Asunnon energiankulutus (lämmitys ja sähkö)

[Peke78]

Mielipiteitä kyselisin, että miten mun kannattaa lähtee lämmittämään taloa kun tässä specsit:
Talo 2-kerroksinen 105/96m2, Rakennettu 2006, Tiiliverhoiltu.
Alakerrassa keittiö(laattalattia), eteinen(myös laattalattia), olohuone, WC ja ns. kosteat tilat(kodinhoitohuone, kh ja sauna). Siellä Legalett-varaava lattialämmitys(putkissa kiertää ilma) ja kodinhoitohuoneessa 270l lämminvesivaraaja.
Yläkerrassa lattialämmitys vastuksilla ja siellä WC plus kolme huonetta.
Nyt marraskuun alussa tulee Mitsubishin ILP. Se tulee porras"käytävään", mikähän olisi optimikorkeus sille, alakerran katon alapuolella vai yläkerran lattian yläpuolella. Ajattelin, että pumpun täytyy hoitaa talvella lämpimän ilman vientiä ylös(eikös lämmin ilma mene jo muutenkin ylöspäin) ja sit kesällä varsinkin yläkerran viilennystä, koska se lämpiää alakertaa enemmän ja siellä kuitenkin nukutaan. Myyjät sanoivat, että heillä lämmityksen on hoitanut vain yölämpö ja sit on menty sillä päivän ajan kun alakerran lattia kuitenkin varaa jonku verran. Yölämpö on hoitanut myös lämpimän veden lämmityksen ja vain kerran heillä on kuulema lämmin vesi meinannut rueta loppumaan. Yli 10 asteen pakkasilla on lämmitetty päivälläkin, kumpaakin sekä lattiaa että vettä.
Kysymys kuuluukin, että miten lähtis kokeilee ILP/sähkölattialämmityksen yhteispeliä? Tarkoitus olisi asustella noin +20 asteessa, alakerrassa voi olla asteen vaikka lämpimämpikin, mutta ylhäällä ei ainakaan ton 20 yli, että saa nukuttua.
Laittasko alakerrasta lattialämmön +20 ja yläkerrasta pois kokonaan, antaa ilpin hoitaa lämmön tasaaminen vai millä aloittas? Miten tai mistä tuo säätö tehdään, että milloin(kellonajat?) lattiaa+vettä lämmitetään? Lukemia en tänne vielä voi laittaa, mutta heti joulukuulta kyllä laitan, kun nyt on jo etäluettava mittarikin kuulema asennettu.

[hoff4]

Nyt marraskuun alussa tulee Mitsubishin ILP. Se tulee porras"käytävään", mikähän olisi optimikorkeus sille, alakerran katon alapuolella vai yläkerran lattian yläpuolella.

Yläkerran lattian yläpuolelle mikäli aiot kesällä viilentää yläkertaa. Nyrkkisääntö: Kylmä valuu alaspäin, lämpö nousee ylös.

[The Base]

Itse ratkaisin tuon lämpimän ilman ylösnousu ongelman sillä että laitoin kattoon tuulettimen (cottox-tuuletin kaukosäädöllä). Tuuletin on korkean tilan (5.7m korkea) keskellä. En aatellut että tarviais ostaa montaa pumppua sen takia tai että pitäs pumppu nostaa niin ylös että jalkoja palentais alakerrassa talvella. Aika hyvin painattaa ilmaa alas tuo tuuletin eikä tartte olla täysilläkään.

Kesällä oli pahimmillaan ilman tuuletinta niin että ylhäällä oli 27c ja alakerrassa samaan aikaan 21c vaikka pumppu viilenti siis. Nyt tuulettimella vastaavat arvot on ylhäällä 23c jos alhaalla 21c.

Lämmityksessä toimii tuo tuuletin samalla tavalla...

[seepra]

Jaha, nyt asuttu täällä muutama kk, 190 m2 taloa ja 91 m2 tallia, lämmintä kaikki. Heinäkuun sähkölasku 35 euroa

[Huoppi]

Tänä vuonna valmistunu 87m2 omakotitalo jossa yläkerta tekemättä. Varaava sähkölattialämmitys joka käytössä ainoastaan pesuhuoneessa kokoajan. Takkaa pyritään lämmittämään mahdollisimman paljon eli talvella joka päivä. Sähköä kuluu 6000kw vuoteen.

[Peke78]

^ Lämpiääkö lattia yösähköllä vai kokoajan?

[thompson]

^
^
Onko 6000kWh tähän mennessä kulunut sähkö vai valistunut arvaus 12kk kulutuksesta?

[samza]

35 euron kuukausilaskuun en oikein jaksa uskoa :)
tai no.. mulla ainakin jo perusmaksut n30 eur vaikkei kuluis wattiakaan..

[Huoppi]

yösähköllä lämpiää ja kyl toi 6000kw on ihan koko vuoden kulutus. En tietyst oo ihan vuotta asunu mut tammikuust lähtien kumminki ni siint näkee kyl paljo sähköö menee kovien pakkasten aikaan.

[RS2]

Sähköä kuluu 6000kw vuoteen.

Onhan tuo mahdollista. Meillä on torpan sähkönkulutus ollut nyt himpun yli 6000 kw/h. Ja tuo lukema 6000 kw/h. tuli täyteen tämän kuun 1. päivä. 22 päivä tätä kuuta tulee vuosi täyteen asumista tässä tönössä. Sähkölaitoksen arvio vuosikulutuksesta oli 9580 kw/h. Takassa palaa iloisesti tuli ja taitaa perhana olla saunailtakin taas.. :)

[thompson]

Kyllähän tuollaiset ~6000kWh vuosilukemat ovat mahdollisia mutta uskoisin että jostakin joutuu varmasti tinkimään. Meillä menee ilman mitään lämmitystä ~650kWh/kk eli ~8000kWh/v pelkkään käyttösähköön.

[seepra]

35 euron kuukausilaskuun en oikein jaksa uskoa :)
tai no.. mulla ainakin jo perusmaksut n30 eur vaikkei kuluis wattiakaan..

Kuva ohessa, puhuin roskaa, se olikin 35,57 €. Tuossa vaiheessa tosin ei ollut vielä saunaa ollenkaan käytössä, joten nousihan se sittenkin.. Heinäkuu on muutenkin olematon sähkönkulutukselta, jos ei ole edes koko kuuta kotona ja on lämmintä (ei sähköä lämmitykseen). Lisäksi se, että koko mökki on LED-valaistu, edesauttaa paljon.

[The Base]

On nuita n.100m2 ja ylikin ok-taloja joissa 5000-9000kwh kaikki sähkö vuoteen ja sähkölämmitys.

Tällöin ollaan monesti naimisissa takan tai muun tulisijan kanssa koko talven ja mietittävä muukin sähkönkäyttö tarkkaan jotta päästään noihin lukemiin.

Henkilökohtaisesti olen kyllä arvostanu aina lämmittämisessä vaivattomuutta enkä kyllä jaksa esim. Valojakaan kytätä että palaako ne turhaan.

Mukavuutta on sekin että ei tarvitse esim.reissuilta kiirehtiä pakkasella kotiin lämmittämään taloa jottei se jäädy, mutta niinkuin sanottu jokainen käyttää aikansa kuten haluaa, ei se väärin oo. Ja nyt siis puhuin muutamasta tuttavasta ja heidän tavastaan "säästää".

[samza]

Nojoo, ei siinä.. voihan noi euromäärät toki olla laskutustavasta yms riippuen mitäsattuu, kun ei ton tarkempaa selostusta tuossa näkynyt :) Ehkäpä ne kilowatit kertois paremmin jotain?
Meillä perusmaksut, siirrot ja verot energian kanssa kaikki samassa laskussa ja tuo nyt vaan sattu silmään että jos tuossa on pelkkä energian hinta..
Tarvis vissiin kilpailuttaa sähköyhtiöt itsekin. Perusmaksut kuukauttakohden täällä aikatarkkaan 30 eur ja tolla +5 eurolla ei täälläpäin saa edes 50kw sähköä, ja esim iv kone kuluttaa jo siitä vähintään puolet kuukaudessa.. eli täällä ei mitään mahdollisuuksia ikinä noihin lukemiin..
Ja tosiaan jos asunnossa ei asuta niin eihän se peruskulutus mikään iso ole :)

[RS2]

Kyllähän tuollaiset ~6000kWh vuosilukemat ovat mahdollisia mutta uskoisin että jostakin joutuu varmasti tinkimään.

Kyllä. Liikunnasta moottorisahan ja kirveen kanssa joutuis tinkimään, jos sähköpattereita hehkuttais isommalla. Ja lisäähän tuo puiden polttaminen ilmanvaihtoa talossa, vaikkakin vuonna 1890 rakennettu hirsimökki hengittää tarpeeksi ilmankin.

[thompson]

Kyllä. Liikunnasta moottorisahan ja kirveen kanssa joutuis tinkimään, jos sähköpattereita hehkuttais isommalla. Ja lisäähän tuo puiden polttaminen ilmanvaihtoa talossa, vaikkakin vuonna 1890 rakennettu hirsimökki hengittää tarpeeksi ilmankin.

Sulla ei vissiin ole muksuja ja saunakin lämpiää puulla?

[seepra]

Se hinta nousee kovasti heti kun aletaan käymään urakalla suihkussa yms muissa saunoissa, ollaan eri lukemilla. Mutta jos haluaisi oikeasti säästää sähköä urakalla, niin onnistuisihan se varmaan jos kehtaisi koko ajan vahtia kulutusta. Tuo on luettu etäluettavalla mittarilla.

[RS2]

Vuosikulutukseksi muodostui 6200 kw/h. Pitää päivittää muutama lamppu vielä ledeiksi ja lämmittää "ilmaisilla" puillla hieman enemmän kämppää. Jospa alle 6000 kw/h toteutuu ensi vuonna. ;)

[thompson]

Meillä näyttää vuosikulutus olevan kokoluokkaa 16000kWh nyt kun alun kommelluksista on opittu jotain. Talo: 120m2, 2010 valmistunut, suorasähkölämmitys

[JM]

Se hinta nousee kovasti heti kun aletaan käymään urakalla suihkussa yms muissa saunoissa, ollaan eri lukemilla. Mutta jos haluaisi oikeasti säästää sähköä urakalla, niin onnistuisihan se varmaan jos kehtaisi koko ajan vahtia kulutusta.

Joskus riittää yksinkertaisempikin remppa. Vaihdatin talooni uudet ovet ja johan loppui veto. Kämpässä on nyt huomattavan paljon lämpimämpää ja patterit ovat päällä paljon vähemmän. Jännä nähdä miten näkyy laskussa, mutta pakko sen on näkyä. Reilu 10v vanhat swedoor ovet olivat tulleet tiensä päähän. Lyhyttä elinkaarta oli vielä edesautanut väärä asennustapa. Nykyiset Viljandin ovitehtaan saaristo-ovet vaikuttaisivat olevan asiallista tekoa, eikä hintakaan ollut paha. Suorasähköllä lämpiävässä talossa ei juuri muuta voi tehdä, kuin pitää huolen, että perus asiat ovat kunnossa.

[Nikke_]

Itsellä olis keväällä viimeistään remppa edessä taloon jonka ostin viimeviikolla. -50 alkujaan tehty, -94 laajennettu ja peruskorjattu. Uusi osa betonilatalla ja sähkösellä lattialämmöllä, vanha osa rossipohjalla ja sähköpattereilla. Purattaa rossipohjan pois, meininki valaa latta sillekkin osalle. Pohtinut nyt tuota lämmitystä. Vesikiertoinen olis pop, mutta tässä kohteessa vaatisi erillisen teknisen tilan tekemistä, tai laitteiden sijoittamista talliin, josta taas koituisi lämpöhäviöitä pitkän välimatkan takia, ja lisäksi olisi typerää jättää uusi osa sähkölle jos vanhalle osalle tulisi vesikiertoinen lattialämpö. Laajennus osalle kun ei ole tarkoitus tehdä kuin klinkkereiden uusiminen eteiseen ja wc pinta remontti koska khh,ps,s on tehty 2008 uusiksi ja on siisti ja miellyttää omaa silmää. Eli olisiko järkevin kuitenkin laittaa sähköinen lattialämpö vanhallekkin osalle ja muuttaa lämmityksen ohjaus nykyaikaiseksi ja mahdollisesti etäohjattavaksi jotta saa tehdä muutokset lennosta kun oma elämän rytmi ei ole millään asteella säännöllinen. Kustannukset olisi paljon pienemmät näin tehtynä. Äkkiä laskettuna vedelle muuttaminen maksaisi yli 12 000€ (ilmavesilämpöpumppu, ei sisällä mahd. uutta teknistä tilaa), sähköstä selviäisi n. 3000 eurolla. Himppu ekstraa lisää jos laittaisi uuden iv koneen lto:lla. Lisäksi talossa on iso varaava tulisija ja ilpo. tilaa kahdessa tasossa n. 100m2

[Hervast]

Kovastihan sitä ainakin väitetään että nykyaikaiset sähkölämmitysjärjestelmät osaisivat ottaa huomioon muista lämmönlähteistä tulevan lämmitysenergian ja osaisivat säätää sähkönkulutusta sen mukaan.
Muutenkin kun kyseessä on vanhempi kiinteistö, joka ei uudeksi remontoimallakaan muutu, kannattaa miettiä myös remontointikustannuksia.

Sitä LTO iv konetta kannattaisi varmaan miettiä jo lämmönjaon kannalta. Minulla on sellainen kuva että sellainen toimii ainakin uudemmissa taloissa hyvin varaavan tulisijan kanssa.

[janskuman]

Laitoin -07 remontissa tähän nykyiseen rossipohjaiseen taloon koko alakertaan sähköisen lattialämmityksen. Sähkön kulutuksesta ei ole vertailupohjaa, koska nykyään lattioissa on 500mm Parocin extraa, aikaisemmin ties mitä 30-luvun eristettä sammaleesta ja oljista alkaen.

Joka huoneessa kun on kaksi ikkunaa, niin pattereita olisi mennyt aika monta ja keittiössä helpotti kaapistojen suhteen, kun alakaapiston pystyi tekemään täysimittaisiksi kahdelle seinälle.

Huonekohtaisilla elektronisilla termostaateilla varustettuna tällainen järjestelmä huomio ylimääräiset lämmönlähteet olemattomalla viiveellä. Patterit ei jää sohvien taakse, lämpö talvella todella tasainen ulkonurkkia myöden. Kovillakin pakkasilla mukava tepastella kämpässä vaikka ilman sukkia. Suosittelen!

[peeki]

Tee kerralla kunnolla eli vesikiertoinen lattialämmitys! Siihen voit sitten laittaa lämmitysmuodoksi minkä vaan! Esim jos juuri nyt et halua investoida maalämpöön tms niin sen saa liitettyä siihen myöhemminkin. Nykyajan lämpöpumput ovat kooltaan jääkaapin kokoisia, ei ne hirveitä tilaa vie. Voit sitten myöhemmin liittää pumppuun tai mahdolliseen varaajaan aurinkokeräimet, vesikiertoisen takan ym. Kannattaa käydä maalämpöfoorumilla tutustumassa ennen päätöksen tekoa..

[Nikke_]

Veden laittoa puoltaisi juurikin tuo lähes rajaton lämmitysmuoto. Kustannukset vaan karkaa roimasti kun aukasuttaa uudelta osalta lattiat.

[Anamonta]

Eihän sun tarvii koko taloa repiä auki. Hyvin voit pitää toistaiseksi "uuden" puolen sähköllä ja vanhan rempatun vesikiertosena. Päivittää sitten joskus kun muutenkin vaihtaa pintoja tms.

[Huoppi]

Tänä vuonna valmistunu 87m2 omakotitalo jossa yläkerta tekemättä. Varaava sähkölattialämmitys joka käytössä ainoastaan pesuhuoneessa kokoajan. Takkaa pyritään lämmittämään mahdollisimman paljon eli talvella joka päivä. Sähköä kuluu 6000kw vuoteen.


Päivitetääs eli nyt ruvettu oikeen tuhlaamaan ja vuoteen menee jo 6500kw vaik viime talvi oli leuto. Ehkä 60neliöine talli haukkaa osan. Siellä ilmalämpöpumppu ja koko vuoden lämmin.

[MarcusS]

133m2 omakotitalo (vanha B-luokitus), 2 vuotta asuttu. Lattiassa kiertää vesi, uuni Kermansaven Noora, jossa vesikierto ja puuta paljon varastossa ja metsässä. Katolla 4m2 Mikkelin aurinkokeräinpaneelia. Mitsun ILP. 4 hengen talous, jossa nainen ei säästele. Sähköä menee ka. 9000kWh vuodessa. Varaajana on OSO n.400L hybridi, jossa käyttövedelle 170L säiliö. Mielestäni onnistuin suunnittelussa, kun alle 10000kWh jää kulutus per vuosi. Puuta tietenkin poltetaan, mutta varaajassa on sähköt kytkettynä, jos tahtoo olla talvellakin poissa kotoa. Varaajaan on kytketty Telemicin hälärmilaitteen lt. anturointi hälyrajoilla.

[RistoEe]

Nyt kun tuli vuosi täyteen nykysessä kämpässä niin kattelin hiukan kulutusta. Eli kyseessä on 80-luvulla rakennettu paritalon puolikas, 51 m2. Sähkölämmitys, lämminvesivaraaja, sähkökiuas ja ei edes ilmalämpöpumppua tällä hetkellä. Kulutus oli roimat 10700kWh vuodessa.

Tarttis varmaan tehrä jotain, kun ei tuota takkaakaan ole.

[Mikke]

Talo 207m2+autotalli ja varastot 42m2. Kaikki vesikiertoisella lattialämmityksellä, kalliolämpö. Vuonna 2012 kokonaissähkönkulutus 10600kWh. Vuosi 2013 9800kWh. Puuta palaa varaavassa takassa n. 2 pinomottia/ vuosi. Omasta mielestä kohtuulliset lukemat.