Nastarenkaiden jarrutusmatkat eri vuosina

[pasi_]

Tuossa irc-kanavalla pohdittiin, että mistä voi syntyä suuri ero nastarenkaiden jarrutusmatkojen välillä. TM:n talvirengastestistä on tutkittu jarrutusmatkat. Esimerkki:

Vuosina 1998 - 2005 joka vuonna lyhin jarrutusmatka sileällä jäällä 50 km/h - 0 km/h ABS kytkettynä oli n. 34 - 38 m. Kuitenkin vuoden 2006 ja 2008 rengastesteissä vuonna 2006 matka oli kasvanut 48 metriin ja 2008 jo lähes 52 metriin.

Mistä tällainen johtuu? Lakitekstejä tutkailemalla säännöksiä ei ainakaan nastaulkonemaan ole tullut, joitain pistovoiman mittatapoja on muutettu, mutta nämäkin vasta vuonna 2007. Mielenkiinnosta haluaisin vain tietää, mikä voi näin suuren eron aiheuttaa.

[juudas]

nyky renkaissa on nastat pienempiä kun ennen, syystä että tiet ei kulu niin paljon ja ajomelu on pienempi.

ja tuo pieni nasta ei jäällä pidä samalla tavalla kun se hakka1 vuodelta -95

[pasi_]

Kun luet tarkemmin, havaitset, että 10 m hyppäys on tapahtunut 2005 - 2006.

[Ilkka L]

Autot lihoneet. No se ei ehkä selitä näin suurta eroa, oiskohan joku mittaustekninen juttu. Eri ihmiset tekevät testin tms.

[Ishtor]

Olosuhteet eivät välttämättä ole aina samat (lumi erilaista, tai jotain...). Eiköhän noissa ole ideana että verrataan vain saman mittauksen tuloksia keskenään eikä vuodesta toiseen.

[pasi_]

Esimerkiksi vuonna 98 testiautona taisi olla Volvo S70 ja tänä vuonna Audi A3. Ei luulisi kovin suuria painoeroja olevan ainakaan suurempaan päin. :)

Ishtor: kyllä, näinhän se on. Mutta silti ihmetyttää, että vuosina 98-05 ollaan alle 40 metrin ja yhtäkkiä tulee 10 metrin heitto. Vuonna 2000 Saabilla 34 m, 2002 38 m, 2003 38 m, 2005 38m. Melkoisen samaa lukemaa.

Laitoin TM:n postilaatikkoon tuosta kysymyksen, katsotaan julkaisevatko ja mikä on vastaus. :)

[jipitkan]

Muutokset lämpötilassa ja ilmankosteudessa tekee yllävän paljon eroa. Keväällä jääradalla ajellessa eron huomaa hyvin, aamusta kun on kirpakka pakkanen niin pitoa riittää mutta pari tuntia myöhemmin auringon lämmitettyä jään pintaa niin ei pidosta tietoakaan. Eikä kyse ole pelkästään ajouran kiillottumisesta vaan pito heikkenee myös ajouran vieressä ajamattomalla pinnalla.

Onko testipaikka vaihtunut 2005 kosteampaan ilmastoon tai muuten talvi ollut leudompi testipaikalla?

[jtlukkari]

Eikös isompi muutos nastan pitovoimaan tapahtunut joskus -87-88?

[Puuhapete]

Jonkun ilmaston pelastus direktiivin tms ansiota?
Eli renkaista johtuvat päästöt pitäny saada alenemaan, joten ainoa vaihtoehto on lisätä jotain muuta seokseen kuin pelkkää kumia?

Kuhan arvailen.

Mutta tuskin TM:llä on mitään speksiä olosuhteista tai paikasta. Eli jotta eri tulokset olis vertailukelpoisia, olosuhteiden pitäis olla identtiset.

[porkkis]

Eikös isompi muutos nastan pitovoimaan tapahtunut joskus -87-88?

Olisko ollut 90-luvun puolivälissä. Nokialaisissa taisi tapahtua hakka10 -> hakka1 tuo muutos. 90-luvun alussa hakka10 oli "the rengas". Omassa tallissa on 94 vuoden hakka10-sarja. En ajatellut ottaa ajoon :)

Itse aiheeseen, epäilen myös että ilmankosteus ja lämpötila ovat ne suuret muuttujat. Isoilla pakkasillahan pitoa on järjettömän paljon paremmin kuin pienillä.

[mikaj]

Tosiaan eri testikerrat eivät ole mitenkään vertailukelposia keskenään, ellei ole ajettu referenssirenkaalla testiä kummankin testin yhteydessä (eli ei...). Ilmankosteus, lämpötila, tuuli, kuun asento... kaikki nuo muuttavat uskomattomasti jäätestien tuloksia. Itse olen työkseni tehnyt rengastestejä, eikä ole vallan harvinaista että iso rengasvertailutesti joudutaan aloittamaan täysin alusta koska referenssirenkaan pito muuttuu liikaa testin aikana. Referenssirengasta ajetaan siis vaikka esimerkiksi joka toisen testirengassarjan välillä, vain todettaen että olosuhteet eivät ole muuttunut. Ihan suoraan ei voi sanoa että pito olisi parempi kovemmalla pakkasella, koska mitä kylmempi, sitä kovempi renkaan kumi on. Lisäksi kun pakkasta lykätään tarpeeksi, nasta ei enää pysty pureutumaan kivikovaan jäähän. TM:llä pitäisi olla tiedot olosuhteista/paikasta/ajoneuvosta, mutta tosiaan niillä ei tässä tapauksessa ole mitään arvoa vertailua varten.

Mutta aika hyvin mielin voin sanoa, että aina joka vuosi jarrutusmatka todellisuudessa lyhenee, olettaen että esim juuri lakitekniset seikat eivät ole ajaneet toiseen suuntaan.

[JJ]

Onko tässä nyt jäänyt huomiotta sellainen yksinkertainen asia kuin renkaan aiheuttama pintapaine, vai mikä se termi nyt oli. Testattavien renkaiden koko, erityisesti leveys on kasvanut vuosi vuodelta, jolloin auton aiheuttama massa/renkaan pinta-ala -suhde pienenee ja pito heikkenee. Muitakin tekijöitä varmaankin löytyy ja entisenä tutkijana tiedän, ettei eri olosuhteissa järjestettyjen kokeiden tuloksia pitäisi vertailla keskenään muuten kuin mielenkiinnon vuoksi.

[mikaj]

Meinaat että F1:stenkin pitäisi ruveta käyttämään 30mm leveitä renkaita, niin pito olisi parempi ;) Kyllä puhtaalla jäällä leveämpi rengas tuo aina enemmän pitoa, enemmän kumia tienpinnassa -> enemmän pitoa (kumikitka ei käyttädy normaalin peruskoulussa opetettavan kitkan tavoin). Nastojen pistovoimahan on niin paljon rajoitettu että renkaan leveys ei vaikuta siihen.

[Puuhapete]

Peruskoulupohjalta sanoisin kuitenkin, että kapeampi rengas pitää suhteessa leveyteen paremmin. Tämä perustuu siihe, että paine tulee paljon pienemälle alueelle.

Vai miksi jääradalla renkaat on kuin moposta revitty? Nojoo, ohan ne ihan eri renkaita kuin normaalissa tieliikenteessä käytettävät.

[Shakal]

Menee täysin offiksi: mutta katsoo vaikka rallirenkaita niin eipä ne paljon leveydellä leveile.. Siinä on omat syynsä.

[okkim]

Ralliautojen nastarenkaathan kulkee periaatteessa vain nastojen varassa. Silloin on hyvä että saadaan suuri pintapaine että se nasta puree jäähän.

[Mikke]

Mutta eihän piikkirenkaan leveydellä ole mitää merkitystä pintapaineeseen jos sama määrä piikkejä osuu jään pintaan?

[Juhi]

Ralliautojen nastarenkaat

eli piikkipyörät...

[Mr.Crossfire]

Asia lienee hieman monimutkaisempi. Ensinnäkin renkaan pito perustuu kitkan lisäksi pinnan tukivoimaan, joka aiheutuu kumin painautuessa pinnan epätasaisuuksiin.
Toisekseen jäärata- ja lumirenkaissa käsittääkseni on tärkeää se, että rengas ei jää irtolumen ja/tai jäämurskan päälle "kellumaan" vaan painuu sen läpi jotta piikit tavoittavat kiinteän pinnan.

e: Kitkaan sinänsä ei vaikuta kappaleiden välinen kosketuspinta-ala, koska isommalla alalla pintapaine on pienempi yksikköä kohden ja pienemmällä alalla pintapaine on isompi yksikköä kohden. Mutta kuten todettu, autonrenkaan ollessa kyseessä asiaa ei voida tarkastella pelkästään kitkaa tarkastelemalla, sillä kumin muodonmuutos aiheuttaa suuren osan renkaan pidosta.

[KariM]

Laitoin TM:n postilaatikkoon tuosta kysymyksen, katsotaan julkaisevatko ja mikä on vastaus. :)

Vastaus on luettavissa tällä viikolla ilmestyneessä TM:ssa. Olosuhteiden vertailukelvottomuuteen vetoavat.

[haraldh]

TM kun muutenkin tekee noita testejä aika perusteellisesti voisivat rakentaa sellaisen
vakioolosuhdetestilaitteen. Rullia pakastinarkun sisään tjms.

[T.Hell]

Onko muuten noissa testeissä kokeiltu ikinä miten uusien renkaiden joukkoon olisi lisätty ajamaton (uusi) edellisen talven (ns. vanhan mallin) rengas? Esim nokian hakka4 vs hakka5. Saisi paremman vertailukohdan siihen, onko järkeä laittaa enemmän rahaa uuteen malliin, vai kannattaako ostaa vielä se edellinen malli ja säästää rahaa.

[horch]

Kyllä TM:ssä oli juttua tästä. Perustelivat erilaisilla säillä, joka taas vaikuttas jään karheuteen/sileyteen, jne..

[jasso]

Yhtenä jään pinnan kitkaan vaikuttavana tekijänä mainitsivat jään työstämistekniikan. Olisiko zamboni vaihtunut jossain vaiheessa erilaiseen? Entä tehdäänkö nuo yhä samassa paikassa kuin aiemmin? Ettei ole siirrytty järven jäältä tekojäälle tms.?

[mikaj]

Teknarin ostamat testit on pääsääntöisesti tehty pitkään samassa paikassa. Tekoallas kyseessä, minkä syvyys on about metri ja umpijäässä yleensä. Jää on niin monimutkainen elementti, että jos testattaisiin aivan tasaisella täydellisellä jääkiekkokentälläkin, löytyisi eri kohdista rataa totaalisen erinlaisia jarrutusmatkoja. Vertailulaskennat ovat aika monimutkaisia, mutta todellisen tuloksen testin renkaiden kesken antavat ulos. Valitettavasti tosiaan eri testien tuloksia ei pysty mitenkään vertailemaan keskenään.

Järven jäätä tosiaan pystyy kevyellä kalustolla käyttämään hyväksi. Raskaammilla ajoneuvoilla on hieman hankalempaa koska jää joustaa paljon, ja siten joudutaan koko ajan ajamaan pieneen ylämäkeen.

Tuossa pääpaikan radat Test Worldista, enemmänkin löytyy.
http://www.testworld.fi/images/stori...ellatracks.jpg

[RS2]

Tässä ei ole kyse kitkat vs nastat, mutta mites kitkojen osalta on mennyt tulokset vuosien saatossa? Tosin nastoista tässä osiossa on keskusteltu...

[Pyjis]

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa joku kysyi samaa, johon tuli vastaus toimituksesta.
Eli vallitseva sää,jään karkeus ja rakenne, renkaan mitat, käytetty auto. Tarkoituksena testeillä on saada ero toisiin merkkeihin, ei edellisvuoteen.

[TeroPee]

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa joku kysyi samaa, johon tuli vastaus toimituksesta.
Eli vallitseva sää,jään karkeus ja rakenne, renkaan mitat, käytetty auto. Tarkoituksena testeillä on saada ero toisiin merkkeihin, ei edellisvuoteen.

Juu joku PN kysyi asiaa. Ettei vain olisi ollut Pasi Nuutinen? :)