Ylläpitolämpö lämpöpumpun kytkentä

[jsahlman]

Mulla tosiaan tuo MItsu on talossa ollut reilu 3 vuotta. Siihen on jouduttu laakerit vaihtaan vaikka ei IKINÄ noista ole mennyt :P
Pana jauhanut tallissa kaiken kakan keskellä ja vielä puhaltaa eikä huuda. Tai en mä kyllä ole ees kuunneltkaan olisko siinä mitään vikaa.
Kosteudesta puhuessa kannattaisi mainita mikä on sen mitta suure. Esim nyt täälläpäin ulkona pakkasta -14 ja suhteellinen kosteus 85%. Tuon raikkaan ja viileän ilman kun tuo sisään jalämmittää sen 22 asteseen niin kosteus on laskeutunut aika matalalle.

Tässä lainasin hiukan jonkun "tollon" kirjoitusta:
Ilman suhteellinen kosteus laskee aina kun ilmaa lämmitetään ja vastaavasti nousee ilman jäähtyessä. Ilmanvaihto kuljettaa vettä ulos, sillä ulos menevä on lämpimämpää kuin sisään tuleva ja näinollen sen kyky sitoa vettä on suurempi. Kylmää korvausilmaa lämmitettäessä sen suhteellinen kosteus menee todella alas, sillä vettähän ei tule mistään lisää. Lämmönvaihtimien eräs ongelma onkin juuri tuo kondensoituva vesi, joka ulos menevän ilman jäätyessä ja suhteellisen kosteuden mennessä yli 100% tiivistyy lämmönvaihtimeen.

Mukava kiusata tuota Mikkoa kun se on heti mukana :)
[COLOR=#ffffff][/COLOR]

[vayne]

Janille vielä ennen moden lukkoa :) mittaa piruuttain tai katso ihan googlesta paljon kesäilmassa on kosteutta tai lämpimällä syksyllä jne. Mieti sitten paljon siellä sun tallissa samoissa lämpötiloissa voisi olla. Sitten olet asian ytimessä ja ymmärrät mitä tuli tuolla sanottua ja ehkä asiat muutenkin :)

Asuintiloissa sopiva kosteus on 40-60 % siis asuintiloissa. Ihmiset kostuttaa ilmaakin 40-50 % väliin. Mä en asu tallissa mutta kosteus on tossa haarukassa tarkoituksella, sun pitää hankkia ilmankostutin sinne :)

Mitäs tuossa Janin uusimmassa on sanottu, mitä ei ole sanottu jo ketjun ensimmäisissä viesteissä :) Niin ja suureet on myös mainittu :)


Jukuri:
Melkein kaikki Ilpit on hyvin samanlaisia rakenteeltaan, monissa on samoja osia, kuten esim Panan heikot laakerit löytyi muutamasta muustakin merkistä :) Kylmäaine on myös sama, kuten valmistus kustannukset. Brändi ja markkinakoneisto nostaa takuineen hinnat. Toki kalliimmat laitteet käyttää laadukkaampia osia pienissä määrin, ohjelmiin on satsattu enemmän paremman hyötysuhteen saamiseski yms. mutta talli osastolla ei väliä mikä siellä pyörii.

Asunnossa voi sitten jo vähän miettiä ääniasioita ja mitoittaa koneen lämpötuoton mukaan valintaa. Mutta asunnossakin halpikset jauhaa lämpöä lähelle samoilla hyötysuhteilla, laitteesta kiinni sitten kuinka paljon tehoa tulee. Mitsu ja Pana tuottaa watteja mukavasti pakkasella mutta sen perusta onkin suuret ottotehot, sillä Cop on kaikkilla lähelle sama.

[porkkis]

Voin katsoa kulutuksen töpselmittarista (varmaan tonteilleen vaikkakin epäilen tarkkuutta) kunhan muistan. Se on ollut parin päivän päästä tasan 2v talli-ilpin syötössä, joten saa aika hyvän pitkän ajan arvon. Kelitkin lienee Jukan kanssa riittävän samanlaiset :)

Mistä lukosta te höpötätte...

[jsahlman]

Nyt en ihan ymmärrä mistä Mikko on tuon ylläolevan lainannut mutta lainataan vielä joltain :D Elikkä kun sitä ulkoa tulevaa ilmaa lämmität 16 asteeseen on se huomattavasti kuivempaa kuin se 10 asteeseen lämmitetty ilma. Tähän kun lisäät sen auton lumen tuoman sulamisveden ja sen kosteuden niin se kosteushan nousee edelleen. Ja minulla on kotona ilmankostutin koska on niin kuivaa tämä ilma täällä asuintiloissa.
Jos laskisin asnnon lämpötilaa niin sen suhteellinen kosteus nousisi.

Tämä on lainattua:
lman kosteudella tarkoitetaan yleensä ilmassa olevaa vesihöyryn määrää. Vesihöyry on kaasumaisessa muodossa olevaa näkymätöntä vettä. Vesi voi kuitenkin esiintyä ilmassa kaikissa kolmessa olomuodossa eli kiinteänä (jääkiteinä), nesteenä (sumu) ja kaasuna (höyry). Kostea ilma on siis kuivan ilman ja vesihöyryn seos. Kostea ilma on kuivaa ilmaa kevyempää ja nousee siten ylöspäin.
Mikä on ilman suhteellinen kosteus?
Ilman suhteellinen kosteus kertoo, kuinka monta prosenttia ilmassa olevan vesihöyryn määrä on siitä määrästä, jonka ilma kykenee ko. lämpötilassa sisältämään vesihöyryä (maksimikosteus). Ilman suhteellinen kosteus prosentteina saadaan siis jakamalla ilman absoluuttinen kosteus (ilmassa oleva vesihöyryn määrä) maksimikosteudella ja kertomalla se sadalla. Ilman kyky sisältää vesihöyryä kasvaa lämpötilan kohotessa, eli siten myös Ilman maksimikosteus kasvaa lämpötilan noustessa. Maksimikosteus on esimerkiksi 20 °C ilmassa 17,3 g/m3(grammaa kuutiometrissä) ja 25 °C ilmassa jo 23,0 g/m3.


Esimerkki 1. Jos huoneilman absoluuttinen kosteus on 10 g/m3 ja lämpötila on 20 °C, niin ilman suhteellinen kosteus on 10 g/m3 / 17,3 g/m3 * 100% eli noin 58 %.
Esimerkki 2. Jos lämpötila onkin 25 °C ja absoluuttinen kosteus edelleen 10 g/m3, niin suhteellinen kosteus on tällöin10 g/m3 / 23,0 g/m3 * 100% eli noin 43 %.
Mistä sisäilman kosteus muodostuu?
Sisäilman kosteus muodostuu korvausilman kosteudesta ja ihmisen toiminnasta syntyvästä kosteudesta. Esimerkiksi hengitys, hikoilu, pyykin kuivaus ja suihkussa käynti lisäävät ilman kosteutta.
Miksi talvella sisäilma on niin kuivaa?
Suomessa huoneilma on talvella lähes aina kuivaa. Otetaan esimerkki melko tyypillisestä talvipäivästä. Ulkona on 10 °C pakkasta ja ilman kosteus on 80 %. Ilman maksimikosteus -10 °C lämpötilassa on 2.2 g/m3. Ilmassa on tällöin vettä 0,80*2,2 g/m3 eli noin 1,8 g/m3.
Kun tällainen ilma tulee ilmanvaihdon kautta sisälle ja lämmitetään 20 °C lämpötilaan, on korvausilman suhteellinen kosteus 1,8 / 17,3 * 100 % eli noin 10 %. Jos samalla ihmisen toiminnasta syntyvä kosteuskuormitus on hyvin pieni, voi kovalla pakkasella sisäilman suhteellinen kosteus olla jopa alle 10 prosentin!
Miksi kesällä kosteutta saattaa tiivistyä esimerkiksi ikkunoihin tai kellarin kylmille seinille?
Kesällä ulkoilmassa olevan veden määrä on suuri. Usein sisätilan lämpötila on ulkoilmaa matalampi, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus voi nousta liian korkeaksi. Liiallinen kosteus voi tiivistyä kylmiin pintoihin tai pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisälle. Tiivistymistä alkaa tapahtua, kun ilma jäähtyy kastepisteen alapuolelle. Kastepisteeksi sanotaan ilman lämpötilaa, missä ilman suhteellinen kosteus on 100 %, eli vesihöyry on kylläistä. Kun kylmien pintojen läheisyydessä ilma jäähtyy kastepisteen alapuolelle, vesihöyryä ei enää mahdu niin paljon ilmaan ja ylimääräinen vesihöyry tiivistyy pinnoille vedeksi.
Perttu Laivamaa
fysiikan ja matematiikan lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu/tekniikan yksikkö

[SR]

Asunnossa voi sitten jo vähän miettiä ääniasioita ja mitoittaa koneen lämpötuoton mukaan valintaa.

Esimerkkinä nyt itsellä on kellarissa Sanyon halpis invertteri (9) ja keskikerroksessa Sanyon "shikisaikaini" (13). Näillä isona erona on äänentuotto, eli ylimääräisellä panostuksella saa sellaisen koneen sisälle, joka ei oikeasti pidä mitään ylimääräistä ääntä ilmavirran lisäksi. Halpa Sanyo, Tallin Pana ja edellisen talon Pana olivat kyllä sellaia meluajia mm. kylmäaineen äänien suhteen (ulkoyksikön sulatus), että osasi laskea sulatussekvenssien määrät

E: En ymmärtänyt Janin lainauksen pointtia? Tuota asiaahan tässä on koko ajan tahkottu... Kysymys kuuluu: Montako grammaa vettä tulee Mikon S4 -merkkiseallisen Biturbolla varustetun Audi -henkilöauton pesusta ilmankautta haihduttamalla hävitettäväksi, kun Mikon tallin lämpötila on +10 astetta ja ilmanvaihtokerroin 1 (1xtunnissa)? Mikon tallin pinta-ala on 50m2 ja sisäkorkeus 2.6m. :)

[vayne]

Mistä lukosta te höpötätte...

Joku ilkeä setä tuolla vihjaisi lukolla meidän hienovaraista keskustelua Janin kanssa :)

Jani:
Nyt täytyy kyllä sanoa, että sä olet ihan pihalla :) Linkit vielä sekoittaa sun pään, kun en enää tiedä itsekkään mitä sinä yritän sanoa, asiat kun on luettavissa jo ensimmäisistä viesteistä, jos ymmärtää :)

[jsahlman]

Olen itse käsittänyt kun sanot että sinulla on tallissa +10 astetta ja kosteus 55-60% luokkaa niin se on kuiva kun on kunnon tuuletus.

Itse väitän että on kuivempaa kun on +16 astetta ja kosteus 30% luokkaa ja kohtuullinenkin/hyvä tuuletus.

Tai mistä mä tiijän mitä sä yrität sanoa :D

Mä sanon ainakin etten omassa ainakaan laske enää 7-10 asteen tienoolle kun kaikkipaikat on kosteena tallissa tuolla mun tuuletuksella. :D

E: oletettavasti Sami setä kertoo vastauksen kysymykseensä kun me muut emme tiijä :P

[vayne]

Ahaa no nyt sytyttää :) Mulla on +10 astetta ja ilmanvaihtoni on väännetty sille tasolle, että kosteus pysyy 55-60% tuolla lämpötilalla.

Jos lisään lämpöä niin kosteus tippuu tietenkin tai jos lisään ilmanvaihtoa, niin tulee enemmän kuivaa pakkasilmaa lämpenemään ja silloinkin kosteus tippuu. Mutta en tarvi kuivempaa ilmaa, enkä lämpimämpää.

Voin myös pitää +10 astetta ja tiputtaa kosteuden matalemmaksi tehokkaammalla ilmanvaihdolla mutta lämmitystä tarvii silloin lisää pysyäkseen +10 asteessa, samalla kun ulkoa tulee enemmän kylmää ilmaa eli ilmanvaihto tehostuu. Myös jos nostan 16 asteeseen niin lämmitystarve suurenee. Molemmat tavat syö sähköä lisää ja koska mulle riittää tuo kosteus niin se myös on :)

Talli on mulla ihan kuiva, ehkä sulla on rakennuksessa kylmäsiltoja tai eristepuutteita, johon matalammalla 10 asteen lämmöllä kosteus jo tiivistyy ;)

[SR]

Olen itse käsittänyt kun sanot että sinulla on tallissa +10 astetta ja kosteus 55-60% luokkaa niin se on kuiva kun on kunnon tuuletus.

Itse väitän että on kuivempaa kun on +16 astetta ja kosteus 30% luokkaa ja kohtuullinenkin tuuletus.

Mikolla on ilmassaan vettä 5,18g/m3 (55%,+10) ja Janilla 4,10g/m3 (30%,+16). Eli jos vain tältä kannalta katsotaan Janilla on "kuivempaa" ilmaa tallissaan. Mutta Janin lämpötilassa saisi olla n. 37% suhteellinen kosteus, niin oltaisiin vesihöyryn massassa samassa. Tuollainen 7% poikkeama menee jo mittareiden epätarkkuuteen... Joten TASAPELI! :)

Jatkoaika : Define KUIVA?

[jsahlman]

Oothan sä mun tallin nähnyt joten tiät mimmoinen paska se on :D

Joko me nyt puhutaan samasta asiasta :) Tosiaan jos haluat +10 asteen sisälämmöllä näin pakkasella laskea sisäilman suhteellisen kosteuden joudutaan sitä ilmaa vaihtamaan helekatisti :)
Ja kun sitä paljon vaihdetaan laskee tallin sisälämpö ja taas vastaavasti joutuu nostamaan lämmityskustannuksia jottei se lämpö laskisi.

Vai oonko mä ymmärtänä väärin :) Noita samoja oireita on täällä perukoilla ollut uusissakin talleissa. On jouduttu tehostaan ilmanvaihtoa mutta silloin lämpötila rupeaa laskeen.

Paitsi kun Mikko pesee autoaan jolloin sillä se haihdutettava vesimäärä lisääntyy ja kun se raaski lämmittää niin se ei "höyrystykkään" niin nopiaa kuin mulla joten Mikko on häviöllä kuin Suomi Ruotsille eilen :D

[vayne]

Heh ! En ole muuten väittänyt, että mulla olisi kuivempi ilma, senhän sai jo laskettua heti alussa. Väitin vaan, että ilmani on tarpeeksi kuiva/lämmin talliin ja en halua lämmittää turhaan ;)

Myös sanoin tuolla, että kun pesen autoni, niin tehostan ilmanvaihtoa (160 mm kanavapuhallin) ja LÄMMITÄN ilmaa vähän aikaa tavallisella lämmityksellä ylläpidon sijaan ;)

Pisteet mulle :D

Asuintiloissa puhutaan sopivasta kosteudesta/kuivuudesta eli alle 40% alkaa jo ärsyttämään jollain hengitysteitä yms. Rakenteita pintakuivatessakaan ei tarvi olla mitään luokkaa 1 % kosteuksia vaan riittää tarpeeksi matala kosteus, aivan rakenteen päällä olevan ilmapatjan rikkominen puhallusilmavirralla (se ilmakerros, johon kosteus tasoittuu) ja lämpöä sopivasti. Syvältä rakenteesta sitten diffuusiolla lämmön kanssa ja rekenteen pinnasta edellä mainitut systeemit perään.

[mikaj]

Jussi: Ultin Pro Basic 8 on pumppu, sai 299e kaikkine tarvikkeineen ja asennushiluineen.
http://www.ultimatemarket.com/Publis...e=10219kamppis

0asteessa pukkas omien laskelmien mukaan 2400watin edestä lämpöä talliin, nyt -19asteessa semmoinen 1100wattia. Justiinsa kävin laittamassa sähköpatterin päälle kun alkoi tallin lämpö pudota kuuteen asteeseen.
Nörtteilin tässä parin päivän aikana tämmöisenkin :D
http://koti.mbnet.fi/mjarvela/logtemp/day.png
Vihreä=kämpän lämpö
Punainen=lämpöpumpun ulostulopuhallus
Sininen=lämpöpumpun sisäänmenolämpö
Musta=tallin lämpö
Lila=ulkolämpö

Vielä tarkoitus laittaa tuohon käyrästöön sähkönkulutus, mutta vermeet ovat matkalla vasta kotiin. Taas kerran yksinkertainen ostos muuttui järjettömän tuunaamisen kohteeksi :D

[vayne]

Joo tämä Ulti 13 Pro+ Basic FP maksoi 395 kaikkineen ja nyt -20 pukkaan noin 1900 w (jos puhallusnopeus on oikein arvioitu). Vielä riittää ilman, että kone käy koko ajan, joten pakkasta saa tulla lisää.

Kuitenkin syksyt ja keväät on eteläsuomessa "lämpöisiä" yleensä ja piikkipakkaset harvinaisia, niin lämmityskaudella kerkiää tehdä hyvää säästöä, kun Cop on hyvä pikkupakkasilla.

[porkkis]

Vilkaisinpa mittaria ja 3378kwh on mennyt nyt tasan kahdessa vuodessa. NE9 ja 16-18 asetus 70m2 ja 210m3. Äkkiseltään mietittynä tuo on aika vähän tai sitten kiinantytön töpselimittari valehtelee.
Isoilla pakkasilla on suorasähkölattia kaverina, kun ei pumppu jaksa eikä siinä hyötysudettakaan oikein olisi.
Tuolla asetuksella talli on noin 14-16 asteinen keleistä riippuen.

[SR]

Voi tuo mittari oikein näyttääkin. Entisessä tallissa oli 60m2 suoralla sähköllä ja meni n. 2500-3000kWh vuodessa. Eli jos laskee pumpun käyneen reippaalla kahden COPilla, on tuo reipas 3000kWh / 2 vuotta varmaan oikea

[Mr.Crossfire]

Sanokaas nyt kun ootte syvällisesti tähän kosteustouhuun perehtyny, että miten tuo homma menee kun on sellainen perinteinen hiuskosteusmittari jossa on prosenttiasteikko. Tallissa on nyt +10 astetta lämmintä ja kosteusmittari näyttää 55%. Onko se nyt enemmän vai vähemmän kuin Mikolla ja Janilla? :) Lähinnä mietin sitä, että miten tuollainen hiusmittari reagoi lämpötilan muutoksiin?
Hiljattain hankkimassani harrastetilassa on neliöitä 104 huonekorkeuden ollessa n. 4m. Lattiassa on lämpövastukset, mutta en ole niitä raaskinut pitää toistaiseksi päällä vaan ilmaa on lämmitellyt Mitsubishi Electricin MSZ-GA35VA ilp. 5kW oli lämmitystehoksi mainittu ja nyt -15 pakkasella oli sisälämpö tuon 10 astetta. Knoppitietona mainittakoon että sekä Mitsubishi Heavy Industries ja Mitsubishi Electric valmistavat ilppejä, sitä en tiedä kummat on parempia. Omassani ei ole tuota ylläpito-toimintoa vaan pyynti on tuon 16 astetta.

[vayne]

Sulla on tuon kosteusmittarin mukaan sama absoluuttinen ja suhteellinenkosteus kuin mulla eli varmaan ihan mahdollinen tulos ja Janilla on vähemmän absoluuttista kosteutta eli Janilla on kuivempaa :)

Mitsun Heavyn laitteet ei kovin hyviä käyttökokemuksia ole saavuttaneet pohjolassa, ennemmin euroopan keleihin.

[audiq]

Jussi: Ultin Pro Basic 8 on pumppu, sai 299e kaikkine tarvikkeineen ja asennushiluineen.
http://www.ultimatemarket.com/Publis...e=10219kamppis

Kiitos! Erikoiset sivut, kun en tuota kasia löydä muuten kuin tuon linkin kautta. 9 näytti olevan samoissa hinnoissa.

Isä ehdotti mökille tuommoista Ultin pumppua, mutta tosiaan hieman varauksella noihin suhtaudun.
Hänellä on itsellään ollut joku Ultin pumppu vuoden verran pöhisemässä ja on tyytyväinen ollut.
Jäätä joutunut välillä sulattelemaan, mutta ei ongelmaksi asti ole kuitenkaan jäätyminen muodostunut.

Asiaa sivuten, niin lueskelin tuossa ilmankuivaimista keskusteluita.
Mökillä kun toisinaan tuntuu olevan turhan kosteaa.
Useammassa keskustelussa oli mainittu, että ilmankuivain toimii lämmittimenä.
Oli myös autotalliin valittu ilmankuivain lämpöpumpun sijaan.

Itse en kyllä ymmärrä, miten noita voisi punnita vaihtoehtoina, koska toinen ymmärtääkseni kuivaa ja toinen lämmittää hyvällä hyötysuhteella (?), mutta kun tässä on ilmankosteudesta jo sen verran jauhettu, niin osaisikos joku valaista asiaa tuon ilmankuivaimen lämmityskyvyn suhteen?

Miten tulikaan tämä keskustelu mieleen kommentista, mikä silmääni osui kuivain-keskusteluita lukiessani. :)

Runskin mökillä ensiksi kostutellaan mökkiä kisakuntoon ja sitten laitetaan kuivaimet laulamaan ja katsotaan kuka alittaa ekana 55% maagisen rajan. Kisasta tulee tiukka mutta reilu - kaverin kuivaimeen ei kusta!

[vayne]

Ei nuo oikeat ilmankuivaimet niin hyvin lämmitä, että lämmittimenä menisi. On myös sellaisia, joissa lämpöä ei juuri tule tai sitten kondensoivia versioita, joissa lämpöä tulee. Toki on järeitä laitteita, joissa lämpöä tulee reilusti mutta niin ottaa myös virtaa ja laitteella on myös kokoa :)

Sinänsä en näe tarvetta kuivaimeen, jos ilmanvaihto toimii ja lämmitin on. Jos taas harrastetaan kosteilua tavalla tai toisella, niin pakko on kuivain hankkia.

[audiq]

Kosteus on ongelmana siinä vaiheessa, kun kylmää mökkiä alkaa lämmittämään. Ja viime kesänä tuntui mökki turhan kostealta lähes koko kesän. Pari ihmistä, ruuanlaittoa, saunomista ja pieni tila, niin kosteusprosentti on äkkiä 60-70:n välillä.

Onkos nuo tyhjennettävällä säiliöllä olevat kuivaimet sitten kaikki kondensoivia? Ja onko se lämmitysteho käytännössä lähellä ottotehoa.

Ilman kosteusongelmaa olisin varmaan jo asentanut mökille pienen lämpöpumpun, jolla olisi voinut käytännössä todeta pumppujen toimivuus tai toimimattomuus.

Mutta kun ei haluaisi mökkiä kuitenkaan täyttää sähköromulla kokonaan, niin olen jäänyt asiaa vielä miettimään.
Sähkölasku on siellä kuitenkin sen verran pieni, että varsinaista säästöä tuskin koskaan syntyisi. Lähinnä kiinnostaisi nopeammin kuivuna mökki ja lämpimimpinä kesäyönä kuivempi tai viileämpi huoneilma.

EDIT: Niin se vielä, että ilmanvaihtoa on tehostettu muutamalla seinäventtiilillä. Ilmanlaatu parani venttiileiden lisäämisen jälkeen. Hormissa on kaksi poistoa ja molemmissa huoneissa oma seinäventtiili. Tuulenpainetta on yritetty käyttää hyväksi seinäventtiileiden paikkaa valitessa.

[jsahlman]

Onhan se tuo ILPPI jäähdytyskäytössäkin kesällä loistava vekotin. Sehän kuivaa sitä ilmaa samalla jäähdyttäessään.Tai voihan sillä ajaa pelkällä kuivaustoiminnollakin.
Kesällä jo pelkkä ilman kuivaaminen saa aikaan miellyttävän sisäilman vaikka lämmintä olisikin yhtäpaljon kuin ulkosalla tai jopa lämpimämpääkin. Kuuma ja kostea keli on pahin mitä itse tiedän. Ei mulle sovi ollenkaan. Itse pyöritän Mitsua talossa kesällä 26-27 asteen pyynnillä. Eihän se paljoa jäähdytä ainakaan mutta kuivaa kuitenkin sisäilmaa. Jos pyynnin laittaa 24 asteeseen ja antaa sillä olla joutuu hakeen vaatteita enemmänkin päälle.

[vayne]

Joo säiliö on kondenssi ja lämmittää ihan ns "suoralla sähköllä". Mökeillä tosiaan ilmanvaihto ei usein toimi, joten sen takia kosteus ongelma. Kuivain ei ole niinkään säästäjän sähkölämmitin, kuten ilppi eli lämmittimen rinnalle vaan, jos tarve on lyhyt aikainen.

Ilppi kuivaa kyllä ilmaa ok, kun sen läpivirtaava ilma lämpeää paljon. Kesällä sitten ilpin viilennys kuivaa ja kondenssisäiliö täyttyy nopeasti.

Edit:Veli Jani oli nopeempi :)

[audiq]

Juu, vähän kuutioita, niin kosteus tuntuu pysyvän korkealla, vaikka minkälainen läpiveto kävisi huoneissa. Rakenteiden puolesta ilmanvaihto tuntuu kyllä nyt toimivan hyvin. Kun oven avaa talvenkin jälkeen, niin ilma on raikkaan oloista.

Mikäs tuo ilpin kuivaustoiminto oikein on? Ymmärrän lämmityksellä kuivaavan, mutta jos vaan ajatellaan kosteita kesäkelejä ilman lämmitys-/viilennystarvetta, niin onko tuosta kilpailemaan ilmankuivaimen kanssa.

Ja mihin ilppi lykkää nuo kondenssivedet. -Säiliöön siis ilmeisesti, mutta vaatiiko se jotain toimenpiteitä. Vai liittyykö tähän nyt jollain tavalla sellainen putki, jonka jostain asennusvaiheessa olevasta sisäyksiköstä näin johdetun pihalle.

[jsahlman]

Ilpissähän on putki mikä lykkää vedet pellolle suoraan. Toivottavasti siis.
Sinuna ottaisin suoraan sen Ilpin enkä edes ajattelisi ilmankuivaimia. Hintaero ei kuitenkaan ole iso laitteen hankinnassa. Ilpin asennushan maksaa jos sen työnä jollain "ammattilaisella" suorittaa.

Melkein voin sanoa että hanki ilppi ja jos et muka ole tyytyväinen siihen niin tulen lunastamaan sen pois. Sen hyödyn ja tarpeellisuuden oikeastaan tajuaa vasta kun sen on laittanut ja sitä hiukan roplailee.

[audiq]

Kuivaimet on alkaen 140e, että eihän se tosiaan ilppi paljoa sen kalliimpi ole, jos toimii.
Ja mökillähän lämmitysjaksot ovat lähinnä keväällä ja syksyllä, joten jäätymisongelmia ei halvemmankaan laitteen kanssa varmaankaan tule kovin herkästi.

Harmi, että Ultin kutosta ei näyttänyt olevan enää saatavilla.
Mökillä olen seuraillut sähkömittarin pyörimistä ja syksyllä, keväällä ja talvella kulutus on ollut noin 10-20 kWh vuorokaudessa.

20 kWh meni muistaakseni kunnon pakkasilla. Pääsääntöisesti läpivirtauslämmitin pienemmällä teholla (1000W?) jaksaa pitää mökin hyvin lämpöisenä.

Mökille saavuttaessa suoritetaan iskukuumennus kahdella 2kW:n puhaltimella. Toisen virrankulutuksen juuri mittasin ja watteja kulutusmittari näytti 1900w.

Jos nyt vakavasti alkaisi pumppua harkitsemaan, niin ensimmäisenä pitäisi varmaankin miettiä, minkä kokoinen pitäisi pumpun olla. Olen ymmärtänyt, että pumppu toimii taloudellisemmin, jos se huutaa mahdollisimman paljon suurella teholla. Eli iskukuumennus-ominaisuuteen ei kannata panostaa.

...Ilpin asennushan maksaa jos sen työnä jollain "ammattilaisella" suorittaa.

Minä en oikein noihin ammattilaisiin ole koskaan luottanut. :)
Mökkinaapurilla on kaksi ilpoa ja hän on asentanut ne itse. Voisin saada häneltä apua ja hänellä on myös kunnollinen tyhjiöpumppu.

[vayne]

Joo ilpin sisäyksikön kondenssivedet kannattaa putkittaa vaikka suoraan talon viemäriin, kuten itsellä kesällä jäähdytyskäytön pumpussa eli yläkerran. Se on koko kesän jäähdytyskäytössä vakioasetuksella 24 astetta.

Toista pumppua en käytä jäähdytykseen, joten vedin vain muiden putkien kanssa kondenssivesiletkun ulos, jos vaikka joskus tulee vähän jäähdyteltyä.

Toki nuo saa itse kevyesti asennettua, kunhan on tyhjiöpumppu ja ei kiristä liitoksia ylikireälle => rikki. Toki ihan perusasiat pitää tietää sähköistä myös.

[mikaj]

Nyt alkaa etelässäkin oleen kunnon pakkaset, -24 huutaa mittari. Tuo Ultimaten pro basic 8 puskee semmoista 800wattia lämpötehoa enää talliin, että jos se mökkiin riittää niin hyvä. Ainut isompi ongelma nyt on että sulatukset ei toimi, syypää todennäköisesti on että tallissa on 7astetta lämmintä ja siten sulatusteho on onneton. Veti tänään ainakin ihan totaalijäähän ulkoyksikön kennoston pinnan. "Pakkosulatus" kyllä toimis hyvin, eli lämpöpuhaltimella sisäyksikölle lämpöä sulatuksen aikana, jolla saadaan ulkoyksikkö kunnolla lämpeemään.

Mutta tosiaan tommoista voi olla luvassa, jos mökin lämpötila on samaa luokkaa kovilla pakkasilla.

-19astetta ja 8asteen tallinlämmöillä systeemi vielä pelitti itsekseen, nyt joutuu vähän hoivaamaan välillä.

[vayne]

Joo kävi mittari täällä päin -27 piikkinä yöllä. Tuo Ultin 13 FP jaksaa vielä tallin pitää ylläpitolämmössä ja siten myös sulatukset toimii.

Jos pumpussa ei ole erikseen 10 asteen toimintoa voi sulatusongelmia tulla kovilla pakkasilla, kun painetaan minimipyynnillä ja silti todellinen lämpö jää koko ajan alle 10 astetta eli luokkaa yli 5 astetta alle pyynnin.

Tuo Ultin pro 8 on niin pieni pumppu, että kunnon pakkasilla ottoteho tippuu marginaalisen pieneksi ja menee pumppu kyllä lämmitysteholtaan ihan kyykkyyn. Lämmitettävän tilan ei kovin suuri tarvi olla. Jos pumpulla haluaa pitkälle päästä pakkasilla, tarvii kapasiteetti miettiä reilusti yläkanttiin myyntiesitteiden lukemista eli miettiä kovilla pakkasilla pumpusta tarvittavaa lämpötehoa. Laskennallinen Cop vaikka 2 pakkasilla, niin pumpun ottoteho sitten sen mukaan, mitä lämpötehoa halutaan mitoituspakkasessa.

[mikaj]

Tiedossa oli tarkkaan että kovilla pakkasilla tuo ei tule pitämään tallia lämpimänä ilman vanhoja sähköpattereita, nyt vaan piruuttani olen testannut aluksi ilman mitään muuta lämmönlähdettä. Jotenkin tuntui turhalta ostaa huomattavasti kalliimpaa pumppua mikä toimisi vielä itsekseen alta -15pakkasen, niitä kun on niin harvassa täällä lounaisrannikolla.

Cop ei tosiaan ole tippunut alta kahden oikeestaan missään vaiheessa, mutta ei sitä paljon lämpöteholla juhlita kun ottoteho on 400wattia.

Katotaan nyt mikä pumppu asuintiloihin tulee, siinä määräävimpänä tekijänä on luonnollisesti sisäyksikön hiljaisuus.

[vayne]

Joo tuo 13 FP pumppu on seuraava porras ja hintakaan ei juuri satasta enempää lisää ole. Se jaksaa ainakin omassa tallissa -27 asteessa vielä.

Itsellä on asunnossa uusin Ulti Pro+ 13 inverter ja se on tosiaan melkoisesti hiljaisempi, kun alakerrassa oleva vanha Pro 13 malli. Tuolla uudellakaan ei hintaa ollut kuin 450-490 e kampanjasta riippuen ja sillä pysyy kämpän yläkerta 70 m² lämpimänä ilman muita lämmittimiä.

Mitä suurempi puhallus koneessa on, sitä äänekkäämpi on, vaikka kuinka olisi hifiä. Pikkunopeuksilla kaikki uudet on melko hiljaisia ja sulatuksen paukkumiset alkaa olla historiaa.