Alkuperäinen kirjoittaja ahonen
Näytä viesti
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Foorumilaisten autotallit
Collapse
X
-
Lämpökanaali hukkaa aina hieman lämpöä, joten niiden vedot ja pituudet kannattaa optimoida mahdollisimman lyhyiksi. Itselläni kokemusta vain 40 litran lämminvesivaraajasta kun otin siitä lämmintä vettä pesurille. Melkoisen nopeasti oli semmoinen määrä vettä kulutettu, joten jos enemmän meinaa pestä, niin sitten kannattaa vesi ottaa lämpöpumpulta. Ja autotallissa on hyvä olla käsienpesuallas ja viemäri, vesijohdosta puhumattakaan. Kaverille varsin vahvasti ehdottelin sellaisten optioiden lisäämistä kun hän rakensi uutta tallia, mutta hän oli pohjien tekovaiheessa sitämieltä että ovat turhuuksia. No nyt kun talli on ollut valmis muutaman vuoden, ei ole enää sitämieltä :)
Comment
-
Kaikki joiden kanssa olen jutellut lämpökanaalista ja lämpimän käyttöveden pyörityksestä "hullunkierrolla", ovat olleet sitä mieltä että huono idea lämpöhukan takia. Mulla on tulossa maalämpöpumppu talliin ja käyttövesi pitäisi saada taloon kanaalia pitkin, en ole vielä päättänyt tuleeko kierto kera jonkun ajastinkellon (yöksi pois) vai mitä tuolle keksisi.
Päinvastaisessa tapauksessa (mlp talossa) jättäisin sen pumppukierron pois ja nöyränä odottaisin lämmintä vettä tallissa tovin pitempään.
Comment
-
Se lämpimän veden odottaminen käy kyllä jossain vaiheessa niin kypsäksi että jos mahdollisuus on tehdä toisin niin tee vaan, kiertoputkista nyt tulee tuplamäärä materiaalikustannuksia ja pumput sun muut lämpöhäviöt nyt tekee osansa vaan asumismukavuus paranee.
Comment
-
Kannattaisiko selvittää faktoja ennen, kun selostaa kaverinvelipojanparhaankaverin omia kokemuksia laitteiston toiminnasta...
Comment
-
Suottapa minä asiasta väittämään enempää. Työkseni näitä vehkeitä asennan helpoista laitteistoista todella vaikeisiin ja monenmoista kokoonpanoa olen nähnyt.
Maalämpöfoorumin asiasisältöä en viitsi alkaa sen enempää kommentoimaan. Siellä mielipide on yhtä kun persreikä, sellainen on kaikilla.
Jos sulla on selkeästi mielipide muodostettu ja suunnitelmat valmiina, niin anna soida vaan sen mukaan. En minä perustele ja jankuta ihmisille turhaan. Kaikki tekee tavallaan.
Comment
-
Mä en enää tiedä keskustellaanko tässä mun tulevasta laitteistosta vai alkuperäisen kysyjän laitteistosta vai mistä. Erikoisen hyökkääväksi meni viestinvaihto ottaen huomioon että tässä ei ole kyseenalaistettu kenenkään ammattitaitoa tai mielipiteitä vaan tuotiin vain esille asia nimeltä lämpöhukka.
Jos maalämpöpumppu laitetaan taloon ja sieltä johdetaan lämmin käyttövesi autotalliin, kuinka usein sitä tallin lämmintä vettä tulee käytettyä viikossa? Jos muutaman kerran pesee kädet, onko järkevää (lämpöhukkanäkökulma) kierrättää tallin ja talon välillä kiertoa "turhaan" 99,999% viikosta? Ei tähän ole mitään oikeaa vastausta. Joku toinen voi haluta maksaa tästä ja joku toinen ei. Asiaan ratkaisu syntyy laskemalla tuo hukattu energia ja sittenhän se on omistajan päätettävä että haluaako siitä maksaa vai ei. En minä ilmoittanut tähän aiemmissa viesteissäni mitään absoluuttista totuutta, kerroin vain ja ainoastaan minkälaista viestiä minä olen saanut asiasta.
Mulla kulkee rakennusten välillä, toistaiseksi käyttämätön, 4-putkinen lämpökanava + pex joten ihan kaikki kytkentävaihtoehdot on vielä mahdollisia.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja skige Näytä viesti
Aika turhaa yleistämistä. Jos ei ole kunnallista viemäröintiä et tasan maksa jätevedestä vesimittarin mukaan. Sama jos itse sanon että vesi on ilmasta koska porakaivo.
Mistähän tämä HanSolon mainitsema jätevesimaksu sitten koostuu?
Jos laskee vedet omaan kaivoon, niin siitä ei ainakaan mitään maksua kerry.
Poarakaivon vesi itse asiassa taitaa olla ilmaista jos ei huomioida pumppaus- ja perustamiskustannuksia
Comment
-
Käsittääkseni jos ei liitytä kunnan/osuuskunnan viemäriverkkoon (tässä tapauksessa kumpaakaan ei ole saatavilla) ei jätevesimaksua myöskään kukaan peri. Jätevesi kulkee saostussäiliöiden ja imeytyskentän kautta maastoon, jolloin ainoat kustannukset syntyvät kun saostussäiliöitä tullaan noin kerran vuodessa tyhjentämään riippuen säiliöiden koosta. Eli tyhjennyksen hinnan voi halutessaan laskeä "jätevesimaksuksi", mutta vesimittarilla ei sinällään ole tekemistä sen asian kanssa.
Edit: Ja kun moska säiliöistä viedään kunnan hoteisiin, niin kunta perii jonkun kuutiomääräisen hinnan, joka tulee itse tyhjennystyön hinnan päälle tietysti.Viimeksi muokannut HanSolo; 11.2.2020, 14:17.
Comment
-
Sitten on toki näitä vesilaitoksia jotka laskuttaa hulevedestä jos hulevesiviemäri on talon viereen rakennetty, olit liittynyt siihen tahi ei. Perustelut on moninaiset mutta aivan sama vaikka ämpäreillä keräisi kaiken sadeveden pihasta ja kantaisi itse järveen, maksu menee joko jonkun kiinteän hattuvakion mukaan tai vesimittarin lukeman mukaan (kuten meillä) joka on jotain aivan helvetin järjetöntä. Siinä maksaa käytetystä vedestä puhtaana ja harmaana ja vielä hulevetenä kolmanteen kertaan.
t: Yli tuhat euroa vuodessa vesilaitokselle maksava.
Comment
-
Mutalan kylillä Ylöjärvellä on Mutalan VPK:n vanha paloasema ja sain sen edukkaaseen hintaan viitisen vuotta sitten. Tai no, Mutalan kylän ainut kolmikerroksinen talo, jossa tämä kahden paloauton tallitila, toimisto ja varasto on maantasossa ja sen yläkerrassa oli Neuvola. Toisella puolen (Buickin) alla on kokomittainen rasvamonttu, niin pärjää ilman nosturia. Joskus huvittaa enemmän ja joskus vähemmän puuhailla; kalusto kiertää kyllä sopivaa tahtia.
Tila on määritelty autotalliksi, mutta tulityöt ja muut voi tehdä huoletta. Sekin auttaa, kun on kälynen taloyhtiö ja on hallituksessa itsekin mukana. Ei kummoinen, mutta voittaa räntäisen hiekkapihan.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja HanSolo Näytä viestiKäsittääkseni jos ei liitytä kunnan/osuuskunnan viemäriverkkoon (tässä tapauksessa kumpaakaan ei ole saatavilla) ei jätevesimaksua myöskään kukaan peri. Jätevesi kulkee saostussäiliöiden ja imeytyskentän kautta maastoon, jolloin ainoat kustannukset syntyvät kun saostussäiliöitä tullaan noin kerran vuodessa tyhjentämään riippuen säiliöiden koosta. Eli tyhjennyksen hinnan voi halutessaan laskeä "jätevesimaksuksi", mutta vesimittarilla ei sinällään ole tekemistä sen asian kanssa.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja ahonen Näytä viesti
Poarakaivon vesi itse asiassa taitaa olla ilmaista jos ei huomioida pumppaus- ja perustamiskustannuksia
Vedenlaadun mittaus maksaa noin 160€/kerta.
Meillä esim vedessä on rautapitoisuus korkealla ja muutama muu arvo lähellä ylärajaa että vettä voi juoda ja sitä joutuu mittauttamaan useammin. Ja voi olla että puhdistamon hankinta on vielä ehkä edessä. Lisäksi jos tulee sähkökatkos olet heti ilman vettä, kunnan verkossa kuitenkin paine pysyy melko pitkään. Jos tähän ei halua varautua täyttämällä kaappeja vesiastioilla aggregaatti josta saat tarpeeksi jenkaa pumpulle ei ole ilmainen sekään.
Sitten jos ei ole mitään ongelmia maaperän ja vedenlaadun kanssa se porakaivo vesi on halpaa ei ilmaista. Itse melkeen ennemmin olisin kunnanverkossa ja maksaisin siitä jos sellainen olisi saatavilla. Sanoisin siis tähän porakaivoasiaanki että melko turhaa yleistämistä että se on ilmaista.
Ja ei herneitä... Onhan se tallikin ilmainen jos ei huomioida rakentamis, materiaali ja ylläpito kustannuksia :D
Oma tallin lattia alkaa olla senverta karussa kunnossa että jotakin pitäisi tehdä. Muutamia halkeamia ja vanhat maalit kuluneet. Ei taida olla oikotietä onneen vaan hiottava pinnat puhtaiksi ja tasoitettava tarvittavilta osilta. Miettinyt että mikä olisi kustannustehokas pinnoitus, liekkö nuo nykyset maalit alkaa kestämään vai työntääkö käden syvälle taskuun ja vetää epoksilla.
Comment
-
Tulevan tallin lattia minuakin mietityttänyt. MasterToppia on moni kehunut ja varmasti se kestääkin hyvin kulutusta, mutta pinta saisi olla myös sellainen, että öljynvaihdossa astian ohi tippuvat öljytipat eivät heti imeytyisi lattiabetoniiin. Paras vaihtoehto olisi kai MasterTop ja sen päälle vielä joku käsittely millä pinnan saisi kiinni.
Comment
-
Vieras
Lattiaan Mastertop, Nantenin epoksi tai joku vastaava. Tekee kerran niin kotikäytössä kestää varmasti vuosia/ vuosikymmeniä. Ja öljyt on helppo vain pyyhkiä rätillä pois, ei imeydy.
Comment
-
Onko täällä ketään jolla on autonosturipaikka sivusuunnassa niin lähellä seinää (tai muuta kiinteää kalustetta) että työskentelytila on rajattu?
Olen ostamassa nosturipaikan toiselle puolelle kuormalavahyllyjä. Laskin hyllyjen ja auton renkaan väliin jäävän 89cm työskentelytilan silloin kun nosturipaikalle ajetaan leveä auto, esim. uudehko VW Transporter. Onkohan tuo 89cm riittävä työskentelytila? Jotenkin itse ajattelisin että kyykkiessä ilman nosturia saattaisi käydä vähän ahtaaksi, mutta kun auton saa 2-pilarinosturilla ylös ja voi työskennellä seisaaltaan niin ei pitäisi muodostua minkään työn esteeksi?
Mulla ei siis ole tuota nosturiakaan vielä enkä ole juurikaan muutamaa kertaa lukuunottamatta nosturilla tehnyt korjaustöitä niin vähän uunona saa taas suunnitella näitä. Tässä on vaihtoehtona ostaa kuormalavahylly ja modifioida sen syvyyttä jolloin tuota työskentelytilaa saisi suuremmaksi. Mielelläni en kuitenkaan tuohon lähtisi.
Comment
-
Comment
-
Ideoita miten peittää rasvamonttu silloin kun se ei ole käytössä?
Pitäisi olla kohtuu kevyt, mutta silti kestävä. Joskus kun voi olla vaikka tunkkin renkaat tms. tässä päällä kun autoa nostaa.
Monttu on noin 4x1m ja nyt peitetty vanhalla puulla, on ruma, haisee kun vanhat jäähynesteet ja öljyt imeytynyt sekä niitä on ärsyttävä nostella montun päältä pois (öljyisiä ja lankkuja on lukumäärällisesti paljon).
Joku alumiinikennosto missä peltilevy päällä voisi olla hyvä. Sellaisen hinta vaan voi olla harrastajalle mahdoton. 50x100cm tai 100x100cm? Isommassa haaste että kun nostaa pois niin mihin se mahtuu sekä paino.
Comment
-
Meidän uudessa, 5v vanhassa, tallissa on ilmiesesti joku Mastertop tyylinen väritön pinnoite, mutta siinä on paljon jälkiä maalista ja ties mistä. Saako tuota vielä puhdistettua jollain, että saisi läikät pois? Koitin Solmasterin RKL laimennettuna ja vähän raakanakin, mutta silläkään ei oikein lähtenyt kunnolla ja siitä jäi vielä omat jälkensäkin pinnoitteeseen. Alla havainnekuva.
Comment
-
Mekaaninen hionta, rasvanpoistajalla pesu.
Jos ei lähde, niin sitten se ei lähde.
Juuri tuossa 2-3 viikkoa sitten maalasin tallin lattian. Oli tippunut jo öljyä, ties mitä. Muulla konstilla en saanut lattiaa puhtaaksi. Paikkapaikoin öljy oli jo imeytynyt syvälle betoniin, joten sinne se maalin alle nyt jäi.
Comment
-
Onko kokemusta Mastertopista autotallin wc:ssä? Itsellä on siis koko talli tehty yhdellä valulla ja myös wc:ssä (ei vielä käytössä) on Mastertop. Nyt kun hallitilan puolella on seurannut kuinka hyvin tuo Mastertop imee kaiken shitin läpi (hyvä esimerkki Samin postaus pari viestiä ylempänä) niin onkohan tässä riskin paikka wc:n puhtaanapidon suhteen... Ja juu ei toki tallin wc nyt mikään sairaalatason kliininen tila ole, mutta nyt kun on suurin piirtein siistiä tallia yrittänyt tehdä niin vois tuonkin tehdä niin ettei harmita. Toimisikohan joku lattiamaali tuossa, kun ei tuonne nyt kenkiä suurempaa kuormitusta tule.
Comment
-
Jos uuden (vielä tekemättömän) autotallin lattian haluaa kestävän nastoja, autonpesua ja harrastustoimintaa, eikä öljy tai muutkaan kemikaalit saa siihen imeytyä, niin mikä pinnoite tulisi valita?
Tämän keskustelun perusteela Master Top ei taida olla sellainen tuote, joka toteuttaisi kaikki nämä vaatimukset. Tosin, kun aiheesta lukee kommentteja, niin yleensä aina suositellaan laittamaan talliin sirotepinnoite jos kyseessä on uusi lattia. Jos sirotteet eivät kuitenkaan estä veden tai kemikaalien imeytymistä betoniin, niin en pitäisi niitä parhaina vaihtoehtoina autotalliin, jos sielä on ajatellut tekevänsä muutakin kuin vain säilyttävänsä autoa.
Comment
-
Omassa tallissa kuivasirote hiertopinnoite, en muista oliko MasterTop vai joku muu merkkinen (Fescon) ja kyllä suurinpiirtein kaikki imeytyy lattiaan. Noitahan on muunkin merkkisä; Fescon SikaFloor, Semtu. Jostian syystä tuota MasterTop 100:sta vaan aina jokapaikassa hyllyssä.
Aika helppo olisi ollut kyllä estää oman lattian sotkeminen kun kehtaisi olla edes vähän tarkempi ja käyttäisi remonteissa suojana vaikka pahvia.
Mahtaako mikään edes estää kaikkien kemikaalien imeytymisen? Betonimaalit varmaan estää veden imeytymisen kokonaan ja ehkä öljyjen tms. nesteiden imeytymisen ainakin pitkän aikaa. Tosin melko monella korkkailee enempi tai vähempi ja melko nopeasti nuo maalatut lattiat eikä pitkään kestä nastoja taikka esim. moottorikelkan ohjainrautoja.Viimeksi muokannut Rusty; 23.12.2020, 16:19.
Comment
-
Minä laitoin hiottuun lattiaan Lithurin kovetin ja tiivistysaineet. Se on betoniin imeytyvä tavaraa eli ei pelkkä pintakalvo. Ei estä täydellisesti nesteiden imeytymistä, mutta vedet ehtii lastalla pyyhkiä ulos ennen kuin ne imeytyy lattiaan. Jäähdytinnestettä ja öljyä on valunut joskus enemmänkin ja kaiken on saanut pyyhittyä pois. Tai ainakin siinä määrin, että silmällä ei erota. Nasta jättää pintaan naarmun, mutta eipähän riko pelkkää pinnassa olevaa kalvoa. Kipinät ei haittaa. Jos jaksaa timantilla kunnolla hioa lattiat, niin betoniin saa melkein lasimaisen pinnan. Ja oletettavasti, mitä sileämmäksi hioo, sitä helpompaa on nesteiden poisto pinnasta. Pölyä ei ollenkaan. Suosittelisinko, en tiedä riippuu mitä etsii. Jos tekisin uudelleen, niin hioisin lattian kunnolla sileäksi. Kahdeksan vuoden käyttö ei ole jättänyt kulumajälkiä niin että pintaa olisi lähtenyt pois, mutta värjäytymistä siellä täällä, yleensä jostain muusta kuin nestevuodosta.
Comment
-
Kai se riippuu nosturistakin miten sillä on tarkoitus nostaa, yleensähän tämmöisen pilarinosturin nostopaikka on epäsymmetrinen eli se ei nosta keskeltä mm. autosta poistumisen ja auton luontaisen painopisteen takia. Siksi tutkisin nostimen ohjekirjaa. Vinkkinä voin sanoa että kannattaa laittaa pilarit niin etäälle toisistaan kun tila ja nostimen kapasiteetti antaa myötä. Mikään ei oo tympeämpää kuin pienessä välissä pulaaminen.
Comment
Comment