Takan valinta

[hannukem]

Meillä oli eksän kanssa mökillä tiilestä muurattu puolivaraava (niin kai sitä kutsuttiin) takka. Takan runko lämpesi vähän mutta niin lämpesi piippukin ja lämmitti parven niin, ettei siellä aina nukuttua saanut.

4vantin kommenttia (tai siis sen muurarimestarin sanomaa), että tiilitakkojen teko loppuisi päästö- tai hyväksyntäsyistä en ymmärtänyt. Miten se tiilitakassa poltettu pesällinen tekisi enemmän päästöjä kuin vuolukivisessä? Jos nyt kummassakin käytetään yhtä hyväksyttyjä klapeja.

Mulla on tällä hetkelläkin mökillä vanha valurautainen puuhella. Siinä kolme eri hormiliitäntää. Se kolmas johtaa kuumat savukaasut tuvan ja kamarin väliseen muuriin jossa savu kiertää kanavissa ja lämmittää myös kamarin ennekuin menee piippuun. Toimii enkä aio purkaa. Mutta ei taatusti täytä mitään NunnaUunin tasoisia päästönormeja.

Keski-Euroopassa (Itävalta, Saksa jne...) nyt jo kovat normit, mitkä tulee Suomeenkin ajan kanssa. Ruotsissa ollaan myös jo nyt tarkempia. Takan voi varmasti jatkossakin tehdä tiilestä mutta tuotekehitystä tarvitaan varsinkin tulipesän ja palotapahtuman osalta.

Bensaa (kaasuuuntunutta) ja ilmaa se Ottomoottorikin polttaa. Oikeassa suhteessa oikealla tekniikalla, oikeassa lämpötilassa ja oikeassa paikassa. Kehitystä on tapahtunut kun katsoo piipun päästä tulevaa jätöstä. Mökkini piipun päähän kun katson niin joskus hirvittää.

[hannukem]

Disclaimer: Sikäli kun opiskelultani ehdin, teen Tiilerille töitä myyntipuolella, joten tekstiäni jokainen suodattakoon oman maun mukaan. Hyviin tapoihin kuuluu, etten ala vertailemaan "omia" ja kilpailevia tuotteita keskenään. Täydennän vain muutaman faktan päästöihin ja tyyppihyväksyntään liittyen Tiilerin valmismallien osalta.

Tiilerin takoissa ei tällä hetkellä ole CE-merkintää, koska sitä ei Suomessa vaadita. Tiilerin omien ja yhdessä VTT:n tekemien tutkimusten mukaan hyötysuhde Tiilerin takoilla on riittävän hyvä, että se täyttää esim. Saksassa tällä hetkellä voimassa olevat määräykset CO-pitoisuuden osalta. Hiukkaspäästöille ei vielä ole normistoa, mutta hiukkaspäästöjen kaikkia aspekteja tutkitaan tällä hetkellä.

Itse en näe ongelmallisena sitä, jos tulisijoilta tulevaisuudessa vaaditaan tyyppihyväksyntä. Kaupoissa on tälläkin hetkellä myynnissä paljon hyväksynnän vaativia laitteita, kuten valaisimia, jotka loppukäyttäjä saa kuitenkin asentaa itse.

Ihan hyvä tapa olla olematta liikaa "kilpailijan" kimpussa. Vaan jos eroista kysytään niin vastataan.
Kantaa otin koska Tommi Ruotsista pyysi selkeitä mielipiteitä.
Muuta höpinää olen kirjoittanut pelkästään siksi että tunnen jonkin verran perehtuneeni asiaan entisessä työssäni.
Taloustutkimus tekee vuosittain tutkimusta ostopäätöksistä ja niihin vaikuttavista seikoista.
Vuodesta toiseen ovat tärkeimmät asiakkaiden ilmoittamat kriteerit: Ulkonäkö, miellyttävä malli, väri, sopivuus muuhun sisustukseen ja hinta.
Vähemmän merkittäviä tekniset ominaisuudet kuten lämmityskyky, ympäristötekijät.
Tätä aina ihmettelimme.
However kaikki oikein valmistetut ja asennetut tulisijat tuovat lämpöä ja tunnelmaa kotiin!

Silti ääni NunnaUunille.

[jannekk]

Just alkuviikosta kotiuduin mökiltä, jossa isossa tuvassa on nunnan takkaleivinuuni. Omassa torpassa on Tiilerin funkkis-Lauri. Molemmissa takoissa on osapuilleen saman verran kiveä, hormi on molemmissa tiilestä muurattu, tosin mökillä noin 3 metriä pidempi.

Nunna tekee vastaavalla lämmityksellä (sama määrä kuivaa puuta) noin 5 kertaa enemmän tuhkaa kuin tuo Tiileri, veto ei ole niin raikas vaikka pitäisi olla kultaisen tulen arina, eikä myöskään tunnu lämpiävän kovin häävisti. Tosiaan pinta on kyllä kuuma kun pellit pistää kiinni, mutta aamuun mennessä on jäähtynyt jo kylmäksi. Kotona polttelen pesällisen päivässä, takan pintalämpötila on maltilliset 35-45 astetta varsin tasaisesti läpi vuorokauden. Ensimmäisen pesällisen kun polttaa kylmässä takassa, niin pintalämpö ei juuri nouse, mutta seuraavana päivänä alkaa jo tuntua mukavan lämpimältä.

Makuasioitahan nämä, mutta ainakin omasta mielestä tuo tasainen pintalämpötila on hyvä juttu. Varsinkin kun on pari pientä mukulaa talossa. Lisäksi rapattu karhea pinta ei tunnu niin polttavalta kuumanakaan kuin sileäksi kiillotettu vuolukivi. Jos uuden torpan rakentaisin, niin tiilitakan laittaisin myös siihen.

Komppaan tässä pintalämpötila-asiassa Heikkiä; pidän myös tuota tasaista pintalämpötila-asiaa miellyttävänä, lisäpisteitä tulee tasaisesta lämmön luovuttamisesta useamman päivän ajan. Sen verran lämmittämisestä täytyy sanoa, että sillä miten puita polttaa, on todella suuri merkitys tuollaisen tiilitakan ja miksei muidenkin tulisijojen lämpenemisessä. Useita vuosia sitten kuulin ns. panospolttamisesta ja pidin sitä huuhaana, kunnes päätin itsekin kokeilla sitä. Kun muutamien yritysten jälkeen sain sen onnistumaan (opin hyvän tavan sytyttää puut), ei enää paluuta "perinteiseen" polttotapaan ole.
Kun ennen poltin pesällisen "perinteisellä" tavalla, pesällisen polttaminen kesti noin tunnin ja lämpö todellakin siirtyi takan kuoreen noin puolen vuorokauden viiveellä. Panospoltolla sama pesällinen palaa 3-4 tuntia ja kun pellin saa kiinni, takan kuori on jo mukavan lämmin. Eli polttotavallakin on hyötysuhteeseen merkitystä.

[LogI]

Siskolla on ollut Tiilerin Tytti takka-leivinuuni vuoden. Leivinuunia tosin ei ole käytetty kertaakaan. Painoa tiilikasalla on 3100kg. Aluksi ongelmana oli huono veto, mutta 70-luvun lopun tiilitalon piippu oli hieman liian lyhyt ja savua tuli sisään vanhalla avotakallakin. Savut menee kahteen puolentiilen hormiin. "Tilapäiskorjauksena" molempiin hormeihin laitettiin vajaan metrin pätkä alumiinihaitariputkea joka korjasi asian.

Luovuttaa lämpöä todella pitkään ja tasaisesti. Talossa on yösähköllä varaava ilmakiertolämmitys. Takkahuoneen katosta on vedetty kiertoilmaputki lämmityskoneelle. Eli kierrättää lämpöä hyvin koko taloon. Sähkönkulutusta ei ole kovin tarkkaan seurattu, mutta säästä on arvion mukaan huomattava ja puu on "ilmaista".

[jsahlman]

Mulla on tiilestä muurattu, en tiedä kenen, varaava takka. Ja ihan paska.
Ei mua ainakaan kiinnosta jokapäivä pakkasilla sitä lämmitellä.
Mieluiten olis sen verran iso että joka toinen tai joka kolmaspäivä sitä lämmittelisin.
Tietty meneehän se harrastuksesta tuo jokapäiväinen lämmittäminen, muttakun mulla olis muutakin duunia :D

Kovemmilla pakkasilla vaatii jokapäivä pesällisen polttamista. Leudommilla keleillä poltan jokatoinen päivä pesällisen.

[Tommi]

Kiitoksia hyvistä neuvoista/kokemuksista. Kyllä se nyt näyttäs kallistuvan sitte siihen muurattuun versioon. Tuosta taloustutkimuksesta vähän ihmetyttää, että tuo lämmityskyky on jätetty vähemmän merkityksettömälle sijalle, ku puhutaan kuitenki tulisijasta. Ja nuo päästöt.. Alle kirjoitan sen taloustutkimuksen. Ja ulkonäköhän on katsojan silmässä, kumpaakin katsottaessa lähetyshän on suurinpiirtein sama... Miten kalle tuon rahdin kanssa jos päätyisin tiileriin, nii tuleeko tälle puolen rapakkoa vai pitääkö järjestää itse? Itse ymmärrän panosten polton vähä eri merkityksessä, mutta se tuskin liittyy tähän voitko janne vähän valottaa sitäkin.

[jannekk]

Voinhan toki valoittaa "panospolton" periaatetta, ehkä tämä termi on vähän epäselvä kuvaamaan tätä polttoideaa, koska myös "perinteinen" polttotapa voi olla panospolttoa.

Perinteinen tapa polttaa puuta takassa tai muissa tulisijoissa on se, että puut ladotaan harvakseltaan pesään, jotta ilma kiertää hyvin, ja sytytetään altapäin.

Toinen tapa, jota kuvataan termillä "panospoltto" puut ladotaan pesään joko harvaksi tai tiiviiksi panokseksi siten, että puut täyttävät 2/3 osaa pesästä ja puut sytytetään panoksen päältä. Tällä menetelmällä on yksi selkeä etu verrattuna perinteiseen altasytyttämiseen; puusta kaasuntuvat höyryt palavat tehokkaasti joka puolestaan nostaa hyötysyhdetta. Toinen asia mikä nostaa tehoa on se, että palotapahtuman keskivaiheilla kaikki puut ovat yhtä punaisena hehkuvaa hiillosta joka palaa pitkään ja hartaasti kun ilman saantia vähän rajoitetaan.

Tämä puiden sytyttäminen päältä vaatii vähän opettelua, samoin kuin oikean korvausilmamäärän hakeminen, mutta kun nämä asiat on saanut kerran haltuun, varsinaiset erot altasytyttämiseen verratuna alkavat hyvin nopeasti tulla takan lämmittäjälle esiin. O

[RS_2]

tasaisesta lämmön luovuttamisesta useamman päivän ajan

Alkaa lipsua käsistä. Tuolla lämmön luovutus ajalla puhutaan jo 4-5 tonnin tiilitakasta. Vuolukivisenäkin 2-3 tonnisena.

Tiilitakan lämmittämiseen tarvitaan enemmän puuta, tämän pitäisi olla fakta. Jos taloudessa on ilmalämpöpumppu...ja asentaja on asiansa osaava..on hän varmasti sijoittanut sisäyksikön siten,
että puhallin levittää takan luomaa lämpöä tasaisesti.


50-70 m2 tilaan riittää tuhannen kilon vuolukivitakka.

Pintalämpötilasta olen täysin samaa mieltä, se nousee äkkiarvaamatta aika kuumaksi:(

[Hece R]

Hyvä, kun sain linkin tähän keskusteluun... Valoitti asioita hyvin...

Panospolttoon palatakseni. Nykyisessä "peltitakassa" en ole sitä käyttänyt johtuen osin puiden sopimattomasta pituudesta, mutta edellisen talon valumassatakassa sitä käytin ja muuten toimi! Meillä poltettiin pitkään jonkun huonekalutehtaan hukkapätkiä (rutikuivaa haapaa), joka oli käytännössä aina neliskanttista, joten se oli helpo latoa erittäinkin tiiviiksi nyytiksi. Lisäksi palikat olivat varsin lyhyitä, joten ne sai laitettua aina sopivin pin pesään. Nykyisen puut ovat (sorry naapurit) enimmäkseen epämääräistä laudanpätkää, osin maalattuakin, niin ei saa mietnkään siististi niitä aseteltua pesään. Lisäksi ne eivät mahdu kuin pystyyn, minkä jälkeen niitä ei enää mahdu yläpuolelta sytyttämään... No, ensi sunnuntaina mennäänä tekemään klapikoneella tasmittaista puuta... Koivua, haapaa, leppää, pajua, kuusta ja mäntyä... Kyllä nillä lämmittää varmaan jo aika hyvin.

[JM]

Faijalla on kerman saven takka ja se on kyllä hyvä.Malli on tämä (http://www.tulikivi.com/www/tltuoteU...d=10KS&id2=TA1) Lämpenee tasaisesti ja hitaasti ja jäähtyy myös samalla tavalla.

Itsellä on takkacenterin maailman paskin takka. Taitaa olla aika lailla tämmönen (http://www.takkacenter.fi/tulisijama...isto-mona.html) Kahden pesän jälkeen tulikuuma toiselta puolelta ja haalea toiselta. Jos ilmalämpöpumppu on päällä takka on kylmä pinnasta aamulla, kun sen on illalla ennen nukkumaan menoa polttanut kuumaksi. Tiilet rapistuu kappaleiksi sisältä vaikka ikää ei ole edes 10v. Jos se vaikka romahtais joku yö niin olis hyvä syy hankkia tuommoinen kerman saven takka tilalle ;)

[Jarkko Kalsi]

Olen nyt parisen viikkoa kuivatellut takkaa pinnoitusta varten. Perinteiset muurarin opit saaneen muurarin ohjeistamana päädyimme pitkän tavaran tiilitakkaan tiilipiipulla. Tulitiilet ovat (kuten Määtällä) venäläistä, koska niiden väitettiin olevan suomalasia parempia - painavampia ovat ainakin. Takasta tehtiin muistaakseni 3.5 kiveä leveä kuoreton kulmamalli, jota ladottiin 21 kerrosta. Massaa laskettiin kertyneen karvan alle pari tonnia.

Pesällisellä pinta lämpenee neljänkympin pintaan. 15cm luukun yltä ja 15cm yläreunasta vähän enemmän. Sivut ylhäältä lämpimämmät, alas vähän haalenee. Kahden vetopellin sulkemisen jälkeen nousee myös piipun lämpö lähelle takan lämpöä.

Summasummarum, tuli muutaman satasen edullisemmaksi kuin tiileri (tiilerillä Puulämmön sikavähittäishintaiset luukut, meillä Puosin luukut). Veto on kohdallaan ja tuhkaa jää parin hämmennys kerran jälkeen hyvin vähän. Kokemusta ei kuitenkaan muista takoista juuri ole, joten omani on taas paras. Takan muurauksesta on melko tarkkoja kuvia, kiinnostuneille voin näyttää.

[Pyjis]

Meillä on Kermansaven takka/leivinuuni, ja olen pettynnyt varauskykyyn. Ite ottasin nyt valkean vuolukivi takka/leivin uunin jos olisin ostamassa. Tavan vuolukivi uunit imee hirveästi huoneesta valoa. Tulikiven ja Nunnauuninkin uuneissa eroa lämmön luovutuksessa. Toisessa oli kivi leikattu saman suuntaisesti uunin sisävaipassa ja kuoressa, toisessa taas kuoressa oli leikattu poikkisyin. En muista kummassa meni mitenkin. Mahdollistahan on tuommoinen tiiliuunikin laatoittaa, esim Pukkilan laatat soveltuvat siihen kuulema loistavasti, myös kermansavi myy pelkästään laattoja. Jos vaan tilaa löytyy torpasta, niin riittävän iso hyvän muurarin muuraama tiiliuuni on paras. Appiukolla on pari vuotta sitten muurattu iso leivin uuni joka on sijoitettu siten että uunia on 3 huoneen puolella, erittäin hyvä ratkaisu ajatellen lämmittämistä.

[Antti Määttä]

Meille teki loistavan tiilitakan pitkän linjan muurari. Ottaa lämmön tehokkaaasti talteen. Sanoi, että usein tehdään liian leveät poskikanavat. Oikea leveys on kuulemma 5 cm. Vetää, mutta ottaa lämmön talteen. Ero edellisen talon saman kokoiseen tiilitakkaan on huima. Kun ekan kerran lämmitin ja arvioin puun tarpeen vanhasta muistista, oli talossa lämpötila 30 C hujakoilla.

Niissä valuelementtitakoissa mitkä olen nähnyt, on poskikanavien leveys ollut paljon suurempi. Luulen, että valmistusteknisistä syistä.

Monessa pikkutakassa saa pari klapia pystyyn palamaan. Mulla mahtuu iso sylys puolimetristä vaakasuoraan ladottuna ja panospoltolla pitää olla hitsaushanska kädessä ja pitkähihainen paita hiillosta kohentaessa, ettei tuu lieviä palovammoja (ihan oikeasti).

Tarpeeksi kokoa, kuorirakenne ((tiilitakassa) ilman villaa vaikka kovalevyn palaa raon mittana käyttäen), oikein mitoitetut poskikanavat, iso pesä, hyvä muurari - se on siinä.

Venäläiset tulitiilet kestävät enemmän lämpöä ja holvit on hyvä tehdä tulenkestävästä valusta. Ei putoa tiilet alas, niin kuin edellisen talon takassa.

[Matti]

Lainataas Tommin aloittamaa aihetta..

Meillä on isossa n.45m2 olohuoneessa pieni kamiina ja seinän toisella puolella n. 15m2 huoneessa iso vuolukivitakka.

pystyykö noiden paikkaa vaihtamaan mitenkään? vuolukivitakka täytyy varmaan purkaa ja koota uudelleen, täytyykö siihen tilata joku ammattimies?

Pari kuvaa tulisijoista..

[RS_2]

Pyjis:

Tavan vuolukivi uunit imee hirveästi huoneesta valoa

Takkojen musta aukko on vihdoinkin löydetty:D

Tulikiven mukana tuli hoitosetti, jota käyttämällä löytyy pienellä pintahiomisella aika vaalea sävy.

Eiköhän kuitenkin totuus ole, että dekoratiiviset seikat eivät olisi pääasia, jos takka tulee oikeasti hyötykäyttöön?

Kuinkas muuten sliipattu vaalea pinta sadaan talven käytön jälkeen taas uutta vastaavaksi? Etenkin luukun yläpuolelta?

[RS_2]

Minulla on valkoiseksi maalattu tuollainen:
http://www.jalotakka.fi/content.php?...s=12&x=49&open
Korkeutta taitaapi olla n.6,5 metriä.
Istuu tulikiven tekeleeseen hyvin.

Tarkoitin lähinnä sitä, että millä sliipattu pinta pysyy valkoisena, vai pysyykö millään.

[Tureq]

Laittamalla riittävän pitkä hormi?

Totuuden lähteillä ollaan. On se tulisijan ja hormin huonoutta jos se etustansa mustaa.

Kokenut muurari teki meille viimesyksynä/talvena takan. Toimii 50m^2 ainoana lämpölähteenä. Takkaa lämmitettiin rakennusaikana 3kk ilman luukkuja ja muutamia muita koristeellisia pintaosia. Tulisija lämmitti ihan riittävästi myös silloin.. Nyt tietenkin luukkujen kanssa voi pelata lämmitystä paljon tarkemmin.

Edustan nykyisen koristelevyn alla oleva villa, johon noki olisi tarttunut kyllä, pysyi noesta vapaana, lämmöstä meinasi kyllä hiukan harmaantua..
Koristelevy puuttui siis silloin luukkujen ohella kokonaan.

[Pekkap]

Olisikos kellään suositella hyvää (ja edullista) takan muuraajaa Lahden seudulta.

Tarvikkeet suunnitelmineen on valmiina. YV:lläkin voi laittaa tietoa.

[paju]

Takan suunnittelu menossa ja kaipaisin hieman kommenttia näistä valurauta takkasydämmistä. Blanzekin takkasydän kiinnostaisi varsin paljon:
http://kotituli.fi/index.php?main_pa...products_id=25

Mistään en ole löytänyt kommenttia tästä; hyvä, huone vai surkea. Oikeastaan hyvin vähän löytyy tietoja erillisistä takkasydämmistä.

Suunnitelmissa on rakentaa takka, jossa on melko iso luukku. Takka saisi tietysti olla myöskin varaava, mutta lämmitystarvekäyttö ei ole takan ensisijainen käyttötarkoitus vaan tunnelman luoja enemmänkin.

Löytyykö kommenttia yleisesti näistä takkasydämmistä ja erityisesti ko. mallista tai merkistä?

Ai niin, unohtui kirjoittaa että näistä valistakoista ei ole löytynyt mieleistä. Siksi suunnitellaan takka itse, joka sopii just tuohon tilaan.

[paju]

Eikö kellään ole kokemuksia takkasydämmistä?

[sallinen]

lämmitystarvekäyttö ei ole takan ensisijainen käyttötarkoitus

- Teho 13 kW

Mikäli teholukema pitää paikkansa, niin kyseinen takkasydän lämmittää todella paljon huonetta silloin, kun siinä palaa tuli.

[paju]

76% hyötysuhdetta lupaillaan mikä tarkoittaa ~10kW tehoa - jos pistää ison roihun pesään. Teho riittää lämmityskäyttöön helposti. Onneksi tila mihin takka tulee on aika isolta alueelta avoin eli lämmin leviää heti yli 50m2 alueelle ja IV:n kautta sitten koko taloon.

[Antti Määttä]

76 % hyötysuhde? Milläköhän kaavalla laskettuna? Laskijana taitaa olla markkinointimerkonomi, ei alan insinööri.

Hyötysuhteen yksinkertaisin kaava on 1 - (T2 / T1), jossa T2 poistolämpötila Kelvineinä ja T1 palolämpötila niin ikään Kelvineinä.

Kun puun maksimi palolämpötila on luokkaa 900 C (1173 K), voi jokainen laskea mikä poistolämpötilan tulisi olla takkasydämen jälkeen, jotta hyötysuhde olisi tuota luokkaa.

[Pekkap]

Summasummarum, tuli muutaman satasen edullisemmaksi kuin tiileri (tiilerillä Puulämmön sikavähittäishintaiset luukut, meillä Puosin luukut). Veto on kohdallaan ja tuhkaa jää parin hämmennys kerran jälkeen hyvin vähän. Kokemusta ei kuitenkaan muista takoista juuri ole, joten omani on taas paras. Takan muurauksesta on melko tarkkoja kuvia, kiinnostuneille voin näyttää.

Jarkolle kiitoksia kuvista, oma tuli muurailtua pitkälti lainatuilla opeilla.

"Itse kun tekee saa mitä tulee..." tosin verhoilukivet kävi kaveri laittamassa.

Kyllähän tuo hyvin lämmintä puskee näillä keleillä. Wc Pönttö ei muuten ole lopullisella sijoituspaikalla...

[sakarivo]

Wc Pönttö ei muuten ole lopullisella sijoituspaikalla

No sitähän minäkin, eihän tuosta näe edes tv:tä ;)

[mikas]

Mutta pönttö toisinpäin kääntämällä tuosta tulee jo ihan hyvä ;) Ei tarvii kurkkia olan yli telkkua eikä takkaa :D

Edit: Aika hyvän näkönen takka

[MR]

Aiheeseen liittyen, itse ajattelin kokeilla tulevan talon tulevassa muuratussa takassa tuollaista arinaa (sivu 10b). Aika vakuuttavan oloinen tuote, vaikka onkin yksinkertainen. Parhaimmillaan noin 30% säästö puunkulutuksessa mitattu puukattilassa, eli hyötysuhde paranee huomattavasti ilman saantia parantamalla. Kuuleman mukaan tuhkaluukun ilma-aukot pitää olla huomattavasti pienemmällä sekä savupelti samaten pienemmällä, muuten on takka halki tai kiuas mansikkana aika nopeasti. Kiukaan pakoputki sen sijaan on kyllä ilmeisesti vaikea saada enää punaiseksi, koska savukaasut saadaan poltettua siellä pesässä, eikä hormissa.

[Hervast]

Noissahan lienee ideana parantaa ilman virtausta hiillosvaiheessa, jolloin puusta irtoaa eniten lämpöä. Tiiliuunissa se ilmanvirtaus on ongelma kun kivi ei pysyty samaan tahtiin imemään lämpöä palavasta materiaalista kuin keskuslämmityskattilan metallipinnat.

Saman asian ajaisi varmaan myös tämä pidempään markkinoilla ollut versio: http://www.soluarinat.fi/ominaisuudet.htm

[JM]

Ostitte sitten ihan mitä tahansa, niin älkää helvetissä ostako tämmöstä:

http://www.takkacenter.fi/tulisijama...isto-mona.html

On sitten maailman paskin takka. Tuollasen kansa oon nyt tapellut kohta neljä vuotta. Muuten ihan hyvä, mutta ei tuolla pala kuin hammastikut ja sanomalehtil. Ihan ihme homma. Hain vanhemmilta kaksi vuotta kuivuneita koivuklapeja joilla heidän kerman savi takka palaa todella raivokkaasti. Sytyksi ei tartte laittaa kuin pieni pala paperia ja säären paksuiset klapit syttyy nätisti.

Mä saan polttaa kokonaisen turun sanoman, kasan maitotölkkejä ja vaikka mitä ennen kuin syttyvät. Syttymisen jälkeenkin on vielä ongelmia. Puut eivät pala loppuun asti. Aina jää semmosia hiiltyneitä tönköjä takkaan joita saa kopsutella alvariinsa, että saa sitten pellit kii ja pesän tyhjäksi.

Ulkona mulla on pieni kasa sellasia kepakoita, joita on tehty polttopuiksi puun karsinnassa ylimäräisiksi jääneistä oksista. Ne kyllä palaa vaikka olis tuotu suoraan lumen alta sisälle. Mä en tajua... Puut tarttis vaan pilkkoa raivostuttavan pieneksi silpuksi että palaa. Huppuimuri on sammuksissa ja vetoa on kyllä. Nokikolari käy vuosittain ja ei sekään oo mitään varsinaista syytä huonolle palamiselle löytänyt. Nuohottu siis on.

Silti isommat puut ei pala. Eikä kyse oo tosiaankaan mistään oikeasti isoista puista. Semmosia ranteen paksuisia koivuklapeja jotka ovat kuivia. Kai se tarttee tuokin paska vaan purkaa ja ostaa toinen tilalle, kunhan saa kymmenen muuta hommaa ensin hoidettua pois alta. Varaukseltaan tuo on keskinkertainen. 1/2 vuorokautta se jaksaa lämpöä antaa kämppään, niin että siitä on oikeasti hyötyä. Sisus pysyy kyllä lämpimänä vuorokauden.

[audiq]

Mä saan polttaa kokonaisen turun sanoman, kasan maitotölkkejä ja vaikka mitä ennen kuin syttyvät.

Tuommoisen paskan tunkeminen takkaan ei ainakaan paranna vetoa, kun se tukkii paikkoja ja hiilloskin on sellaista hötöä, joka ei pala loppuun.

Ota niistä koivuista tuohet pois, jos ne kätevästi irtoaa ja tuohella sytytät puut. Koivuja voisi myös pilkkoa hieman pienemmäksi. Tuohta ei kannata turhaan polttaa takassa, että laittaa ne helposti irtoavat ja sytytyksestä yli jääneet vaikka talteen.

Ja ihan ensimmäisenä kannattaa se lehdistä ja muusta jätteen poltosta syntynyt tuhka putsata takasta pois. Ja tietysti kaikki muukin tuhka. Samalla voi myös kurkistaa takan nuohousluukuista sisälle ja tarkistaa, ettei siellä näy semmoista kevyttä hötöä tukkimassa kanavia.

Jos on vedoltaan huono takka, niin nuo perusasiat olisi hyvä olla kunnossa. Ja näin talvella puut voisi tuoda sisälle kuivumaan ainakin pari päivää ennen niiden polttamista.