Ilmalämpöpumpun valinta

[sprawl]

jos huone ratkasu antaa periksi niin laita patterit kokonaan kiinni?
Meillä on about 100neliötä talossa, ja pumppu monen mutkan takana, silti pysyy lämpö talossa 25 pakkasillakin yhtä huonetta lukuunottamatta.

kovalla pakkasella pyynti 28, muutoin 23-25. ja puhallus aina kolmosella.

sähkölaskut pyörii siinä 2000kwh molemmin puolin nnormi talvikuukausina ja jos paljon pakkasta niin 2500-3000kwh.
Kesällä meillä käyttösähkö noin 1000kwh ja lisäksi 300W vastus lattialämmitykseen kylppärissä.

Ja pumppuna mitsun FD35.

[salonenm]

Tässä on talven aikana nyt tullut vähän optimoitua itsellä lämmitystä mahdollisimman paljon ilpeille ja nyt lattialämmityksen huoneanturit on laitettu mukavuusaikaan 20,5 asteeseen ja muuten 19,5 asteeseen. Käytännössä vain kun pakkaset nousivat yli 23 asteen, lattialämmitystä käytettiin apuna. Mukavuussyistä kuitenkin lattia-anturien minimilämpötilat on laitettu 22,5 asteeseen. Yläkerrassa kattolämmitykset on säädetty niin alas, että niitä käytetiin vain 30 asteen pakkasella, toki silloin poltin alakerran takassakin reilusti brikettejä.

Nyt olen alakerran "ongelmailpin" voinut pitää aikalailla 22 asteen pyynneissä, vasta kovemmalla pakkasella nostanut 23-24 asteeseen. Paljon auttoi se, että paineilmalla puhdistin lämpötila-anturin kunnolla ja nyt olen pitänyt tuulikaapin ovea raollaan, jolloin sieltä virtaava ilma hieman estää lämpökertymää tuohon ilpin ympärille. Lisäksi olen nyt käyttänyt enemmän talon toisessa päässä portaikossa olevaa ilppiä. Nyt se vaikkei lämmittäisikään, pitää ilman paremmin liikenteessä ja lämpö jakautuu todella hyvin koko asuntoon.

Kellarin +90 lämmintä neliötä muuten pysyy FD35:lla lämpimänä vielä 30 asteen pakkasissakin, toki avustin vähän siellä takalla. Maan alla, lämpöharkkoja ja yhteensä 100mm foamia eristeenä tekee sen, että tuo kellarin lämmöntarve on melkolailla mitätön.

Suurin säästävä tekijä lienee se, että vaihdoin ikivanhat deviregin lattiatermarit uusiin ohjelmoitaviin älytermareihin ja lattialämpö kytkettiin pois yösähkön alta suoraan termareilla kontrolloitaviksi. Nyt pystyn pitämään lattian riittävän mukavana ilman yön ylilämmitystä, jolloin huonelämpö tehdään koko ajan pumpuilla ja lattialämpö pysyy tasaisena. Älytermostaatien takaisinmaksuaika on tietysti pitkä...

Mutta joo, edellisellä omistajalla oli sähkönkulutus ihan jonkin verran puita vuodessa polttamalla
~32000kWh ja tällöin lämpimiä neliöitä oli 212, käytössä kuitenkin kaksi pumppua. Nyt viime kesäkuu mukaanlukien sähköä on kulunut tammikuun loppuun 11500kWh ja vuosiennuste näyttää vähän reilua 18000kWh. Lämpimiä neliöitä kuitenkin tällä hetkellä on yli 300. Vielä kun ottaa huomioon, että kesä- ja heinäkuussa täällä käytettiin päivittäin paljon isoja sähkölaitteita remppaa tehdessä, periaatteessa vuosikulutus voisi tuostakin laskea. Käytännössä kuitenkin nyt täällä käytetään enemmän viihdelaitteita jne, jolloin kulutus lie vuositasolla asettunee aika paljon ylemmäs, ainakin kun nuoriso kasvaa ja lämpimän veden kulutuskin myös.

Ainakin täällä leudossa "etelässä" tuntuu, että ilmalämpöpumpuilla voidaan päästä kohtuu lähelle maalämpötalon kulutuksia, kunhan kovilla pakkasilla pääsee avustamaan takalla. Toki ero on isompi, jos ei vertailla kokonaissähkönkulutusta vaan pelkkää lämmitystä. Ja meneehän siihen takalla lämmittämiseenkin rahaa, jos ilmaista polttopuuta ei ole saatavilla. Olen itsekin varmaan polttanut nyt syksystä lähtien yli 300kg brikettejä ja kellarissa työhuoneessa 40-50kg pellettejä.

[JM]

jos huone ratkasu antaa periksi niin laita patterit kokonaan kiinni?

Jos tuon tekisin, niin sitten telkkaria saisi katsella speedot jalassa. Sen verran kuumaa sieltä pukkaa, että nytkin ollaan jo vähän siinä rajoilla, sietääkö tuota. Patterit ei ole se ongelma, koska ne ovat hyvin harvoin päällä. Kyllä se pumppu sen lämmön tekee.

[A6tonen]

Ööh... jos tulee kuuma, niin laske kämpän lämpötilaa.

[JM]

Se puhaltaa kuumaa sen takia, että sitä lämmintä nimenomaan leviäisi muuallekin kuin pelkästään siihen huoneeseen, missä sisäyksikkö sijaitsee. Nykyisellä säädöllä se pukkaa suurinpiirtein koko taloon lämpöä, mutta sillä kustannuksella, että olohuoneessa (jossa sisäyksikkö sijaitsee) alkaa olla vähän liian lämmin omaan makuun. Siksi sitä pyyntiä ei voi enää nostaa. Jos lasken lämpöä alkaa pattereissa vilkkua valo muualla talossa. Puhallus on kolmosella ja siinäkin alkaa olla suhina sietorajan kynnyksellä, eli lisää kiekkoja ei kyllä enää flektiin laiteta tai tuolla ei kuule enää omia ajatuksiaankaan. Tehoja tuosta ilmeisesti saan näin ihan riittävästi ulos, kun pumpun alla olevaa pulkkaa saa tyhjentää pari kolme kertaa viikkoon. Vettä tulee reippaasti ulkoyksiköstä.

Edit:
Tietääpähän seuraavaa pumppua ajatellen, että se sisäyksikkö kannattaa laittaa sinne missä viettää vähiten aikaa, eikä sinne, mihin se on helpoin sijoittaa. Yleensä sitä funtsii, että se kannattaa laittaa siihen kaikista avarimpaa kohtaan, mutta kun se sama kohta on yleensä olohuone. Siellä on myös yleensä takka, jonka lämpöä tuolla haluaisi levittää ympäri kämppää. Se on kuitenkin huono paikka, jos vähänkään arvostaa hiljaisuutta. Tai miks ei jos se olohuone on luokkaa 50m2 niin silloin siitä ei nyt enää olis niin suurta haittaa.

Sitä en sitten tiedä, kannattaisko tuota vehjettä ajastaa. Antais lämmön laskea kämpässä vaikka +18c silloin kun ei ole paikalla ja ajastaisi tuon pumpun puhisemaan oikein urakalla tunnin ennen duunista paluuta.

[maspe]

Eipä ongelma ole silloin ilmalämpöpumpussa vaan siinä että lämmin ilma ei vain leviä muualle tarpeeksi hyvin. Ovien alareunoista siivut pois, ovet mahdollisimman paljon auki, muista huoneista ilmanvaihdon poisto suuremmalle kuin olohuoneesta, jos mahdollista säätää ilman että koko homma menee poskelleen... Näitä itse kokeilisin JM:n tapauksessa. Tai sitten asentaa toisen pumpun sellaiseen paikkaan, että se puhaltaa sinne, mihin tuo yksi pumppu ei pääse puhaltamaan tai vaihtaa tuon pumpun paikkaa.

[JM]

Yksi ongelma on tuo lämmön leviäminen. Vaikka sisäyksikön vastakkaisella seinällä on pariovilla varustettu sisäänkäynti olohuoneeseen (ovet auki aina), ei lämpö mene tuosta aukosta kovin kätevästi eteenpäin. Ei mene kyllä kylmäkään kesällä jos viilentää. Tuosta oviaukosta kukiessa tuntee aina lämpötilaeron. Sinänsä tosi outoa, kun kaikki talon poistoilmaventtiilit ovat siellä kylmällä puolella. Luulisi, että poistoilmaventtiilien veto ja pumpun puhallus olisi sellainen yhdistelmä, että ilma suorastaan haluaisi mennä sinne "kylmemmälle" puolelle. Niin ei vaan käy. Eihän tuota olisi millään pystynyt järkeilemään asennusvaiheessa, mutta nyt sen on vaan huomannut.

[Peke78]

Täällä on ollu käytössä mitsun "design" malli ja hyvin on riittäny mökissä lämpö, vaikka yläkerrassa ei ole lattialämmöt ollu päällä laisinkaan. Pyynti 20, yli 10 asteen pakkasilla 22(täällä monella hirveen kovia pyyntejä). Termarit ois tarkotus vaihtaa kun sais nyt tuosta yhdestä ensin kokemuksia(1kpl deviregin älytermareita ostettu, odottaa asennusta). Ainoa miinus pumpun sisäyksikölle, mikä pitää outoa "napsetta" kun pumppu sulattaa. Ja sitäkin tekee vähän ehkä liian usein...sisäyksikkö on rappusten yläpuolella, yläkerran lattian tasalla. Niin ja asetuksissa puhallus automaatilla, eikä 3:lla niin ku täällä monella.

[mikaj]

Luulisi, että poistoilmaventtiilien veto ja pumpun puhallus olisi sellainen yhdistelmä, että ilma suorastaan haluaisi mennä sinne "kylmemmälle" puolelle. Niin ei vaan käy. Eihän tuota olisi millään pystynyt järkeilemään asennusvaiheessa, mutta nyt sen on vaan huomannut.

Noin minulla toimiii todella hyvin, koko kämpässä ei tarvita muuta lämpöä vielä -5asteen pakkasilla kuin pumppu mikä on toisessa päädyssä taloa. Makuuhuoneissa sitten toisella puolen on koneellinen poisto, ja ne pysyvät pari astetta muuta kämppää kylmempinä jos vaan muistaa pitää ovet auki. Saattaa vielä vaikuttaa asiaan että pääasiallinen tuloilma kämppään on ilmalämpöpumpun vieressä, eli ilman pumpun puhallustakin luonnollinen ilmankierto on pumpulta makkareihin. Miten sulla korvausilman tulo taloon on, löytyisikö siitä jotain syytä?

[JM]

Jokaisessa ikkunassa on semmonen "räppänä" mistä talo vetää korvausilman.

[mikaj]

Kokeileppa testata niin että suljet ne tuloräppät siltä kylmältä puolelta taloa ja jätät sieltä auki missä on lämmin. Noin kun tekee niin sitten ilman alkaa oleen lämpimän ilman pakko siirtyä kylmiinkin tiloihin.

[RistoEe]

Osaakos raati sano, mikä ois fiksu ilppi 50neliöiseen kaksioon (sähkölämmitys, ei takkaa)? Onko noin pienessä kämpässä oikeasti hyötyä ilpistä säästömielessä? Kesällä nyt ainakin toisi mukavuutta.

[Murre]

Sanotaan näin, että älä osta halpaa.. Halpaa ja hyvää et saa samassa paketissa koskaan näissä vehkeissä.

[Jukuri]

Hyvä ja halpa. Ultin halvin ollut seinässä jo ainakin viisi vuotta..
Ai niin ja toimii edelleen.

[Antti Määttä]

Valintaprosessi ilpille menossa 179 neliön rivariin, jossa uusi ja iso takka. Saa olla melko järeä laite. Onko raadilla suosituksia? Suunniteltu asennuspaikka taannee lämmön melko hyvän jakautumisen.

[vepek]

Itselle tuli muutama kuukausi sitten Mitsubishin MSZ-FH35VEHZ. Valitsin tämän FH25:n sijasta, koska näyttäisi tulevan lämmintä myös kovimmilla pakkasilla. Hyötysuhde on FH35:ssä vähän huonompi.
Huonona puolena on sisäyksikön naksunta erityisesti pienellä teholla. Hyvänä puolena , laite on varsin hiljainen ja pitää asetetun lämpötilan paremmin kuin vanha Fujitsu.
Ostin ko. laitteen Innoairista , firman palvelu oli erittäin hyvää. Hinta vanhan paikalle asennettuna n.1850 Eur .
Testitulokset: FH25: http://www.scanoffice.fi/sites/defau...06121-12_0.pdf
FH35: http://www.scanoffice.fi/sites/defau...s-01359-13.pdf

[AnLe]

Itse en tällätiedolla ostaisi tehokkainta/ylitehokasta jos ei ole varmuutta että osakuormalla hyötsuhde pysyy.
Vahemmilla koneilla monesti oli hyvät hyötysuhteet vasta liki täysteholla, ja kun siinä nollan ympärillä pumppua ajallisesti eniten käytetään, itse pistäisin kaikki paukut siihen että laite on osakuormallakin hyvä hyötysuhteinen ja että osakuormalla edes toimii, muutama vuosi sitten kun omaani etsin, ei tahtonut markkinoilla olla koneita jota toimi edes pienellä teholla, vähän on/off sellainen kone minun makuuni joka pienimmilläänkin on melkeen kilowatin.

[Peke78]

Meillä taitaa kans olla FH35 "Design" mallina myytiin sillon pari vuotta sitten. Ollut aivan loistava laite! Tosiaan kovilla pakkasilla sisäyksikkö napsuu pikkasen, mut eipä paljon haittaa ku yksikkö ei ole huoneissa vaan portaikossa. Asetukset kesällä viilennys 19-21 ja talvella melkein sama 19-22 lämmityksellä. Puhallusvoimakkuus automaatilla AINA ja suuntaus joko kokonaan yläkertaan(yksikkö toisen kerroksen lattian tasolla) tai automaatilla viuhkana. Pumppu päällä kesät talvet aina 24/7, ainoat pysäytykset keväisin/syksyisin kun mikään lämmitys(tai viilennys) ei ole päällä. Viilennys ei maksa tuolla juuri mitään, nytkin kesällä oli sähkölaskut 50-60€ ja siinä on kaikki kulutus(mm. pesukoneet, kuivausrumpu, vahvari ym ym...)

[protoni]

Meillä kanssa FH35 ja edellisessä Ultimate. Molemmat ajavat asiansa, mutta kyllä Mitsussa hieman hiljaisempi sisäyksikkö on ja reilusti hiljaisempi ulkoyksikkö. Ultimatessa ulkoyksikkö huusi monesti sisälle asti, vaikka seisoikin maajalustalla. Kulutuksia en ole sen paremmin mittaillut, eikä ne varmaan keskenään oliskaan kovin vertailukelpoisia. Toistaiseksi kuitenkin mökki pysyy hyvin lämpösenä ilpilla ja takalla, kun muutoin olisi pitänyt lämmitellä suoralla sähköllä jo pari kuukautta.

[Tanehau]

Meillä on hirsinavetta joka toimii bändireenikämppänä. Neliöitä siinä on 50. Eristys siis hirsi ja hiirren päällä koolaus jossa olkia eristeenä noin 30cm. Myös lattia ja katto on eristetty oljella. Reenikämpän lämmityksestä vastaa Ultimaten 13 pro plus (400 euron pumppu). Pidän sitä päällä vain talvisin. Pyynti on asetettu 17 ja lämpömittari näyttää 19 sisälämmöksi. Kun mennään -10 pakkasasteeseen lämmöt pysyy vielä 17 - 19 välillä. Mutta kun päässään sinne -15 niin alkaa lämpömittari hivuta 15 paikkeille jonka jälkeen olen sitte laittanut sähköpatterin lämpöpumpun alapuolella päälle jos on bändireenit pidetty. Talvella lämpöpumppu on tuonut lisäkustannuksia noin 60 euroa kuukausi. En ole sammuttanu sitä kovillakaan pakkasilla, ihan vain testaten sen laatua. Viime talvi oli aika hepponen, mutta sitä edellistä pystyi sanoa jo talveksi ja siitä ultimate selvisi hienosti.

Ultimate on aloittanut nyt taistelun kolmannen talven pakkasia vastaan ja mielestäni on erittäin hyvä vekotin hintalaatu suhteeltaan. Ehdottomasti kannattaa laittaa autotalliin moinen jos lämmitystä miettii. Voi sanoa, että ei maksa juuri mitään eikä maksa juuri mitään käyttääkkään. Jos sähköpatterit pohottaisi täälä ilmalämpöpumpun sijaan uskoisin, että sähkönkulutus aivan toinen.

[vayne]

Mulla on sama Ultin pro plus Basic on/off kone tallissa, hyvin pelittänyt ja 2009 asennettu. Tuota samaa ei enää taida saada, tilalle tullut muita malleja, joista ei kokemuksia. Käytän pääosin +10 ylläpidossa, roplatessa tallissa nostan pyyntiä.

Mulla on kämpässä 2 kpl Ultin invertterejä, Gree:n valmistaman ja Midean valmistama (Ulti on siis tarra myyjä). Vuodesta 2007 ja 2009 asennettu ja toimii.

Ajaa nuo halpiksetkin asiansa, rahalla saa sitten hivenen parempaa hyötysuhdetta (toki ei kaikissa kalliimmissakaan merkeissä ja ei maksa erotusta kylläkään), ominaisuuksia ja hiljaisempaa ääntä.

[b7567]

Meille tuli pari kuukautta sitten Toshiba daiseikai, sähkön kulutus syyskuussa -18%, lokakuussa -30% vuodentakaiseen. Rivari vm 2008, 78 neliöö. Eipä tuo taida ikinä keretä maksaa itseänsä takaisin, mutta onpahan nyt ilmaa kierrättämässä.

[Sami P.]

Vaynen tapaan sama kone, asennusaika ja -paikka eli autotalli sekä saman tyylinen käyttö. Erittäin koville on kone joutunut, koska tallin virkaa toimittaa wanhasta 50-lukuisesta navetansta modattu sätöstys. Yläpohjassa purua noin 15cm. Syksyllä ennen pakkasia pidetty pyyntinä +17, kuten myös keväällä pakkasten loputtua. Muutoin talviaika +10 ylläpidossa. Pumppua modattu jatkamalla lämpöanturin johtoa. Tällä saa ylläpidon lämpötilaa tarvittaessa hivenen korkeammaksi. Samoin sulatusvastus modattu toimivaksi vain sulattaessa joka parantaa aikalailla hyötysuhdetta.

Jokaisen pumpun kompastuskiveen eli nopeaan lämpötilan korotukseen toimii hienosti pumpun alle kiinnitetty 1,5-2kW konvektorilämmitin. Noitahan saa marketeista alle parillakympillä. Jos pumpun henkäys ei riitä pidemmällä pakkasjaksolla pitämään lämpöä yllä, tuo termostaattiohjattu konvektori toimii myös nk. pakkasvahtina.

[RistoEe]

Minkäs verran nuo asennukset noin yleensä kustantaa keskimäärin? Tietää vähän että saako kohtuullisia tarjouksia vai yritetäänkö kusta linssiin kuinka pahasti.

[vayne]

500 e aika perusasennuksen hinta, kohde sitten vaikuttaa paljon ja etäisyydet.

Nuo omat Ultit on asennettu itse, kun tulee kaikki tarvittavat osat koneen mukaan. Muilla ei tule.

[vepek]

Käsittääkseni ilmapumpun asennus kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin eli sieltä voi saada työn hintaa takaisin.

[RistoEe]

Käsittääkseni tuo kotitalousvähennys on 45% ja omavastuu 100e. Ensimmäisen tarjouksen asennuksen osuus 780e. Kokonaishinta on kuitenkin muutaman kympin vähemmän kuin mitä esim Gigantista sama kone ja asennus. Gigantin kautta asennus taitaa olla 569 alk.

[Barabbas]

Oulussa viime kesänä sain tingattua hinnan 350 euroon. Lähtöhinta 500€. Sähköt olivat valmiina ja yhden puuseinän läpi piti vaan putket laittaa. Asennusmiehet oli 2h paikanpäällä ja homma valmiina.

[pipo_esa]

Syksyn lähestyessä taas tallin lämmitys kiinnostaa. Mikäs on nyt pop noin 50m2 tallin lämmitykseen?

[Murre]

Esa, soittele....