Täytyy kyllä sanoa vasti-ikään yliopiston virkamiesruotsin suorittaneena, että kyllä ne kurssit ja kokeet olivat selkeästi koko opiskelun helpoimmasta päästä. Ja minä en edes ole mikään hyvä ruotsissa. Ja mukavaakin niillä kurseilla oli kaiken sen teoreettisen liirumin vastapainoksi. Melkein lomasta menivät ne kurssit.
Mitä nykyään olen mieltä "pakkoruotsista", on ainakin itselle vähän vaikea asia suhtautua. Koen suomenruotsin varsin selvänä osana suomalaisuutta, kulttuuriamme ja Suomen historiaa. Jos kuitenkin selväksi vähemmistökieleksi luettavan kielen opetuksen, vaikkakin varsin suppean tason, pakko poistuu, näen sen hyvin helposti tarkoittavan kulttuurin hiljaista häviämistä kokonaan. Koen sen samalaiseksi ongelmaksi kuin paikallisten kulttuurien ja murteiden pikkuhiljaisen häviämisen, mikä ei mielestäni ole mikään hyvä asia. Toisaalta, onko keinotekoinen kulttuurin ylläpito järkevää?
Toisaalta, pakko on hieman hankala asia. Pakottaminen on yleensä varsin huono ja jopa tuomittava asia. Itselle tämä siis on lähinnä tälläinen kysymys, jonka vaakakupeissa toisella puolella on tietty eettisyys ja toisella taas kokonaisuuden kannalta järkevä tarve. En oikein ole vielä kyennyt päättämään, kumpaan suuntaan se oikein kallistuu enemmän.
Mitä tulee suomenruotsiin ja ruotsinruotsiin, olen kuullut, että pohjoismaalaiset pitävät suomenruotsia miellyttävänä keskustelu kielenä sen selkeytensä vuoksi. Siitä saa kuulemma hyvin selvää.
Mitä nykyään olen mieltä "pakkoruotsista", on ainakin itselle vähän vaikea asia suhtautua. Koen suomenruotsin varsin selvänä osana suomalaisuutta, kulttuuriamme ja Suomen historiaa. Jos kuitenkin selväksi vähemmistökieleksi luettavan kielen opetuksen, vaikkakin varsin suppean tason, pakko poistuu, näen sen hyvin helposti tarkoittavan kulttuurin hiljaista häviämistä kokonaan. Koen sen samalaiseksi ongelmaksi kuin paikallisten kulttuurien ja murteiden pikkuhiljaisen häviämisen, mikä ei mielestäni ole mikään hyvä asia. Toisaalta, onko keinotekoinen kulttuurin ylläpito järkevää?
Toisaalta, pakko on hieman hankala asia. Pakottaminen on yleensä varsin huono ja jopa tuomittava asia. Itselle tämä siis on lähinnä tälläinen kysymys, jonka vaakakupeissa toisella puolella on tietty eettisyys ja toisella taas kokonaisuuden kannalta järkevä tarve. En oikein ole vielä kyennyt päättämään, kumpaan suuntaan se oikein kallistuu enemmän.
Mitä tulee suomenruotsiin ja ruotsinruotsiin, olen kuullut, että pohjoismaalaiset pitävät suomenruotsia miellyttävänä keskustelu kielenä sen selkeytensä vuoksi. Siitä saa kuulemma hyvin selvää.
Comment