Nyt julkisestikin tunnustetun ihmisryhmän, eli "Audimiesten" elämään sisältynee myös muutakin kuin rasvaisia päiviä montussa.
Uskoisin että myös monella muulla täällä on pehmeämpi puoli, ja omistatte lemmikkejä, joista huolehditte ja joita rakastatte. Joskus asiat kumminkin menevät persiilleen kuten minulla ja avovaimolla kävi. Tähän kertomaani tositarinaan sisältyy myös varoittava esimerkki.
Syyskuun loppua eleltiin, kun sunnuntaina aamulla heräsimme siihen että koiramme oksentaa, on todella kipeä ja vatsa on turvoksissa. kävimme nopeasti soittamaan päivystävälle eläinlääkärille, että nyt pikaisesti olisi saatava toimenpidettä, koska koira romahti täysin.
Koska asumme pienessä "kaupungissa", sekään ei ollut ihan yksinkertainen juttu, tunnin verran kun kahlattiin vastaajasta toiseen saimme luojan kiitos ihmisen puhelimeen, vain kuullaksemme että "pahoittelen en voi auttaa".
Meidät ohjattiin läheiseen suurempaan kaupunkiin, josta saimme ajan päivystävälle klinikalle. Aika saatiin varattua kuuden tunnin(!) päähän.
No, nyt sentään pääsimme asiassa eteenpäin ja lähdimme oikopäätä klinikalle ja odotimme omaa vuoroamme.
Vuoron tultua koira tutkittiin pikaisesti, diagnoosi oli pahaksi edennyt ja puhjennut kohtutulehdus, verenmyrkytys ja shokki. Ennuste oli huono. Leikkaus aloitettiin välittömästi, ja kuin ihmeen kaupalla pikkuinen taisteli hengenvaarallisesta tilanteesta selville vesille.
Meni viikkoja, ehkä kolme.. Olimme kiitollisia koiramme pelastaneelle lääkärille ja kaikki vaikutti hienolta kunnes taas heräsimme siihen että koira oli silminnähden kipeä ja kovassa kuumeessa. Nyt oli kumminkin arki, ja saimme koiran alle tunnissa paikalliselle eläinlääkärille joka toimitti meidät taas samaan isompaan kaupunkiin klinikalle operoitavaksi. Tällä kertaa operaatio suoritettiin eri klinikalla.
Syy koiran huonontuneeseen ja jälleen hengenvaaralliseen tilaan selvisi aika pian leikkauksen aloituksesta, sillä ensimmäisestä leikkauksesta oli jäänyt nippu sideharsoja koiramme vatsaonteloon! Harsot olivat alkaneet kasvaa kiinni virtsarakkoon ja tästä johtuen tulehdusarvot olivat jälleen pilvissä.
Leikkauksen tehnyt kirurgi soitti ensimmäisen leikkauksen tehneelle kollegalleen, että kuinka tämä on mahdollista? Tässä vaiheessa virheen tehnyt osapuoli lupasi hoitaa vahingosta aiheutuvat kulut, ja palauttaa puolet ensimmäiseen leikkaukseen käytetyistä rahoista.
No, aikaa kului ja yritimme saada virheen tehnyttä eläinlääkäriä kiinni tuloksetta, kunnes eräänä iltana tulee tekstiviesti, jossa pyydettiin tilinnumeroa. Annoimme tilinumeron ja ajattelimme että homma olisi hoidossa.. väärin ajateltu.
Seuraavana ilta tulee jälleen tekstiviesti, jossa tämä lääkäri kertoo saaneensa laskun klinikalta jossa hänen virheensä parsittiin, ja hän vetää pois tarjouksensa rahojen palauttamisesta. Eikä aikaakaan kun hän ilmoittaa taas tekstiviestillä, ettei aio maksaa hänelle osoitettuja laskujakaan!
Tästä sisuuntuneena soitimme hänen esimiehelleen (kaupungille), joka ystävällisesti kertoi meille, että he eivät ole korvaus velvollisia koska ME EMME OLE HOITANEET ASIOITAMME OMAN ALUEEMME ELÄINLÄÄKÄRIN KANSSA! Ja hän ystävällisesti pahoitteli myös sitä ettei meidän alueella ole resursseja hoitaa ko. kaltaisia tapauksia! mitä ihmettä!? Meidät siis ohjattiin hakemaan hoitoa "oman alueemme" ulkopuolelle ja miten mikään voi olla riippuvainen siitä mistä asti sitä hoitoa tullaan hakemaan? Ajatelkaa, voisitte olla lemmikkinne kanssa lomalla toisessa päässä suomea kun sattuu vahinko johon haette hoitoa, hoidossa tulee virhe josta tulee ylimääräisiä kuluja sekä ansion menetyksiä, mutta koska ette olleet "omalla alueellanne" virheen tehnyttä henkilöä ei voida asettaa vastuuseen teostaa vaan joudutte maksamaan ammattilaisen tekemän virheen omasta pussistanne!
Asiasta on vireillä tällä hetkellä monenlaista, muunmuassa kuluttajasuoja-asiamiehen kanssa. Laskut joudun todennäköisesti kuittaamaan itse ainakin näin ensikäteen ja joudun paperisodan kautta penäämään niitä takaisin, ja toivon totisesti että järki voittaisi tässäkin asiassa. Yksi ongelma ainakin poistui, nimittäin enää ei tarvi miettiä mihin laittaisi veronpalautukset..
Koiramme on kumminkin edelleen elävien kirjoissa kaiken kokemansa jälkeen, ei ehkä 100% ja seurannassa ollaan edelleen, mutta parempaan päin tässä toivottavasti mennään.
Uskoisin että myös monella muulla täällä on pehmeämpi puoli, ja omistatte lemmikkejä, joista huolehditte ja joita rakastatte. Joskus asiat kumminkin menevät persiilleen kuten minulla ja avovaimolla kävi. Tähän kertomaani tositarinaan sisältyy myös varoittava esimerkki.
Syyskuun loppua eleltiin, kun sunnuntaina aamulla heräsimme siihen että koiramme oksentaa, on todella kipeä ja vatsa on turvoksissa. kävimme nopeasti soittamaan päivystävälle eläinlääkärille, että nyt pikaisesti olisi saatava toimenpidettä, koska koira romahti täysin.
Koska asumme pienessä "kaupungissa", sekään ei ollut ihan yksinkertainen juttu, tunnin verran kun kahlattiin vastaajasta toiseen saimme luojan kiitos ihmisen puhelimeen, vain kuullaksemme että "pahoittelen en voi auttaa".
Meidät ohjattiin läheiseen suurempaan kaupunkiin, josta saimme ajan päivystävälle klinikalle. Aika saatiin varattua kuuden tunnin(!) päähän.
No, nyt sentään pääsimme asiassa eteenpäin ja lähdimme oikopäätä klinikalle ja odotimme omaa vuoroamme.
Vuoron tultua koira tutkittiin pikaisesti, diagnoosi oli pahaksi edennyt ja puhjennut kohtutulehdus, verenmyrkytys ja shokki. Ennuste oli huono. Leikkaus aloitettiin välittömästi, ja kuin ihmeen kaupalla pikkuinen taisteli hengenvaarallisesta tilanteesta selville vesille.
Meni viikkoja, ehkä kolme.. Olimme kiitollisia koiramme pelastaneelle lääkärille ja kaikki vaikutti hienolta kunnes taas heräsimme siihen että koira oli silminnähden kipeä ja kovassa kuumeessa. Nyt oli kumminkin arki, ja saimme koiran alle tunnissa paikalliselle eläinlääkärille joka toimitti meidät taas samaan isompaan kaupunkiin klinikalle operoitavaksi. Tällä kertaa operaatio suoritettiin eri klinikalla.
Syy koiran huonontuneeseen ja jälleen hengenvaaralliseen tilaan selvisi aika pian leikkauksen aloituksesta, sillä ensimmäisestä leikkauksesta oli jäänyt nippu sideharsoja koiramme vatsaonteloon! Harsot olivat alkaneet kasvaa kiinni virtsarakkoon ja tästä johtuen tulehdusarvot olivat jälleen pilvissä.
Leikkauksen tehnyt kirurgi soitti ensimmäisen leikkauksen tehneelle kollegalleen, että kuinka tämä on mahdollista? Tässä vaiheessa virheen tehnyt osapuoli lupasi hoitaa vahingosta aiheutuvat kulut, ja palauttaa puolet ensimmäiseen leikkaukseen käytetyistä rahoista.
No, aikaa kului ja yritimme saada virheen tehnyttä eläinlääkäriä kiinni tuloksetta, kunnes eräänä iltana tulee tekstiviesti, jossa pyydettiin tilinnumeroa. Annoimme tilinumeron ja ajattelimme että homma olisi hoidossa.. väärin ajateltu.
Seuraavana ilta tulee jälleen tekstiviesti, jossa tämä lääkäri kertoo saaneensa laskun klinikalta jossa hänen virheensä parsittiin, ja hän vetää pois tarjouksensa rahojen palauttamisesta. Eikä aikaakaan kun hän ilmoittaa taas tekstiviestillä, ettei aio maksaa hänelle osoitettuja laskujakaan!
Tästä sisuuntuneena soitimme hänen esimiehelleen (kaupungille), joka ystävällisesti kertoi meille, että he eivät ole korvaus velvollisia koska ME EMME OLE HOITANEET ASIOITAMME OMAN ALUEEMME ELÄINLÄÄKÄRIN KANSSA! Ja hän ystävällisesti pahoitteli myös sitä ettei meidän alueella ole resursseja hoitaa ko. kaltaisia tapauksia! mitä ihmettä!? Meidät siis ohjattiin hakemaan hoitoa "oman alueemme" ulkopuolelle ja miten mikään voi olla riippuvainen siitä mistä asti sitä hoitoa tullaan hakemaan? Ajatelkaa, voisitte olla lemmikkinne kanssa lomalla toisessa päässä suomea kun sattuu vahinko johon haette hoitoa, hoidossa tulee virhe josta tulee ylimääräisiä kuluja sekä ansion menetyksiä, mutta koska ette olleet "omalla alueellanne" virheen tehnyttä henkilöä ei voida asettaa vastuuseen teostaa vaan joudutte maksamaan ammattilaisen tekemän virheen omasta pussistanne!
Asiasta on vireillä tällä hetkellä monenlaista, muunmuassa kuluttajasuoja-asiamiehen kanssa. Laskut joudun todennäköisesti kuittaamaan itse ainakin näin ensikäteen ja joudun paperisodan kautta penäämään niitä takaisin, ja toivon totisesti että järki voittaisi tässäkin asiassa. Yksi ongelma ainakin poistui, nimittäin enää ei tarvi miettiä mihin laittaisi veronpalautukset..
Koiramme on kumminkin edelleen elävien kirjoissa kaiken kokemansa jälkeen, ei ehkä 100% ja seurannassa ollaan edelleen, mutta parempaan päin tässä toivottavasti mennään.
Comment