Asunnon energiankulutus (lämmitys ja sähkö)

[ripo]

Kaksikerroksinen 2008 valmistunut okt. 200 neliötä lämmintä tilaa. Jokahuoneessa varaava lattialämmitys suoralla sähköllä ja yläkerrassa ilmalämpöpumppu. Vuosikulutus on 21000-22000kwh sisältäen myös käyttösähkön

[JM]

Syntyykö tuosta varaavasta lämmityksestä jotain säästöä? Oletan, että yösähköllä lämmitelläään? Semmoseenkin väitteeseen olen törmännyt, että sama määrä sähköä menee kuitenkin... Varaaja meilläkin lämpenee yösähköllä, mutta olis kiva tietää, onko siitä lopulta mitään hyötyä.

[Mkurtti]

Varaaja meilläkin lämpenee yösähköllä, mutta olis kiva tietää, onko siitä lopulta mitään hyötyä.

Sehän riippuu siitä onko sähkönhinnalla eroa yö vs päivä.
Itsellä oli edellisessä okt pörssisähkö ja silloin saattoi olla yöllä 2 senttiä/kwh. 2015 joulun välipäivinä pohjat 0.2 senttiä.

[Nikke_]

Energia tarve on periaatteessa sama,mutta yösähkö on vaan halvempaa..?
Meillä -48 hirsirunko 1,5kerrosta+ -88 siipi n. 100m2. Suorasähkö, laajennuksessa lattialämpö, muuten patterit+ilp+varaava takka. Remonttia tehty, mutta ei olla hulluteltu eristepaksuuksilla tms. Viimevuonna 13980, tänä vuonna n. 500kwh vähemmän. Tähän sisältyy -10 rakennettu autotalli jossa teräsrunkoinen pariovi (älkää kysykö miksi), 10-20 lämmintä, riippuen mitä teen siellä/ ajanko märän auton talliin+ poistopuhallin. Tarkoitus taas ensivuodella nipistää muutama prosentti kulutuksesta uusimalla mm. tallin ovi ja loppuremontin yhteydessä uusia alakerran patterit ja liittää ne NoBö energy hubiin niinkuin yläkerta jo on. Kaksi aikuista ja ei vahdita sähkönkäyttöä.

[JM]

No toi sähkön hinta tietty vaikuttaa, mutta jäähtyykö esim lattialaatta niin paljon päivällä, että sen lämmittämiseen menee enemmän sähköä kuin silloin, jos se olisi tasaisesti lämmin ympäri vuorokauden.

[ripo]

Syntyykö tuosta varaavasta lämmityksestä jotain säästöä? Oletan, että yösähköllä lämmitelläään? Semmoseenkin väitteeseen olen törmännyt, että sama määrä sähköä menee kuitenkin... Varaaja meilläkin lämpenee yösähköllä, mutta olis kiva tietää, onko siitä lopulta mitään hyötyä.

Käytännössä kaapelit lämmittää muutaman tunnin per vuorokausi termostaatin ohjauksessa ja loppuajan lattia pysyy lämpimänä noilla lämmöillä. Voisi kuvitella, että siinä vähän säästää kun lämpö ei karkaa lattiasta niin nopeasti ja on vähemmän aikaa päällä? Enemmän rahallista säästöä voisi saada jos investoisi älytermostaatteihin ja ohjelmoisi ne lämmittämään yöaikaan yösähköllä. Älytermarit on vaan sen verran hinnoissaan (ellei tilaa alilta kiinasta), että niin isoa säästöä tuolla tuskin tekee, jotta tarvitsisi sen enempää miettiä koko asiaa.

[elexter]

Saman verran sitä energiaa menee pitkällä varaavan, kuin varaamattoman lämmityksen yhteydessä. Varaava vaan tosiaan mahdollistaa sen, että lämmitystä ajoitetaan edullisemman sähkön ajalle.

Jotkut kuvittelevat saavansa käytetyn energian määrässä säästöä siirryttäessä varaavaan lämmitykseen. Usiemmiten tuo tosin johtuu siitä, että varaavan lämmityksen yhteydessä lämpötilan annetaan pudota hieman enemmän, kun odotellaan yösähköön siirtymistä. Saavutettu energiasäästö aiheutuu tuossa siitä, että lämpötilan keskiarvo putoaa "huomaamatta" hieman.

Varaavan lämmityksn hyvä puoli on se, että lämpötila on helppo pitää tasaisena, vaikka lämmitys vaihtelisikin. Toisaalta huono puoli on se, että lämpötilaa ei saa muutettua yhtä nopeasti.

[samza]

niin, varaavaan lattiaan voi ajaa energiaa silloin kun haluaa. joko siis yöaikaan tai kuten nykyään vaikkapa vilp, pilp tms systeemit niin juuri siihen aikaan päivästä kun on lämpimintä eli hyötysuhteet on parhaat, eli ei yleensä yöaikaan.

[Otto.]

Aurinkosähkövoimala ollut nyt päivälleen kaksi vuotta. 7,3MWh tuotantoa 5,3kWp voimalasta tuona aikana.

Jonkun verran on varjostavia puita ja paneelit suunnattuna n. 160° eli ei optimiin suoraan etelään.

Keväällä tarkoitus hankkiutua eroon ainakin osasta varjostavista puista ja jossain kohtaa ensi vuotta lisätä kulutuksenohjausta sekä mahdollisesti jokin energiavarasto. Mikäli energiavarasto osoittautuu toimivaksi, voisi voimala tehoja nostaa, mutta samalla menee kyllä invertterikin uusiksi.

Ostosähkön määrä pudonnut n. 15MWh-->13MWh ja loput tuotannosta olen myynyt sähköyhtiölle ja hyvittävät siitä kvarttaaleittain 0,3€/kW.

[James Potkukelkka]

Asiaa sivuten, otin putkimiehen ihmettelemään talomme lattialämmitystä kun tuntui ettei alakerran lasten makuuhuoneen lattia oikein lämpene. Vanhempien makuuhuone on myös aina ollut hieman viileä talvipakkasilla muttei ole pahemmin haitannut. Tuo lastenhuone toimi ensimmäiset 8 vuotta lähinnä varastona niin en tuohon ole aiemmin kiinnittänyt huomiota.

Putkimiehen tutkiessa asiaa, huomasi hän ettei yläkerran (talo 2-kerroksinen) jakotukissa ole lainkaan linjasäätöventtiileitä ja alakerran jakotukissakin linjasäätöventtiili oli täysin auki. Väitti ettei Nereuksen asentaja ole lattialämmitystä koskaan säätänyt suunniteltuihin säätöarvoihin.

Putkimies kertoi, että kun LL-putkissa virtaa vesi periaatteessa täydellä virtauksella niin se ei ehdi luovuttamaan lattiaan tarpeeksi lämpöä.

Pyysin lisäämään yläkerran jakotukille linjasäätöventtiilit. Molempien kerrosten jakotukkien piireistä oli muutama jakotukin "neulaventtiili" ryytynyt, joten nuokin menee vaihtoon. Saas nähdä kun tuo järjestelmä vihdoinkin saadaan säätöihin niin miten vaikuttaa, jos vaikuttaa, talon kokonaisenergiakulutukseen vuositasolla.

[samza]

Vieläkö hoituisi takuu casena? Nereuksella on 10 vuoden toimintatakuu

[James Potkukelkka]

Yritin googlettaa Nereuksen takuusta mutten löytänyt mitään mainintaa 10v-takuusta?

Putkimies kuristi pari viikkoa sitten ensihoidoksi alakerran jakotukin linjasäätöventtiiliä arvosta 10 arvoon 6 mutta en ole huomannut mitään muutosta sisälämpötiloissa.

Kyselin tänään yhdeltä tutulta LVI-viisaalta ja se katsoi niitä Nereuksen suunnitelmia ja meinasi ettei tuo kuristaminen vielä vaikuta, sillä arvolla 6 se on käytännössä edelleen täysin auki. Neuvoi kokeilemaan kuristamista tasoon 3,5. Mulla on menoveden lämpötila tällaisella 0 C-kelillä n. 25 C. Ohjeisti säätämään lämpökäyrää niin että nostaa menoveden noin 28 C. Kun ulkona -20 C, pitäisi menovesi olla noin +34 C.

[elexter]

Itse väittäisin, että virtausnopeudella ei suoranaisesti ole suurtakaan merkitystä lämmitysputkissa. Putkissa kuitenkin on jatkuvasti vakiomäärä lämpöä siirtävää nestettä. Eli vaikka se yksittäinen litra menee sielät putkesta läpi hieman nopeammin, tulee myös perässä niitä muita litran paketteja enemmän.

Moni menee harhaan siinä, että tuijotetaan vain meno ja paluu veden lämpötiloja. Hitaalla kierrolla lämpötila putoaa kyllä enemmän, mutta vastaavasti lämpöä kuljettavaa vettä menee putkesta läpi vähemmän. Molemmilla menetelmillä lämmityspiiriin siirtyy jotakuinkin yhtä suuri määrä energiaa.

Linjasäätöventtiileillähän on tarkoitus tasata eri piirien virtauksia, ei kuristaa kokonaisvirtausta. Vesi kun tykkää valita sen helpoimman reitin kulkea jos vain mahdollista. "Helppoa" virtausreittiä kuristamalla saadaan vesi virtaamana paremmin niillä isomman vastuksen reiteillä.

[samza]

no perskeles, näköjään Nereus päivittänyt sivujaan ja jotenkin Uponorin kanssa kihloissa nykyään. Ennen siellä oli kyllä noista takuista paremmin juttua. Mulla on itsellä nereuksen systeemit ja papereissa on selkeästi 10vuoden toimintatakuu järjestelmälle, 40v putkille happidiffuusiota vaastaan jnejne.

[Jukuri]

Hmm, isommalla virtausnopeudella siirtyy enemmän lämpöä. Hitaalla ehtii jäähtyä ja siirtyminen hidastuu kun lämpötilaero pienenee olemattomaksi.

[Spoonie]

Tuosta varaavasta lämmityksestä vielä sen verran, että ainakin meillä iltaan mennessä kylppärin lattia kerkeää jäähtymään tosi paljon ja tästä ei tykätä. Kyllä siinä käyttömukavuus kärsii kun mennään lasten kanssa iltapesulle ja lattia on viileä. Nyt meillä on lämmitys päällä koko ajan ja yleissähköllä mennään. Ehkä aikasähköllä jonkun euron säästäis, mutta en ole jaksanut laskea. Nyt marraskuun sähkönkulutus (lämmitys + käyttö) oli 1308,35 kWh. Lämminvesivaraaja näyttää syövän sähköä melkoisesti, koska keskiyöllä on selvä piikki sähkönkulutuksessa.

Netraudassa oli noita lattialämmitystermostaatteja alennuksessa niin sieltä tilasin pari kappaletta ohjelmoitavia termostaatteja. Voin sitten ohjelmoida ne lämmittämään illasta ja aamusta ja päivällä vain ylläpitämään miedompaa lämpöä. Ensi vuoden puolelle menee tosin asennus kun kotitalousvähennys on jo täynnä. Mielenkiinnolla odotan, että miten nuo termostaatit vaikuttavat sähkönkulutukseen.

[ziree]

120m2 1.kerroksinen okt -06 suorasähkö varaava lattialämmitys + 50m2 autotalli nosto-ovella, ilpit asennettiin huhtikuussa, alkuvuosi huhtikuuhun asti lämmitettiin pelkästään takalla ja tallia parilla sähköpatterilla. Kylppärissä lattialämmitys päällä. Tallissa pidetty viileänä jaksona 11°C ja jos tullu pidempää projektia niin lämpöä nostettu hetkellisesti.

13,963kWh menny nyt vuoden alusta tähän päivään.

PC jatkuvasti päällä, tykillä tulee pimeinä aikoina katottua aika paljon ohjelmaa, robotti imuroi kämpän käytännössä päivittäin. Sauna lämpenee puilla.

2 aikuista.

[RS2]

90+17 neliöö. Mökki 2-kerroksinen vm 1891. Pihasauna lattialämmityksellä. Mökki suorasähköllä ja varaava takka sekä ilmalämpöpumppu. Tähän asti tämän vuoden sähkökulutus 3865 kw/H. Vielä on vuotta jäljellä. 2 aikuista ja lapsi+ mopsi.

[JM]

Tuosta varaavasta lämmityksestä vielä sen verran, että ainakin meillä iltaan mennessä kylppärin lattia kerkeää jäähtymään tosi paljon ja tästä ei tykätä. Kyllä siinä käyttömukavuus kärsii kun mennään lasten kanssa iltapesulle ja lattia on viileä. Nyt meillä on lämmitys päällä koko ajan ja yleissähköllä mennään. Ehkä aikasähköllä jonkun euron säästäis, mutta en ole jaksanut laskea. Nyt marraskuun sähkönkulutus (lämmitys + käyttö) oli 1308,35 kWh. Lämminvesivaraaja näyttää syövän sähköä melkoisesti, koska keskiyöllä on selvä piikki sähkönkulutuksessa.

Tuossa on sitten vielä sekin, että itse ainakin haluan kylppärin kuivuvan mahdollisimman nopeasti käytön jälkeen. Nyt se toteutuukin aika mukavasti. 20min suihkussa käynnin jälkeen ei vettä ole enää lattialla ja saumatkin ovat kokolailla kuivat. Pelkästään urheiluharrastusten takia suihku on kovassa käytössä ja tietysti kersat lisäävät sen käyttöä entisestään. Kuivuminen tietysti hidastuisi, jos kääntäisi tuon lattialämmön kodinhoitohuoneesta ja kylppäristä varaavalle mallille. Joskus oon vahingossa laittanut lattialämityksen varavalle lämmitykselle ja kyllä se ihan kylmäksi ehtii mennä päivän aikana. Ei oo kiva käydä suihkussa jos lattia on kylmä.

Omalla kohdalla tuo lämmityskuluissa säästäminen alkaa olla aika hankalaa. Toi vajaa 14kwh on semmonen lukema meidän perheessä, että ei siitä montaa tonnia lasketa millään. Talossa on vain poistoimuri ja korvausilma tulee karmien välistä. Siinä olis ehkä paikka säästää, jos tuloilma kiertäisi ikkunan kerrosten välistä sisään, mutta se remppa ei kyllä olisi taloudellisesti oikein perusteltavissa. Varsinkin kun nykyiset ikkunat ovat ihan ehjät. Vilpillä vois kai varaajaa lämmitellä, mutta saunassa on jonkun vuoden vanha jäspin rst-varaaja, joten sekään ei ole oikein päivitysiässä. Elinkaari/kustannusmielessä noi vilpit ei taida vieläkään olla parhaasta päästä. Loppuelämää ei tässä talossa varmaan muutenkaan asuta, niin semmonen pitkän aikavälin suunnittelu on vähän turhaa. Ehkä se on vaan parempi maksaa laskut ja olla tyytyväinen nykytilaan.

[Mikse]

Sellainen huomio tuohon 2 aikasähköön, jota itsekin olen vuosikaudet suosinut "säästönä" kunnes huomasin, että sen kuukausimaksu on vajaa 20€/kk kun päiväsähköllä 9€. Tuolla ~125€ perusmaksun erolla ostaa aika paljon sähköä päivällä.
Näin ainakin omalla kohdalla

[Spoonie]

Totta. Onhan se hyvä, että kosteus kuivuu pesutiloista nopeasti pois.

Meidän energiatodistusta tuossa juuri selailin ja siinä todettiin, että koneellisen ilmanvaihdon päivittämisellä (nyt MUH Ilmava 100 OK) ja yläpohjan lisälämmöneristyksellä voisi laskennallisesti saada säästöä jopa 2000 kWh vuodessa. Myös ikkunoiden vaihdolla voisi saada merkittävää säästöä, mutta takaisinmaksuaika on pitkä. Se onko nuo säästöt sitten investointien arvoisia on toinen juttu. Ei mekään tässä nykyisessä loppuelämää tulla asumaan. Isompaan on "pakko" muuttaa jos lapsille haluaa omat huoneet kun kasvavat. Tämän takia investointihalukkuus, etenkin jos takaisinmaksuaika on pitkä, ei ole aivan tapissa vaikka jonkin verran onkin jo rahaa laitettu energiatehokkuuteen yms.

[JM]

No mulla on enempi niin päin, että lainan loppu alkaa häämöttää ihmismielellä käsitettävässä ajassa ja yhtään en kyllä aio tehdä lisää jos ei ole pakko. 100m2 kämppään on saatu neljä henkeä mahtumaan niin, että pojille on omat huoneet. On se vaatinut vähän timpurointia ja päänraapimista, mutta onneksi kämpän pohja on sillä tavalla hyvä, että ns. hukkaneliöitä ei juuri ole.

[maneesi]

Hienoa, että satkun kämppään mahtuu neljä henkeä.
Meillä 150 ja tuntuu joskus siltä että emme mahdu mitenkään...

Itse en pystyisi kyllä nipistämään neliöistä yhtään juuri nyt, joten maksetaan suoralla sähköllä 22000kw/h vuodessa

[JM]

Noo, Pohojanmaalla kaikki on suurempaa ;) Toisaalta moni perhe mahtuu kerrostaloon ja rivariinkin. Osittain tuo koko on myös kompromissi sijainnin kanssa. Tykätään asua kaupungin kyljessä ja sillä alkaa olla hintansa myös Turun seudulla. Ja sit tosiaan ne juoksevat kulutkin ovat pienemmät.

[Mikse]

Sellainen huomio tuohon 2 aikasähköön, jota itsekin olen vuosikaudet suosinut "säästönä" kunnes huomasin, että sen kuukausimaksu on vajaa 20€/kk kun päiväsähköllä 9€. Tuolla ~125€ perusmaksun erolla ostaa aika paljon sähköä päivällä.
Näin ainakin omalla kohdalla

Jälkiviisaana korjaus tähän kun tajusin katsoa, että siirtomaksu päiväsähkössä onkin huomattavasti korkeampi eli kompensoi loppulaskun kuitenkin kalliimmaksi. Eli jatkuu 2-aika.

[Spoonie]

Yritin laskea mitä säästöä tuolla aikasähköllä voisin itse saada. Oletin, että vuodessa kuluu 15000 kWh. Edellispäivän kulutuksesta laskin, että koko päivän kulutuksesta noin 55% sähköstä kuluu aikana 22-07. Eli vuodessa hyvin karkeasti yöllä kuluu sähköä 8250 kWh ja päivällä 6750 kWh. Nykyinen sopimushintani oli vertailupohjana ja käytin Vantaan energian hinnastoa siirtomaksuineen kun laskin aikasähkön hintaa vuositasolla. Karkealla matematiikalla aikasähkö on vajaat kuusi euroa halvempi vuodessa kuin nykyinen sopimukseni.

Kokeilin vielä kilpailuttajan kautta, mutta sitäkin kautta laskettuna näyttää, että minä en saa aikasähköstä juuri lainkaan säästöä.

Edit. Itse asiassa huomasin, että mun sähkönsiirto laskutetaan per päivä ja yö, mutta sähkönmyynti on yleisähköä. En siis saa säästöä aikasähköstä (myynnin osalta) nykyhinnoilla.

[Hervast]

Senjälkeen kun siirryin pörssisähköön pari vuotta sitten, mietin että voiskohan päivä/yö lämmityksen toteuttaa yksinkertaisella ajastimella, joka estäisi lämmitysvastuksen kytkeytymisen aikana, jolloin sähkö on kalleimmillaan ? Pitäisi vaan olla mielenkiintoa tehdä hieman laskutoimituksia että saako tuollaisista säädöistä todellista rahallista hyötyä.

Minulla oli taannoin sähkön kilpailuttaminen hieman unohtunut, mutta kun kaverin esimerkistä älysin kysäistä tarjousta, niin sähköenergian hinta tippui jopa kolmanteen osaan alkuperäisestä. Toki perusmaksu energialle nousi hieman, mutta kokonaisuutena pörssisähkö on edullisempi kun kulutus on pienintä kalleimpaan aikaan.

Tuossa yksi taulukko jonka joku oli koonnut 2015 pörssisähkön keskimääräisistä hinnoista eri vuorokaudenaikoina.



Toki jos miettii että lämmittäisi talonsa lämminvesivaraajan pelkästään noina yön tunteina, niin voi tulla sellaisia käytännön ongelmia että nallit ei riitä riittävän suuriin lämmitysvastuksiin. Toisaalta mitä uudempi talo, niin sen varmemmin luulisi onnistuvan ?

[ixuv]

Vuonna 2013 valmistuneet harkkokivitalo 215m + puurakenteinen autokatos/talli, jossa 80m2 lämmintä harrastetilaa. Kiertoilmatakka on, mutta todella vähällä käytöllä, niin kuin etukäteen arvelinkin. Muutenkaan mitään "sähkönsäästöekoilua" ei tule hirveästi harrastettua. Valotkin yleensä koko talossa päällä, jos siellä joku on kotosalla. Sisälämpötila ehkä normaalia korkeampi, harrastetilassakin noin 17 astetta ja silloin kun maalaillaan yli 20.

Maalämpöpumppu ja 2kpl 400m keruupiiriä tuossa omalla tontilla nurmikon alla. Vesikiertoinen lattialämmitys. Kulutus aikalailla asettunut 14500 kWh/vuosi.

Varmasti saisi pienemmäksi, jos tiputtaisi vähän lämpötiloja, ei kuluttaisi suihkussa niin paljoa lämmintä vettä, käytäisi takkaa, perehtyisi vähän paremmin pumpun säätöihin...jne.

[Vieras]

103 neliötä kahdessa kerroksessa, puutalo, valmistunut 2014. Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys + kylppärissä sähköinen lattialämmitys.
2016 meni sähköä 4558kWh
Kaukolämpöä 12050kWh

Tänä vuonna lämpöä menee n.2000kWh vähemmän, sähköä about sama. Ei yritetä säästää sen enempää, mukavuus etusijalla. 2 aikuista, 2 lasta. Mahdutaan hyvin asumaan ja on siivottavaa pintaakin vähemmän.
Ensi vuonna kasvaa sähkönkulutus kun tulee kylmäkone.

[välkky]

2002 valmistunut noin 180 m2 yks kerroksinen omakotitalo vesikiertoisella lattialämmityksellä, Niben maalämmöllä, ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla vuosikulutusarvio noin 8500 kWh.

Vajaa pari kuukautta menty maalämmöllä ja tuossa 8500...9000 kWh/vuosi haarukassa ollaan edelleen.