Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Mitä aiot tehdä "isona"?

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    #31
    Jepjep, AMK:t eivät ole yliopistoja eikä niiden ole tarkoitus ollakkaan. Ja hyvä niin. Ammattikorkeakoulujen tavoite on tuottaa eri alojen osaajia työelämän tarpeisiin. Tästä on tosin viime vuosina päästy ikävästi vähän lipsumaan, toivottavasti opetusministeriö tekee asialle jotain mahdollisimman nopeasti.
    Pääsykokeet ovat erittäin helpot, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä että koulutus olisi kuraa. Laatuerot eri oppilaitosten välillä ja myöskin eri koulutusohjelmien välillä ovat tosin huomattavat.
    Täällä HAMK:n Riihimäen yksikössä konepuoli on erittäin hyvässä mallissa, muut insinöörikoulutusohjelmat laahaavat hieman tai hieman enemmän jäljessä.

    Eräs asia mikä tämän tästä pistää silmään, on työpaikkailmoituksissa lause "haetaan insinööriä/DI". Mielestäni ristiriitaista, nuo kaksi koulutusta kun poikkeavat lähes täysin toisistaan.

    Mitä tähän ainaiseen insinööri-asentaja kinailuun tulee, niin aika hyvin pätee juuri tuo "tee itte paremmin". :)
    Ikävä kyllä insinöörien työharjoittelu on ollut vähenemään päin viime vuosikymmeninä, samoin on myös luovuttu koulua edeltävästä ennakkoharjoittelusta, mikä on nähdäkseni erittäin huono asia. Nykyään voi insinööriksi valmistua vähimmillään vain kuuden kuukauden alakohtaisen työharjoittelun suorittaneena, joka on valitettavan vähän. Jokaiselle insinöörille, erityisesti konepuolella tekee/tekisi hyvää olla haalarihommissa sen verran, että tietäisi perusasiat erilaisista valmistusmenetelmistä.
    Toisaalta taas varmaan tekisi hyvää asentajillekin olla jonkin aikaa konttorilla tekemässä koneensuunnittelua, ei sekään ihan yksiselitteistä ole kun tarkastellaan asiaa kokonaisuutena. Materiaali on x, aikataulu on y, hinta maksimissaan z ja sen on sovittava tuonne koloseen ja paino alle n kilogrammaa... :)

    Comment


      #32
      Nykyään voi insinööriksi valmistua vähimmillään vain kuuden kuukauden alakohtaisen työharjoittelun suorittaneena
      Heh, itse sain 2002 it-puolen AMK-inssin paperit, enkä ole eläissäni tehnyt päivääkään varsinaisesti ko. alan toitä. No, se olikin aikuissovellus, ja alkoi ennen it-kuplan puhkeamista...

      cnc-työstökeskusten huollot ja korjaukset, hommia ymmärtääkseni riittää
      Aivan varmasti. Moisia laitteita alkaa löytyä kohta jokaisesta nyrkkipajastakin, ja uusia käyttösovelluksia tulee jatkuvasti lisää.

      Tänä keväänä on uutisoitu, että ammatilliseen koulutukseen hakeminen olis lisääntynyt selvästi. Hieno juttu! Onhan sitä mediassa toitotettukin lähestyvästä - ja osin jo ajankohtaisestakin - työvoimapulasta varsinkin rakentamiseen liittyvissä tehtävissä (lvi, rakennussähkö jne). Ja kuten jo aiemmin täälläkin todettu: niitä töitä ei voi ulkoistaa Kiinaan.

      edit / OT: Kysymys: mitä eroa on insinöörillä ja DI:llä?
      Vastaus: No, DI tietää ettei kaikkea ilmaista viinaa ole pakko juoda.

      Comment


        #33
        Itsekkin AMK inssilinjan läpikäyneenä ei sen "koulutuslaitoksen" pisteet ainakaan omissa silmissä noussut. Kyllä esim. koneinsseillä pitäisi olla ehdottomasti pakollista työkokemusta NIMENOMAAN ko. töistä. Nyt kouluista valmistuu ainakin konepuolilta niin osaamatonta porukkaa että... Sitten kun ne neljä vuotta aivopesee siellä koulussa että voit pyytä palkaa sitä ja tätä ja sitten pääset sinne ja tuonne töihin. Todellisuus valkenee aika monelle vasta papereiden tultua käteen.

        Kyllä käsitöiden tarpeellisuus tulee olemaan aika kova lähiaikoina. Alkaa putkimiehet ja muut "peruskoulutuksen" läpikäyneet tienaamaan tuplapalkkoja meihin "massainsinööreihin" yms verrattuna.

        Kyllä entisajan insinöörit olivat/ovat INSINÖÖREJÄ. Nykyisistä en tiedä.

        Comment


        • #34
          Ite oon opiskellu nyt 3 vuotta paperikoneteknologiaa AMK:ssa, ja kyllä on tullu mieleen monta kertaa että osaakohan sitä mitään koulun jälkeen alan hommista. Jotenki tuntuu että tuolla opiskellaan vähän sitä sun tätä 3 vuotta, tosin laaja alahan tuo onkin kun pystyy suuntautumaan automaatioon (oma valinta), kunnossapitoon tai suunnitteluun. Kyllä opiskelijat mielellään alan töihin menis jos vaan pääsis, aika vaikeeta vaan tuntuu ainakin ensimmäisenä kesänä olevan tuo tulevaisuuden kannalta hyödyllisiin töihin pääseminen johtuen osaks ensimmäisen vuoden koulutuksen sisällöstä. Toinen syy varmaan on suht iso koneinssi-opiskelijoiden määrä. Ite oon ollu pelkästään näissä haalarihommissa ja niin oon tänäkin kesänä, eikä siinä sikäli mitään valittamista mulla oo. (Tienaa ainaki paremmin ku toimihenkilönä, ja kai siitä muutakin hyötyä on).

          Noo, ei ois enää ku vuosi ja sit toivottavasti pääsis töihin. Ainaki mitä oon jutellu alan ihmisten kans, ni automaatiopuolen ihmisille pitäs olla ihan kohtuu hyvin töitä tarjolla. Suomessa voi olla kyl ainaki tehdastyöpaikat tiukassa jokusen vuoden ajan, tiedä häntä.

          Comment


          • #35
            Joku joskus väitti, että on vain yksi ainoa rehellinen tapa ansaita rahaa. Toistaiseksi kukaan ei vain ole sitä tapaa minulle kertonut.

            Kun -80 -luvulla aloitin opiskelut yliopistossa tietojenkäsittelyopin koulutusohjelmassa, minulle kerrottiin, että ATK on tulevaisuuden ala. Tulevaisuus on ilmeisesti nyt, sillä en ole juuri kuullut enää tuollaisia kommentteja keneltäkään.

            En ole katunut sitä, että aikanaan kävin ammattikoulun, jossa teoria ja käytäntö edes hiukan kohtasivat.

            Comment


              #36
              Tuosta että joitain töitä ei voi ulkoistaa Kiinaan tms. Ei pidä muuten paikkansa, EU:ssa tuo työvoiman vapaa liikkuminen tullee aiheuttamaan sitä, että Virolaiset, Puolalaiset, Tsekit jne alkaa juosta myös täällä meillä useimmin työnhaussa ja halvalla tulevatkin. Monelle siellä jokin 1000 eur kuussa on jo melko hyvä palkka ja ammattimies suomessa ei edes herää tohon rahaan.

              Comment


                #37
                Yliopistojen koulutus on kovin teoreettista. Joskus muinoin kun itse yrittelin, pari tyttöä kävi kysymässä apulaisproffalta mitä hyötyä tästä on työelämässä. Vastauksena tuli, että ette te täällä työelämää varten opiskele.

                Diplomi-insinööri tietää kaiken, muttei osaa mitään.
                Teknikko osaa kaiken, muttei tiedä mitään.
                Insinööri on sitten siinä välissä ...

                Comment


                  #38
                  Toisaalta, eipä juuri minkään ammatillisen koulutuksen tarkoitus ole, että kurssilta valmistuu valmis, täysin pätevä ammattimies(/henkilö), vaan koulutus antaa valmiudet oppia homma sitten tekemisen kautta.

                  Petri puhui kyllä asiaa tuosta työvoiman liikkuvuudesta; ei taida nytkään pääkaupunkiseudulta löytyä montaa rakennustyömaata, jolla ei kuulisi viroa ja/tai venäjää.

                  Comment


                    #39
                    Insinööri on jokseenkin kärsinyt inflaation. Oli aika, jolloin ei tekniseen kouluun ihan tuosta vaan kahta kättä heiluttaen päässyt. Teknikon paperitkin oli vallan jees, insinööristä puhumattakaan.

                    Vajaa 10 vuotta sitten hain sekä AMK:oon että TKK:lle. Jotain tasosta kertonee se, että unohdin laskimen kotiin AMK:n pääsykokeisiin mennessä ja silti olisi päässyt kouluun sisälle...

                    Tuli sitten valittua lpr tkk. Pakko sanoa tässä vaiheessa että kova jätkä on se, joka jaksaa valmiiksi asti :)
                    8 vuoden jälkeen loppu jo häämöttää.

                    Ja mitäkö tästä koulutuksesta on hyötyä? Ei ole vielä selvinnyt.

                    Comment


                    • #40
                      Kaikki koulutuksella hankittavat tittelit ovat kärsineet inflaation, kun 70 % ikäluokasta halutaan ajaa läpi jostain korkeakouluputkesta. Kun oppilaitokset saavat rahansa valmistuneden opiskelijoiden pääluvun mukaan, kannattaa aloituspaikkoja lisätä ja tekohengittää heikoimmat läpi.

                      Comment


                      • #41
                        Mulla on tuosta laskimesta hauska kertomus niiltä ajoilta kun itse AMK:n kirjoille hain. Olin aivan unohtanut pääsykoepäivän ja menin aamulla normaalisti töihin, työkaveri kysy että eikö sulla pitänyt olla vapaa-päivä.. Siltä seisomalta kynä mukaan ja kohti Tamperetta. En edes myöhästynyt ja kerkesin hetken notkumaan aulassa odottamassa sisäänkutsua. Porukka ympärillä vaihtoi ajatuksia mitä asioita kannattaisi osata ja moni kertoi että oli osallistunut jollekkin valmennuskurssille.. Ajattelin että oonkohan ihan oikeassa paikassa mutta jäin odottamaan. Luokkaan päästyämme kaikkien laskimet pyydettiin pöydälle ja kaksi valvojaa tyhjenteli graaffistenlaskimien muisteja. Valvojan saapuessa minun kohdalle tokasin että laskinta ei ole mukana mutta ajattelin että selviä kännykän laskimella. Hetken valvoja virnisteli ja tokaisi: "Jos tuolla meinaan pärjätä niin pidä kännykkä". No jostain kertoo se että hakijoita koulutuslinjalle oli 930kpl ja minut valittiin niiden 35 joukkoon jotka saivat kutsun opiskelemaan, tosin vaihdoin opiskelupaikkaa toisella paikkakunnalle ennen opintojen aloittamista.

                        No itse asiaan, hyvin saman tapaisia ajatuksia myös täällä. Peruskuolun jälkeen amiksen sähköpuoli tuntui luontevalta valinnalta ja sinne mentiin. Intin jälkeen vajaa vuosi sähkölaitosasentajana tehtaassa ja AMK:n kirjoille opiskelemaan tietoliikennetekniikkaa. Kesäajat samassa paikassa mutta haalarit vaihtui kauluspaitaan ja istumatyöhön. Ensimmäisen kesän jälkeen teknillisensuunnittelijan kesäloman tuuraajaksi ja myöhemmin kunnossapidon "esimieheksi" ja käyttöönottoprojektien vastuulliseksi henkilöksi. Koulu lähenteli loppuaan ja päätin hieman haistella muitakin vaihtoehtoja vaikka tuollakin töitä olisi riittänyt (lähinnä päivittäinen 120km työmatkan vuoksi). Kotipaikkakunnalta löytyi mielenkiintoinen työnantaja joka tarjosi minulle haastavan ja mieleisen työn joten kovin kauaa sitä ei mietitty. Reilu 2v takana eikä ns. koulutustavastaavaa työtä todellakaan kaipaa, nykyinen tehtävä on enemmän tuotannon tuki- ja kehittämistehtäviin liittyvää suunnittelua, hankintaa, yhteydenpitoa alihankkijoiden ja tukkureiden välillä. Tosin keskisuuressa yrityksessä kun olen ainoa "IT-ihme" on työasemien, palvelimien ja SQL-tietokantojen ylläpitovastuu siirtynyt minulle mutta ne eivät onneksi vie työajasta kun joitakin kymmeniä prosentteja. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan mutta itse ei siitä ressiä ota, ikääkin on vasta neljännesvuosisata ja työvuosia paljon edessä. Mutta se tosiasia täytyy muistaa että innokkaalle ja tunnolliselle kaverille löytyy aina töitä, olivatpa ne sitten mitä tahansa.

                        Itse näkisin tulevaisuudessa todellisen kädentaidon ja vastuuntunnon olevan se asia mitä arvostetaan. Jo täällä mainitut LVI-, rakennus-, sähkö- ja metallityöntekijöistä on varmasti tulevaisuudessa kysyntää ja näiden ammattien arvostus kasvaa palkkojen nuosun mukana. Liiketoimintaa ajatellen Venäjän ja Balttian maiden markkinat on se mihin tulevaisuudessa kannattaa vientiä harrastavien yritysten suunnata. Emäntä on lukioajoista lähtien opiskellut intensiivisesti venäjää, AMK:n kaupalllisen alan koulutus ja Venäjällä yliopiston kirjoilla. Nykyinen ja samalla ensimmäinen työtehtävä on vahvasti Venäjän markkinointiin ja myyntiin suuntautuvaa ja täytyy sanoa että sillä alalla on kielitaitoisille kavereille niin paljon töitä kun kerkeeää tekemään ja työpaikkansa saa lähes valita. Joten jos kielipäätä löytyy tuossa on yksi ajatus, eikä se koske ainoastaan myynti/markkinointi työtä vaan myös ajoneuvo- ja metalliteollisuudesta löytyy tälläkin hetkellä kymmeniä avoimia paikkoja ympäri suomen venäjänkielen taitoiselle henkilölle joka omaa teknillisen koulutuksen.

                        Comment


                          #42
                          Ehdottoman samaa mieltä kielitaidosta. Venäjän kielen taito avaa kyllä ovia moneen suuntaan ja jonojen ohi. Venäjän nouseva talous takaa kyllä valtavat markkinat idässä.

                          Näinhän se kuitenkin on, että työtä tekemällä ei tulla miljonääriksi. Siihen vaaditaan ostoa ja myyntiä. Työnteko tosin mahdollistaa ensin sen ostamisen.

                          Mitä tulee Baltian maiden työvoiman kustannuksiin, ei se kovinkaan pitkäaikaista ole. Viron, kuten muidenkin Baltian maiden, palkkataso nousee takuulla Suomen tasolle EU:n myötä, joten ei sieltä kovinkaan kauaa löydy halpaa työvoimaa.

                          Comment


                            #43
                            No, vahingossa minä yliopistolle aikoinani pääsin. Otin intistä tuota varten lomaa ja kun piti saada todistus, niin kokeisiin oli mentävä. Kun sinne kerran menin, niin ajattelin saman tien vastata jotain. Sitten tuli kirje, että pääsitte lukemaan sovellettua matikkaa.

                            Opinnot alkuun ja muutaman kerran yritettyäni vaihtaa tietojenkäsittelyyn, meinasin luovuttaa. Yksi tuttu kysyi kiinnostaako paikka paikallisessa puhelinyhtiössä, hän kun on lähdössä sieltä. Kiinnosti tietenkin. Aluksi opiskelun ohessa töitä, mutta vuoden kuluttua vapautui vakituinen paikka ja kysyttiin kiinnostaako. Kiinnosti sekin ja sillä tiellä ollaan. Ajateltua koulutusta (jonne en yrityksistä huolimatta päässyt) vastaavaa sekalaista ja vaihtelevaa työtä tietojärjestelmien parissa. Se matikka siis jäi.

                            Firman nimi on vaihtunut varmaan puolen tusinaa kertaa, mutta sitkeästi täällä on pysytty. Nyt alkaa kyllä mietityttää, että mitäs sitä isona ...

                            Comment


                            • #44
                              Noi puhelinasentaja hommat on kyllä mun mielestä mukavia, koulu aikoina olin työssäoppimisjaksoilla ja koulun jälkeen kuukauden ennen armeijaa.

                              Comment


                                #45
                                Kun oppilaitokset saavat rahansa valmistuneden opiskelijoiden pääluvun mukaan, kannattaa aloituspaikkoja lisätä ja tekohengittää heikoimmat läpi.
                                Ammattikorkeakoulut saavat rahoitusta n.6500?/insinööriopiskelija neljän vuoden ajan opiskelujen alusta. Eli ei valmistuneiden mukaan, mutta "roikkujat" tuottavat koululle periaatteessa tappiota.
                                Toisaalta syksyisin halutaan ottaa mahdollisimman paljon sisään, että saadaan rahaa.
                                Tämän rahoitusmallin muuttaminen on avainasemassa jos halutaan puhua insinöörikoulutuksen laadun parantamisesta.

                                Comment


                                • #46
                                  Eipä juuri tietoa, mitä se työ tulee "isona" olemaan. Neljä vuotta TKK:lla takana, taitaa toinen mokoma mennä, ennen kuin on DI:n paperit kourassa.
                                  Koko opiskeluajan on ollut töitä rakennusalan insinööritoimistossa, ja aikaa menee töihin melkein yhtä paljon kuin opiskeluun. Palkka noussut tasaisesti vuosi vuodelta, ja nykyisellään mikään koulun ilmoitustaululla oleva "oman tason" työpaikka ei pääse lähellekään. Tutkinto on kuitenkin pakko suorittaa loppuun, sillä tarkoitus on jättää tämä verohelvetti taakseen ja siirtyä lämpimämpään ilmastoon paremmille palkoille, kevyemmille veroille ja halvemmille hinnoille.

                                  Comment


                                  • #47
                                    Tuotantologistiikan insinöörin paperit tulee kouraan lähiviikkoina, ja se on samalla minun ensimmäinen ammattitutkinto. Minusta kyseisessä koulutusohjelmassa on hyvää se ettei se sido tulevaa työpaikkaa millekään tietylle alalle. Koulutusta vastaavaa työtä on löytyny sahateollisuuden parista ja mitä tuossa olen muutaman kuukauden ollu niin eipä ole kyllä kertaakaan tympässy lähteä töihin. Sopivan haastavaa, vaihtelevaa ja vapaata työtä. Minulle sopiva annos tietokoneen naputtelua, käytännön ihmettelyä, esimies- ja suunnittelutehtäviä, eurojen ja tuotantolukujen pyörittelyä ym. Puunjalostusteollisuus kaikissa muodoissaan on kiinnostanu jo pikkupojasta asti ja ompa tuo ala kulkenut veren perintönäkin jo useamman polven ajan. Vielä kun on harrastuneisuutta sekä paikallis- että teollisuushistorian suuntaan niin tuommonen alkujaan 1874 perustettu saha museoviraston suojelemine rakennuksineen ja silti 2000-luvun sahakoneineen on mielenkiintoinen työympäristö.

                                    En usko että tulen vaihtamaan alaa ainakaan metsäsektorin ulkopuolelle...metsäteollisuus on kuitenkin niin laaja alue, paljon muutakin kuin yt-neuvotteluntuoksuista paperia. Toki itse sahateollisuushan on aina "veitsenterällä", kustannukset koostuu lähes yksinomaan raaka-aineen hinnasta joten tukin hinta ja siihen vaikuttavat suhdanteet sanelevat suoraan yrityksen menestymisen mahdollisuudet. Alunperin mulla oli aikomus opiskella metsätalousinsinööriksi, enkä sano ettenkö vielä joskus ehkä laajentais nykyistä tutkintoa esim. just metsätalouden suuntaan, tai sitten lukis logistiikkaa pidemmälle yliopistossa... Aika näyttää, toistaiseksi en ainakaan suunnittele varsinaista "uudelleen kouluttautumista" ja alan vaihtoa. Tässä työelämässä ollaan vielä aika alussa joten turha suunnitella kovin pitkälle, mutta nämä on tämän hetken fiilikset.

                                    Aikoinaan tein valinnan jossa jätin tietokonehommat ja taiteilut harrastukseksi ja päätin lukea itselleni jonkun "perinteisemmän ammatin", jolta kone- ja tuotantotekniikan insinöörin linja ainakin mulle näytti. Tätä IT-buumin krapulaa ku seuraa niin täytyy sanoa ettei kaduta yhtään... V*ttumainen homma kun nuita työmarkkinoita ym. juttuja on hankala ennustaa 5-7 vuotta eteenpäin, ainakaan sillä tietotaidolla ja kiinnostuksella mikä mulla lukiolaisena oli.

                                    Comment


                                      #48
                                      Olen eri mieltä Petri Koskisen kanssa. Hän väittää, että virolaiset ja muut EU-maista valtaavat halvoilla palkoillaan suomalaiset työpaikat.

                                      Tämä 10 uuden EU-maan liittyminen EU:hun on hetkeksi vääristänyt Suomen markkinat, kun Suomi sai poikkeuksen, että noista uusista EU-maista ei saa noin vain tulla Suomeen töihin.

                                      Mutta sen sijaan saa tulla ns. vuokratyövoimana. Ja näihin tulijoihin, esimerkiksi Virosta pätee heidän palkanneen virolaisen firman palkkataso, joka vuokraa heitä Suomeen töihin halvalla.

                                      Mutta tämä on muuttunut tämän vuoden toukokuun alussa. Nyt virolaiset saavat tulla vapaasti töihin Suomeen. Mutta kun suomalainen yritys heidät palkaa, niin palkka pitää maksaa suomalaisen työehtosopimuksen mukaan !! Tästä on myös SAK pitänyt paljon ääntä.

                                      Lisäksi valtion viranomaiset tekevät työmaille tarkastuksia, että näin myös käytännössä toimitaan.

                                      Comment


                                        #49
                                        Niin, suomalaisen työehtosopimuksen minimipalkat on usein niin pieniä, että suomalaisen ammatimiehen palkka ei ole lähelläkään sitä. Tai sitten tulee manpowerin tms kautta, jolloin työtehtävän työehtosopimukset ei taida päteä? En ole ihan varma noista vuokratyöläisistä, mutta oletaisin siellä jotenki kuskannuksia kierrettävän.

                                        Comment


                                          #50
                                          Nuo minimipalkat ovat kyllä todella naurettavia, vaikka metallialalla on yks parhaimmista minipalkoista (~8e/h),niin koitappa elää sillä. Muutaman kesän/vuoden noilla täs ny kituutellu. Niin tuosta kun maksat vuokrat+laskut ja verot, niin ei taida jäädä käteen ku 100-200e/kk. Ja siitä pitääs viälä ruuakkin ostella...

                                          edit:
                                          ja vielä alkuperäiseen topikkii, nimimerkillä päättötyötä vaille IT-ingenjöör. Valmistuishan täs jos sais töitä. Ja töitä ei saa, jos ei ole kokemusta ja kokemusta ei saa ilman töitä, millä **tillä tuosta orvanpyörästä pääsee pois? On alannu jo alan vaihto kiinnostamaan, pitää vielä hieman vain punnita vaihtoehtoja. Tuntuu että siniverisyys elää ja voi pulskasti vielä suomen valtiossa, nimittäin työpaikat tuntuu menevän sedäntutunpikkuserkunveljelle aina.

                                          Comment


                                            #51
                                            Suhteet on kyllä pirun tärkeitä, meillä koulussakin on painotettu että käyttäkää hyväksi jos vain löytyy...

                                            Comment


                                              #52
                                              Ja niitä suhteita kannattaa kouluaikana luoda hinnalla millä hyvänsä, itsellä se tarkoitti lähes puolen vuoden harjoittelua pelkän opintotuen varassa...

                                              Comment


                                                #53
                                                j-m: mulla on taas tasan päinvastaisia kokemuksia, ei ole mitään merkitystä mitä osaat, kuinka monta vuotta olet ihimisiä mikrotukeistanut ja vehkeitä asennellu, melkein aina kun kerrottiin että "kiitos mielenkiinnosta, mutta valitsimme 21 vuotiaan datanomi n.n tai jonkun muun työkkärin kurssin käyneen sankarin" Ilmeisesti tässä on sitten alakohtaisia eroja.

                                                Se että ei ole alankokemusta on ongelma, mutta monastihan kesätyöt yms riittää, et välttämättä niitä kesätöitä ei kannata tehdä ihan missä sattuu, tai mistä helpoiten rahan saa irti.

                                                Comment


                                                  #54
                                                  AnLe nykyään ne vaatiivat perskule melekeen 2 vuoden kokemuksen alalta ennen ku palkkailevat. Jos hyvä flaksi käy niin riittää 1 vuoden kokemus. Eli se parin vuoden takainen nokian pilatyönhaku teksti on kyllä ihan arkipäivää nykyään.

                                                  Comment


                                                    #55
                                                    Voin allekirjoittaa nuo suhteet. Tässä nyt on haettu töitä ties mihin ja kuinka kauan, mutta aina joku muu vie paikan.
                                                    Mulla on se käsitys, että osaaminen on kovin toissijainen juttu. Palkkavaade se ratkasee. IT-alan ongelma on ylikoulutus, ja koulunpenkiltä tulee pelkkiä raakileita jotka luulee osaavansa kaiken. Perustan tän väitteen siihen, että on tässä jo muutaman vuoden tullu oltua kesäharjottelija valintoja tekemässä osittain.
                                                    Kouluissa opetetaan asioita mitkä tulee monasti tuotantopuolelle vasta vuosien päästä. Vai moniko koulussa opiskelee dossia tai winkkari 3.xx:ää ja sen päälle rakentuvia juttuja? Ei muuten ihan harvinaisia teollisuudessa tuommoiset ratkaisut.

                                                    Comment


                                                      #56
                                                      juu, pätkätöissä itse edellisellä työnantajalla olin ison it organisaation alimmaisena kuului mulle aina työharjoittelijoiden ja kesötyöläisten opastus, voi itku niitä insinöörin planttuja ku ei verkkokorttia osata asentaa, normaamista käyttöopastuksesta puhumattakaan, mutta auta armias ku tuli 9luokkalainen tet harjoittelija joka oli vähä sählänny vehkeitten kanssa, kerran ku näytti ja se riitti ja oli sen verran lähellä maanpintaa että pysty muita neuvomaan.

                                                      Ja jos joskus mun tarttis päättää että ketä tulee töihin voitte olla varma että "valtion johtamis koulutus" + insinöörin papru ei mun kirjanpidossa merkkaa yhtään, mielummin kattelisin mitä ihmiset osaa.

                                                      Comment


                                                        #57
                                                        "valtion johtamis koulutus"
                                                        tuon allekirjoitan lähes 100%:sti, tuntuu että ko lafkassa opetetaan välttelemään ylimääräisiä nakkeja ja muutenkin laiskottelemaan. poikkeuksia toki löytyy.

                                                        Mutta tosta toisesta olen hieman eri mieltä. Osa noista ingenjööriplantuista kun sattuvat olemaan entisiä amiksi, jos vain on vähääkään säilyny jalat maassa, niin kyllä perus "puhutaan asioista asioiden oikeilla nimillä" pitäis toimia. Hän voi jopa osata sanoa mahdolliset opastukset muillekkin normaalilla tavalla eikä huuhaayhtälöillä.

                                                        Comment


                                                        • #58
                                                          Suhteet on kyllä tärkeät, ja hyvä tuuri. Tokihan osaamisellakin on merkitystä mutta monissa tilanteissa tärkeämpää on varmaan se minkälaisen kuvan itsestään työhaastattelussa antaa. Yks keino saada se eka korkeakoulutusta vastaava työpaikka on mennä kohdeyritykseen töihin aluksi johonkin työntekijähommiin tms. sisääntuloammattiin, ja mieluiten jo opiskeluaikana opinnäyteytön tai jonkun harjoittelun/kesätyön kautta. Periaatteena että jos homma käyttää ja pääsee työporukkaan "sisään" niin voidaanhan sitä sitten tarjota aina parempia hommia kun kerta alan koulutus löytyy ja mielenkiintoa riittää. En sano että olisin joku esimerkki mutta itelle kävi niin että alotin työt nykyisessä työpaikassa työtehtävässä jossa oli 10 minuutin koulutus ja pakkasta 27 astetta.

                                                          Vasta valmistuneena ja työllistyneenä olen jäävi puhumaan tämmösiä mutta jos minä olisin ottamassa porukkaa töihin niin painottasin valintakriteereitä aika paljon sosiaalisten kykyjen suuntaan. Jos ihminen on vittumainen, epäsosiaalinen tai muuten kusi sukassa niin ei siitä varmaan juuri lisäarvoa yritykselle saada vaikka se olis kuuden ällän ylioppilas ja salatieteiden lisensiaatti. Ainakin jos on kyse työstä jossa toimitaan edes jollain tasolla tiiminä, mikä käsittääkseni on nykyään aika yleinen malli eri yrityksissä. Alan koulutus antaa tietysti ne perustyökalut mutta kyllähän se työ kuitenkin opetellaan vasta siellä työpaikalla, oli koulutus sitten mikä tahansa. Se on sitten eri asia jos johonkin tarvitaan nimenomaan se 22 vuotias DI joka osaa kaikki tunnetut ohjelmointikielet ja on työskennellyt ulkomailla 8 vuotta, muttei tule toimeen kenenkään kanssa eikä tarvikaan tulla. Sama juttu jos johonkin tarvitaan Suomen paras hitsaaja tai muu vastaava erikoismies niin se palkataan vaikka se olis muilta ominaisuuksiltaan minkälainen tahansa. Eri aloilla ja eri työtehtävissä lienee kuitenkin niin eri kriteerit että hankala sanoa millä eväillä niitä töitä saa... Kai ne on sitten nuo suhteet ja hyvä tuuri :)

                                                          Comment


                                                            #59
                                                            Mulla on kaksi kokemusta, mitkä toivottavasti voivat auttaa työpaikkaa etsivää opiskelijaa...

                                                            Poikani oli joitakin vuosia sitten samanlaisessa tilanteessa. Hänen IT-ammattiopintoon kuului myös työharjoittelu. Pari kurssikaveria oli jo käynyt yhdessä paikassa haastattelussa mutta heitä ei otettu. Eli paikka sai "huonon maineen" oppilaiden keskuudessa. Opettaja sitten pyysi poikaani menemään sinne harjoittelupaikan hakuun. Hän yritti vastustella, kun hänellä oli omia paikkoja vetämässä, mutta lopulta lupasi mennä myös sinne haastatteluun.

                                                            Kun hän haastattelun jälkeen oli ajamassa pois, niin hän sai jo kännykkäänsä soiton, että he olivat valinneet hänet.

                                                            Tämä harjoittelujakso sujui hyvin. Työpaikalla toivotettiin hänet sitten tervetulleeksi takaisin, kun hän valmistuu.

                                                            Ja näin kävi. Hän on pärjännyt hyvin kyseisessä työpaikassa.

                                                            Kun olen tätä asiaa häneltä kysynyt, niin ilmeisesti kysymyksessä oli ihmissuhdeasiat. Ei hänen koulutus tai osaaminen ollut sen parempi (tai huonompi) kuin noilla muilla hakijoilla. Mutta hän vain pääsi haastattelutilanteessa hyvin juttuun. Oma arvioni on, että kysymys on miten osaa käyttäytyä heti uudessa tilanteessa ja ympyröissä.

                                                            Toinen kokemus.
                                                            Olen itse joutunut palkaamaan lukuisia IT-työnhakijoita. Ensiksi haaste on mennä saatuja paperihakemuksia läpi. Yhtä paikkaa kohti tuli noin 100 hakemusta. Nuoria opiskelijoita ja varttuneimpia, jotka syystä tai toisesta olivat työttömänä tai hakivat muuten vaan uutta parempaa paikkaa.

                                                            Henkilöstöosastomme avulla tiimissä näitä paperihakemuksia mentiin läpi ja niistä valittiin tyypillisesti noin 5 kpl haastatteluun. Papereiden mukaan näillä haastetteluun valituilla oli kaikilla sopiva koulutus ja kokemus avoinna olevaan työpaikkaan. Haastatteluissa hakijoiden erot olivat kuitenkin hyvin suuria. Miten hyvin hakija pystyi siinä tilanteessa käyttäytymään ja esiintymään eli esittämään asiansa. Sen lisäksi meidän firmassa nämä valitut laitettiin vielä ulkopuolisen tutkimuslaitoksen testattavaksi.

                                                            Hämmästyttävän helposti valinnat menivät. Eroja löytyi. Tietysti joskus jokin palkkatoive vei metsään, joskus se, että henkilö ei voinut aloittaa kun vasta hyvin pitkän ajan jälkeen (kun meillä tarve oli tietysti heti).

                                                            Ja valitut henkilöt järestään olivat hyviä työtovereita, koska työ oli hyvin tiimi-voittoista. Kullakin kuitenkin oli omat vastuualueensa, mutta edellytti yhteistyötä muiden kanssa.

                                                            Yhden asian huomasin myöhemmin jakavan tiimiläsiä. Osa tupakoi ja valtaosa ei. Työpaikalla ei saanut polttaa. Piti mennä ulos talosta jos halusi sauhutella. Näistä sauhuttelijoista tuli tavallaan oma tiimi joka ei sitten ollutkaan enää samaa tiimiä muiden kanssa. Mutta tästä päästii yli.

                                                            Toisaalta taas työpaikalla syntyi kuntopiiri. Joka perjantai-aamu he meivät pelaamaan yhdessä. Tämä taas vahvisti voimakkaasti tiimihenkeä. Oli niitä muitakin postitiivisia juttuja.

                                                            Siis työpaikalla vallitsee tietyy "kulttuuri" ja uudenkin tulokkaan toivotaan siihen nopeasti sopeutuvan. Tämä helpottaa tiimiin "sisäänpääsyä".

                                                            Comment


                                                            • #60
                                                              Upataas vanhaa keskustelua kun hyvin monelle on nyt alkanut/alkamassa koulu lähiaikoina.

                                                              Itse lähden Kuopioon Savonialle AMK:hon opiskelemaan kone -ja tuotantotekniikkaa. Juuri mitään en vielä etukäteen alasta edes tiedä. Tutut ovat puhuneet että metallialalla on tulevaisuudessa töitä. Toivottavasti pitää paikkansa. Vaikka nytkin tuntuu, että jos osaa hitsata hyvin, sorvata tai käyttää cnc-työstökoneita niin hommia tuntus olevan. Itsehän valitettavasti olen vain ylioppilas, ns. lukion amis. Eipä ole tähän mennessä ollut yo-papereista mitään hyötyä.

                                                              AMK:n ensimmäinen vuosi taitaa olla sitä yleistä liibalaabaa, matikkaa, kemiaa fysiikkaa jne.?

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X