihän pohjavesialueella saa käydä edes kusella ilman että on joku valittamassa. Hannulle vaan talveksi hyvät villasukat jalkaan.

[Ipsi]

Kysyinkin tuota pohjavesijuttua juurikin siksi kun edellä puhuttiin virtausten vaikutuksesta maalämpöön.

Meillä on tontti sen verran rinteessä, että kusellä käynnin päästöt saa helpostikin valumaan naapurin puolelle puistoalueen läpi. :-p

Ja kyllä minä luulen, että sen verran hyvä paketti lämmitykseen saadaan, että villasukkia ei tarvita. Nehän kutittaakin tällaista atoopikkoa niin, ettei jalassa pysy.

[Raato]

Teen meille torppaa ns.pohjavesialueelle ja ainakin Oulun seudulla sai rakentaa pohjavesi alueelle maalämmön taloa lämmittämään. Porakaivo on jo tehty ja porari tuumas, että tulee oiken tuottoisa kaivo, kun oli 1bar veden paine porausreijässä 120 metrin syvyydessä porausvaiheessa. Kaivosta tuli 180 metriä syvä ja 8 kw pumppu olisi tulossa lämmittämään 138 m2 matalaenergia taloa ja 68 m2 tallia, joka myöskin matalaenergia tason eristyksillä. Laskennallisesti pitäisi pumpun riittää -30 pakkaseen. Tällöin kompura käy koko ajan ja sen jälkeen tarvitaan lisäksi sähkövastuksia tai takkaan puita. Suoran sähkölämmityksen olisin saattanut tehdä, jos en olisi halunnut aina puolilämmitä tallia, jossa on vesijohdot ja viemäröinti. Suhteellisen kalliiksi olisi tullut pelkälle talolle rakentaa maalämpöjärjestelmä.

Porakaivon ja maapiirin kustannuksissa tai olla eroa maapiirin hyväksi joku 2000-3000 € ulkopuolisen kaivinkoneella tehtynä.

[Muumuupapa]

Mikäs ero hankintakustannuksissa on maalämpöpumpuissa verraten kaivoa ja maapiiriä? Jaolpilla on tekstin perusteella maapiiri ja useimmilla muilla kaivo. Noista takaisinmaksuajoista on kovasti vaihtelevaa mielipidettä ja tapauskohtaisesti erot ei ainakaan pienene.

Ja mielenkiintoinen on Ronin ja Muumuupapan kommentti pohjaveden suurista virtauksista. Olisiko niistä oikeasti hyötyä maalämpöpumpun yhteydessä? Mikähän haitta sillä pumpulla (kaivomallia lähinnä ajattelen) on tuonne pohjaveteen? Meillä kun talo tulee pohjavesialueelle, niin kaupunki on kieltänyt maalämmön. Sekä kaivon että maapiirivaihtoehdon. Samaten öljy on kielletty, sitä tosin ei edes harkittu. Vähän kapeaksi meni vaihtoehdot.

Pohjavesien virtaukset vaikuttavat siihen, paljonko lämpöä voidaan kaivosta ottaa. Mikäli kaivossa oleva vesi (jokainen kaivo täyttyy vedellä ennemmin tai myöhemmin) ei liiku, on lämmöntuotto luokkaa 40W/syvyysmetri. Tällöin 170 metriä syvästä kaivosta voi ottaa vain 6,8 kW teholla lämpöä. Teoriassa 7 kW:n pummpu vetäisi jo kaivon jäähän, jolloin lämmöntuotanto romahtaisi. Rakennus siirtyisi suorasähkälämmitykseen kunnes kaivo on sulanut. Jää toimii lämmöneristeenä keruuputkiston ympärillä ja jarruttaa lämmön siirtymistä keruuputkistoon. Järjestelmän mitoituksen kannalta on ongelmallista, ettei pohjavesien virtauksia voi etukäteen luotettavasti ennustaa.

Vastaavasti runsaat virtaukset omaavassa kaivossa lämmöntuotto voi olla huonoimmillaankin 80w/m. Tehokkain tuotto saavutetaan järjestelmässä, jossa keruuputkisto on sijoitettu virtaavan vesistön pohjaan.

Porakaivossa voidaan virtauksia parantaa tekemällä kaivolle painehalkaisu. Siinä kallioon synnytetään halkeamia, jotka mahdollistavat veden liikkumisen.

Alueilla, joilla pohjavettä käytetään talousvetenä, on lämpökaivojen rakentamisessa riskinsä. Yksi on edellä mainittu keruunesteen vuoto pohjaveteen. Tosin jos keruunesteenä käytetään etanolia, ovat ympäristöriskit pieniä. Mitä nyt naapurit saattavat olla normaalia hilpeämmällä tuulella. Muita riskejä ovat pintavesien sekoittuminen pohjaveteen huonosti tiivistetyn kauluksen kautta ja mahdollisten suolavesikerrosten sekoittuminen pohjaveteen.

[kalsket]

sähkökaapelilämmityksessä olemattomat huoltokulut kun taas näissä pumppuhommissa väsähtää venttiilit, haistelijat, itse pumppu (joidenka käyttöikäkään ei putkimiesten mukaan ole kuin 5 korkeintaan 10 vuotta) jne

Itsellä ollut maalämpö tuotantokäytössä kohta 9 vuotta. Tähän mennessä jouduttu vaihtamaan yksi venttiili (tyyppivika, meni takuuna) ja ohjainkortti jonka rikkoi ukkonen (kotivakuutus korvasi). Ihan ei siis ole nuo uhkakuvat toteutuneet.

[mika111]

Ei jaksa puhelimella selailla, mutta joku tuolla kehui että säästää maapumpulla vuodessa 1800e lämmityskustannuksissa..aika outoa, että meillä 168m2 lämmitettävää sähköllä eikä meillä kyllä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen mene edes tuota 1800 euroa vuodessa.. Sähkölaskut kaikkineen pyörii n. 8kk 70e nurkilla ja 4kk 150e nurkilla..4 pestävää ja juotettavaa kuitenkin taloudessa

[JPohja]

Taitaapi kulut olla tapauskohtaisia. Itsellä lämmitys ja käyttövesi lämpiävät pekästää poistoilmalämpöpumpun avulla 6kk/v. Silti saan menemään 30000kWh vuodessa. 170m2 lämmitettyä tilaa ja 3 henkeä. Talon eristykset juuri sellaiset mitä -80 alussa pakettitaloihin laitettiin..

[jaolpi]

Mikäs ero hankintakustannuksissa on maalämpöpumpuissa verraten kaivoa ja maapiiriä? Jaolpilla on tekstin perusteella maapiiri ja useimmilla muilla kaivo. Noista takaisinmaksuajoista on kovasti vaihtelevaa mielipidettä ja tapauskohtaisesti erot ei ainakaan pienene.

Joo, ei ole kaivoa mulla, vaan tontin kulmalla on 3x200m + 100m = 700m putkea 1-1,2m syvyydessä. Mun tapauksessa oli alusta asti selvää, ettei tule kallista kaivoa, kun maata ympärillä riittää ja kaivinkone löytyy omasta takaa.
Putkisto laitettiin maahan siten että ensin kaivettiin "putkikentän" päätyyn leveällä kauhalla kolme ojan pätkää, josta sitten salaojakoneella (lainattiin tutulta nimellisellä korvauksella) vetästiin ojat "kentän" toiseen päähän asti. Lopuksi taas kaivinkoneella leveä oja poikittain ja sitten vaan putket maahan ja täyttö.
Löysinpä koneelta jopa sen aikaisen suunnitelmakuvan. Kuvassa oleva jakokaivo sijaitsee n. 50m päässä talosta, joten näin siihen tuli vielä maalämpöfirman mitoitustarpeen(600m) lisäksi 100m extraa.

Tuolla setillä koko keruupiirin hinnaksi osineen ja töineen jäi n.1000€ , joten paha näitä hintoja on vertailla, kun toteuttamistapoja on niin monenlaisia.

[J-M Koopikka]

Ei jaksa puhelimella selailla, mutta joku tuolla kehui että säästää maapumpulla vuodessa 1800e lämmityskustannuksissa..aika outoa, että meillä 168m2 lämmitettävää sähköllä eikä meillä kyllä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen mene edes tuota 1800 euroa vuodessa.. Sähkölaskut kaikkineen pyörii n. 8kk 70e nurkilla ja 4kk 150e nurkilla..4 pestävää ja juotettavaa kuitenkin taloudessa

Ihmettelen kyllä tota, meillä kokonaispinta-ala tönössä ~300m2 kahdessa tasossa, joista 1/4 maan alla. Ja meillä sähkölaskut kesäisin pyörii ~170e nurkilla ja talvikuukausina ~300e nurkilla, riippuen, että kuinka laiska on ollut paiskomaan pökkyä pesään. Ja veikkaan, että meillä on sama sähköntarjoa, eli tuo "monopoli". Ja meillä ei kyllä valoja turhaa poltella, ja talossa on vain 2 päätä, ja muutama karvainen perheenjäsen.

Joko sun talo on moderni pussi tai sisälämpötila ei oo 15 astetta korkeampi.

[hopsis]

Jos kaikki sähkö on kesäaikaan ~70€/kk niin joko sähkö on paljon halvempaa kuin muualla tai sitä kuluu paljon vähemmän. Meillä menee pelkkään käyttösähköön se huntti kuussa mutta eipä niitä kotiteattereita, tietokoneita, kiukaita ja tallin työkaluja koristeeksi ole ostettu. Kahden kuukauden sähkölasku tuli eilen, ~420€ sisältäen siis talon ja käyttöveden lämmitykset ja kaiken muun kulutuksen. Ennen maalämpöä pyörittiin jossain 320-340€ eli aivan linjassa mennään laskelmien kanssa kun mlp on ollut nyt 4 viikkoa käytössä.

[54mmy]

Sähkölaskut kaikkineen pyörii n. 8kk 70e

Asun kerrostalossa, missä lämmitys hoidetaan vesipattereilla. Eli sähköä kuluu vain valoihin, tv, ruuanteko, tietokoneet jne. Ja meillä on n.70e/2kk sähkölasku... Kynttilöitäkö käytätte valona ja foorumia selaatte ilmeisesti sitten kirjastossa?

[AnLe]

Alle 9000kwh sekä käyttö että lämmityssähkö? Olen kateellinen, olin pitänyt meidän 4000kwh käyttösähkökulutusta erinomaisena saavutuksena. 1800litraa tähän päälle sitten öljyä.

[mika111]

No paljon menee kerrostalossakin sähköä..meillä on vuokralla tollanen 53m2 kerrostalo huoneisto ja sieltä tulee 3kk laskua välillä 50-70e ja tosiaan lämmitys ja lämmin käyttövesi on kaukolämmöstä. En tiedä mitä tehdäänväärin mutta pienet tuntuu olevan nuo kulutukset meillä, takassa kyllä pala valkea joka päivä ja lämmöt olit viime vuonnakin päällä joulukuusta maaliskuulle. Puita menee kyllä aika perkeleesti ja viittiäkkin pitää mutta kyllä muuten ihan normisti eletään..sisälämpö jotain 23-24 luokkaa

[samza]

70 eurolla saa täälläpäin kaikkine kuukausi yms maksuineen n 350kw sähköä kuukaudessa, aika vähän..

[salonenm]

Yhdellä tutullakin oli pieni sähkönkulutus. Kunnes niille vaihdettiin toimiva sähkömittari. Sen jälkeen kulutus kolminkertaistui.

[mika111]

Sähköäkin kilpailutettiin viimevuonna paljon, mutta nykyinen oli parhaimmillaan n. 40% halvempi kuin vihreät ekosähköt :-D

mittari on kyllä tuo uudenmallinen etäluettava..tiedä vaikka se kadottaisi yhden vaiheen

[jaolpi]

No paljon menee kerrostalossakin sähköä..meillä on vuokralla tollanen 53m2 kerrostalo huoneisto ja sieltä tulee 3kk laskua välillä 50-70e ja tosiaan lämmitys ja lämmin käyttövesi on kaukolämmöstä. En tiedä mitä tehdäänväärin mutta pienet tuntuu olevan nuo kulutukset meillä, takassa kyllä pala valkea joka päivä ja lämmöt olit viime vuonnakin päällä joulukuusta maaliskuulle. Puita menee kyllä aika perkeleesti ja viittiäkkin pitää mutta kyllä muuten ihan normisti eletään..sisälämpö jotain 23-24 luokkaa

No tulihan se sieltä mitä epälinkin. Eihän se enää mikään suorasähkölämmitys ole, jos puilla lämmitetään ;)

[hopsis]

Summat kuulostaa nyt niin pieniltä että onko niissä siirtomaksut mukana? 3kk lasku 60€ eli 20€/kk josta puolet olisi siirtomaksua tekee alle 170kWh kuukaudessa käyttösähköä tai 2000kWh vuodessa.

[Visny]

Uudella asuinalueella itselle tuli maalämpö. Lämmitettävää alaa talo n.180m2 ja autotalli 35m2. Vuosikulutus vähän alle 11000kwh.

Toisenpuolen naapurille tuli vilp. Lämmitettävää alaa n.120m2 ja vuosikulutus 15000kwh. Laite oli talvella monta kertaa jäässä.

Toinen naapuri teki suorasähkö lämmityksen lämmitettävää alaa n. 180m2 ja vuosikulutus n.22000kwh. Naapureille ei siis ollut vielä tallit tehtynä, joten niiden lämmityskulut tulevat vielä siihen päälle.

[JouniH]

Todella mielenkiintoinen topikki. Itse energia-alalla töissä niin kiinnostaa aina lämpö keskustelut. :)

Mulla on vain hyviä kokemuksia maalammöstä ja kaveri piirillä kans. Vaihoin itse maalämpöön kaksi vuotta sitten. Ennen sitä oli vesikiertoinen patteri lämmitys. Vesi lämmitettiin sähkövaraajassa. Talossa yksi varaava takka. Sähkönkulutus 35-40 000kwh vuosi. Talo on parisataa vuotta vanha hirsi talo. Neliöitä noin 190.

Nykyään lämmitän 80m2 autotallin vielä lisäksi ja kulutus on kahden vuoden ajan ollut 17 000kwh. Tuossa on kaikki sähkö. En ole laittanut erikseen mittaria pumpulle. Talossa remontin jälkeen lattialämmitys.

Pumppuna toimii Bosch 11kw. Maakeruupiiri 2x400m putkea. Lattialämmitys piirissä lisäsäiliö joka rauhoittaa pumpun käyntiaikoja. Tallissa lattialämmitys joka lämpeää talon paluuveden kiertäessä levylämmönvaihtimen läpi. Tallin lattiassa kiertää laimea jäähdytysneste. Tallissa pietän läpi talven noin 15 astetta.

Lämpö kustannuksia vertaillessa ei neliöt paljoa kerro. Suuntaa toki antaa, mutta lämmitettävät kuutiot kertois enemmän. En ole vain viitsinyt edes ite selvittää kämpän kuutioita. Parivuotta sitten lämmitysjärjestelmän vaihto maksoi 14000€. Sisältäen kaikki osat mitä järjestelmään kuuluu. En ole laskenut omia töitä tuohon hintaan. Kaikki on tehty itte.

Pumpun mitoituksesta on mielenkiintosia aiheita. Ruotsissa pumput mitoitetaan yleensä paljon pienemmäksi mitä suomessa. Lasketaan, että halvempi käyttää tammikuun kovilla pakkasilla sähkövastusta apuna. Tosin vuoden keskilämpötila taitaa olla jonkin verran plussan puolella.

[ville]

Ei tuo 70 e / kk omakotitalossa mun makuun mikään mahdottomuus ole. Meillä näkyy heinä-elokuun sähkölasku olleen karvan alle 180 e, sis. sekä siirron, että energian. Tuolla sai 1221 kWh sähköä. Vuosi taaksepäin vastaavat lukemat olivat hieman alle 160 e ja 938 kW. Mikä lie nostanut tänä vuonna kulutusta, mutta siis 80-90 e per kuukausi -tasolla liikutaan silloin, kun sähköä ei tarvita varsinaiseen huonetilan lämmittämiseen.

Käyttövesi lämpiää sähköllä (Jäspi Tehowatti), sähkösauna lämpiää n. 3 krt/viikko ympäri vuoden, taloudessa viisi henkilöä joista pari pienintä tuottaa aika paljon pyykkiä jne. Sähköä ei muutenkaan tietoisesti säästellä, valaistuksena pääasiassa ihan perusmallin energiansäästölamppuja ja halogeeneja jne. Joten aika pienillä toimenpiteillä pääsisi varmaan tuonne 70 e kuukausitasolle.

Vuositasolla sähköä menee 175 asuinneliön sähkölämmitteisessä talossa noin 14 MWh, mutta eipä näitä oikein voi vertailla, puuta menee meilläkin reilusti eikä sitä tule sen kummemmin laskettua. Tulevaan talliin tulee joka tapauksessa vesikierto lattiaan n. 230 kuution lämpimänä pitämiseen, jos vaikka joskus tulevaisuudessa kannattaa esim. maalämpöön investoida. Talossa vesikiertoinen lattialämmitys on jo nyt.

Näistä kulutuslukemista taisi olla ihan omakin ketjunsa.

[hopsis]

Käyttösähkön osuutta ei varmaan kannata enempää sotkea tähän ketjuun. Toinen sammuttelee energiansäästölamppuja ja toinen laulattaa migillä tallissa joka ilta.

[ville]

Yhtä vähän hyödyllistä se lämmityssähkön kulutusvertailu eri kohteiden välillä on, kun se voi jo samassa kohteessakin vaihdella ihan kohtuudella. Tässä talossa oli edellisen omistajan jäljiltä vuosikulutusarvio lähemmäs 30000 kWh, kun nyt mennään sillä noin 14000 kWh kulutuksella. Eikä täällä silti palella.

Samasta syystä sen maalämmön hyötyjä ja takaisinmaksuaikojakaan ei voi mitenkään yleispätevästi ilmoittaa. Muuttujia on sen verran paljon, että ainoa "järkevä" vertailu on sama kohde samoilla kulutustottumuksilla ennen ja jälkeen maalämmön. Edellisessä talossa meilläkin oli maalämpö, nykyiseen sitä ei näillä lukemilla ole mitään järkeä laittaa.

[STP]

Laitetaanpa tänne jatkoksi: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=654.0

Tuollainen maapiiriin perustuva ilmanvaihdon esilämmitys on tullut väkästeltyä ja ainakin alkukokemusten pohjalta tuntuu ihan toimivalta keksinnöltä ja jopa yllättävän tehokkaalta. Kovilla pakkasilla (alle -20) tulee noin 30-40 kWh edestä esilämmitystä vuorokaudessa COPin ollessa yli 30 ja näillä pikkupakkasillakin (n. -5) yli 15kWh vuorokaudessa COPin ollessa yli 10.

[hopsis]

MLP ei saanut syksyllä asennettaessa omaa kulutusmittaria mutta onko jotain syytä miksi laskutoimitukset heittäisi kun tiedetään pumpun käyttötunnit, sähkön hinta ja pumpun ottoteho?

Jos näin yksinkertaisella matematiikalla laskee niin eilen tuli 96 päivää asennuksesta täyteen. Sinä aikana pummpu käynyt 1412h ja sähkövastukset 7h (6kW). Pumpun ottoteho verkosta 2,3kW.

1412h*2,3kW + 7h*6kW * 0,13€/kWh = 427,65€ reilussa kolmessa kuukaudessa loka-tammikuussa mitattuna. Talvikuukausien keskiarvo siis 138€/kk. Pumpusta näkee myös käyttöveden lämmitykseen käytetyt tunnit, keskimäärin 20€/kuussa on niiden osuus.

Jos tästä nyt lähtee extrapoloimaan niin 20€/kk menee ympärivuotisesti käyttöveden lämmitykseen ja lämmityskaudella ~120€/kk talon lämmitykseen. Jos laskennan vuoksi vaikkapa syys-maaliskuu olisi koko ajan niin kylmää kuin nyt on ollut pari kuukautta ja kesäpuoliskolla ei tarvisi lämmittää lainlkaan niin laskukone näyttää 6*120€ + 12*20€ = 960€ vuodessa lämmityskuluihin. Lainarahalla rakennettu systeemi nostaa ainakin ensimmäisinä vuosina tietenkin korkokulujen muodossa tuota summaa. Ensimmäisenä vuotena korkojen osuus on ~340€.

Jos vielä arvotaan lisää niin samalla rahalla saisi vähän yli kuution tupaöljyä. Toisinsanoen maksimissaan kolmen kuuauden tarpeen talviaikaan.

[Mr.Crossfire]

Muuten oikein, mutta pumppu ei ota koko aikaa maksimitehoa käydessään. Jos sillä maksimilla kuitenkin laskee, ei tarvi kenenkään itkeä että olisi liian optimistisesti arvioitu.

[hopsis]

Pyöristelin vasiten kaikki vähän yläkanttiin, sähkön hinnankin. Ettei tuu kellekkään sitten sitä mielipahaa.

[suhinen]

Meillä 2008 valmistunut 212m2 rinne omakotitalo jossa kellarikerros 380 styroxi harkko ja yläkerta 8 tuuman runko + runkoleijona tuulensuoja. Eristeenä selluvillaa. Vesikiertoinen lattialämmitys greenline + ivt c7 maalämpöpumppu. Ilmanvaihtokone enervent pelican jäähdytyksellä. Olemme pitäneet yllä kulutuslukemia ja 4 vuoden sähkön kokonais kulutus keskiarvo per vuosi 9740 kW/H. Perustamiskustannukset rakennusvaiheessa kaikkineen n 15000€. Mitään suurempaa vikaa ei pumpussa ole ollut paitsi 1kpl liuoksenpaluuputken anturi hajosi mutta vaihdettiin takuuseen. Lisäksi talossa on takka. Kesällä käytämme jäähdytystä niin että maalämpöputkistossa oleva liuos kiertää oman kiertovesipumpun kautta ilmanvaihtokoneen jäähdytyspatterissa. Näin meillä ei ainakaan jäähdytys maksa muuta kuin sen mitä kiertovesipumppu käyttää. Ilmanvaihtokone kun pyörii kuitenkin kokoajan. Täysin tyytyväisiä olemme olleet.

[Roni]

Ihan noin yksioikoisesti ei vastausta synny. Lämmitys on kuitenkin aika pitkälle kiinni tuosta ulkolämpötilasta ja siitä kuinka paljon hukkalämpöä kämpässä tuotat. Tämä torppa alkaa imemään lämmitysenergiaa aika kivasti vasta sitten kun kelit menee pakkasen puolelle, juurikaan sitä ennen ei lämmityksen osuus kokonaiskulutuksessa näy. Tietokoneet ja videotykit yms hoitavat lämmityksen siihen asti :D Kuvassa on kokonaiskulutus, joten suoraan tuosta ei näy lämmityksen osuus. punaiset palkit kwh ja sinisillä viivoilla viikon keskilämpötila.
Täällä elellään pilpin ja ilpin kanssa ja siitäkin johtuen sähkönkulutukseen tulee kylminä kausina selkeämpi piikki, käytännössä lattioita lämmitetään suoralla sähköllä. Poistoilmassa kun ei ole tarpeeksi energiaa (jätelämpöä ei saa juurikaan pakkaselle ajettua näillä vempeleillä).