Pakkoruotsi,ikuiselta tuntuva piina,jolle ei ole perusteita

[jasso]

Täytyy kyllä sanoa vasti-ikään yliopiston virkamiesruotsin suorittaneena, että kyllä ne kurssit ja kokeet olivat selkeästi koko opiskelun helpoimmasta päästä. Ja minä en edes ole mikään hyvä ruotsissa. Ja mukavaakin niillä kurseilla oli kaiken sen teoreettisen liirumin vastapainoksi. Melkein lomasta menivät ne kurssit.

Mitä nykyään olen mieltä "pakkoruotsista", on ainakin itselle vähän vaikea asia suhtautua. Koen suomenruotsin varsin selvänä osana suomalaisuutta, kulttuuriamme ja Suomen historiaa. Jos kuitenkin selväksi vähemmistökieleksi luettavan kielen opetuksen, vaikkakin varsin suppean tason, pakko poistuu, näen sen hyvin helposti tarkoittavan kulttuurin hiljaista häviämistä kokonaan. Koen sen samalaiseksi ongelmaksi kuin paikallisten kulttuurien ja murteiden pikkuhiljaisen häviämisen, mikä ei mielestäni ole mikään hyvä asia. Toisaalta, onko keinotekoinen kulttuurin ylläpito järkevää?

Toisaalta, pakko on hieman hankala asia. Pakottaminen on yleensä varsin huono ja jopa tuomittava asia. Itselle tämä siis on lähinnä tälläinen kysymys, jonka vaakakupeissa toisella puolella on tietty eettisyys ja toisella taas kokonaisuuden kannalta järkevä tarve. En oikein ole vielä kyennyt päättämään, kumpaan suuntaan se oikein kallistuu enemmän.

Mitä tulee suomenruotsiin ja ruotsinruotsiin, olen kuullut, että pohjoismaalaiset pitävät suomenruotsia miellyttävänä keskustelu kielenä sen selkeytensä vuoksi. Siitä saa kuulemma hyvin selvää.

[kvande]

Joskus takavuosina, olisiko ollut 1986 tai 1987, istuimme yläasteen ruotsintunnilla. Minä ja ystäväni P.J. Olimme opettajan poikia molemmat, joten kotilähtökohdat olivat varsin myönteiset myös toisen kotimaisen kielen opiskelulla. Tästä huolimatta murrosikäisten miehenalkujen motivaatio ruotsin sanastoihin ja kielioppiin oli varsin matalalla. - Jopa niin matalalla, että laadimme yhdessä juhlallisen julistuksen jossa totesimme suurinpiirtein seuraavasti: "Täten ilmoitamme, ettemme me allekirjoittaneet tule koskaan työelämässämme tarvitsemaan ruotsin kieltä." - Alle raapustimme vakuudeksi paikkakunnan, päivämäärän sekä allekirjoituksemme nimenselvennöksineen. Lopuksi avasimme seinäänruuvatun liitutaulun kiinnitysruuveja ja ujutimme julistuksemme taulun ja seinän väliin jälkipolvien löydettäväksi. Kouluvuosi päättyi, aikaa kului ja ennen pitkää päättyi myös oppivelvollisuus.

Seuraavana oli edessä keskiasteen opinnot lukiossa, joten luonnollisesti myös ruotsin kieliopinnot jatkuivat. Aika kului opiskellessa "yleissivistäviä opintoja" ja äkkiä olikin kaksi ensimmäistä lukioluokkaa suoritettuna. - Ilmeisesti isäukkoni ei ollut vakuuttunut ruotsinkielentaidostani, sillä tässä vaiheessa hän ilmoitti minut kesäksi Saarijärvellä pidettävälle ruotsinkielen kesäkurssille. - Tuolla tätä toista kotimaista kieltä sitten puhuttiin ja kirjoitettiin parin viikon ajan, mutta rehellisesti sanottuna en kokenut tuotakaan opiskelua kovin tärkeäksi tai antoisaksi sen tuomasta mielihyvästä puhumattakaan. Ilmeisesti kurssi ei kuitenkaan mennyt täysin hukkaan, sillä lopulta ylioppilastodistuksessa arvosanana seisoi "Magna cum laude".

Lukion jälkeen oli aika siirtyä jatko-opiskelemaan. Olin käynyt tutustumassa veljeni silloisen opinahjon, Tampereen Teknillisen Korkeakoulun, opiskelijaelämään jo lukiossa ollessani, joten opiskelupaikan valinta ei tuottanut vaikeuksia. TTKK:lle haettiin ja sinne myös päästiin. - Valitettavasti vain korkeakoulututkinnon vaatimuksiin kuuluu "virkamiesruotsin" suorittaminen. Siispä vuonna 1992 ilmoittauduin ruotsin peruskurssille (2 opintoviikkoa). Suoritin tenttioikeuteen vaadittavat luennot ja harjoitukset, mutta jostakin mystisestä syystä en saanut ensimmäisestä tentistä hyväksyttyä arvosanaa. Armeijakin kutsui, joten tentti jäi roikkumaan. Toistaiseksi.

Armeijahan on siitä hieno paikka, että se antaa tunnetusti motivaatiota kaikkeen muuhun paitsi armeijan käymiseen. Niinpä hankin ruotsinkielen prujuni kasarmille ja olin kovasti lukevinani tenttiin. Ja tokihan tenttiin meninkin, saihan siihen lomaa harmaista... Valitettavasti vain "tiivistahtinen" iltaopiskeluni ei kantanut hedelmää, tai sitten hedelmä oli mätä, sillä tälläkään kertaa en saanut tentistä hyväksyttyä arvosanaa. Jatkoin siis jalojen pioneeritaitojen opiskelua Keuruun Pioneeripataljoonassa. Lopulta 330 päivää oli ohitse ja saatoin jälleen palata opiskelijaelämän päihdyttävään atmosfääriin.

Opiskelijaelämä on monille paljon muutakin, kuin pänttäämistä ja makaroonia tonnikalalla. Itse nautin tästä opiskelijaelämän vapaammasta puolesta täysin siemauksin, jopa siinä määrin että kolmannella ruotsin peruskurssin tenttikerrallani olin tukevassa kännissä: Onhan toisen vuosikurssin opiskelijan toki fuksimessujen aikaan näytettävä uusille tulijoille mallia siitä, kuinka opiskelijaelämästä otetaan ilo irti. Niinpä hoipuin kossupullon kumarassa tenttisaliin suorittamaan tenttiä. - Tällä kerralla tentti menikin mielestäni tosi hyvin, mutta ilmeisesti tentin arvostelija ei täysin yhtynyt näkemyksiini kaikista vastauksista, sillä tentin arvosanaksi tuli jälleen kerran pyöreä nolla. Nyt oli siis kaikki tenttikerrat käytetty, eikä uutta tenttioikeutta saanut suorittamatta luentoja ja harjoituksia uudestaan.

Tällä kertaa otin siis varman päälle ja hakeuduin suosiolla "Ruotsin kertauskurssille". Kertauskurssin suoritettuani ilmoittauduin jälleen ruotsin peruskurssille, jonka lopulta hyväksytysti suoritin. Tuohon muistaakseni loppuivatkin ruotsin kieliopintoni yliopistotasolla. "Virkamiesruotsi" tuli siis kirjattua tutkintotodistukseen.

Opiskelujen päätyttyä jatkoin työskentelyä muutamissa Tamperelaisissa metallialan yrityksissä, eikä koskaan tullut vastaan työtilannetta, jossa olisi ruotsia tarvinnut. Tästä rakas isänikin muisti joskus kysyä, sillä vuosituhannen vaihteen tienoilla vanhaan peruskouluuni oli tehty remontti, jonka yhteydessa erään taulun takaa oli tipahtanut varsin virallisen näköinen paperi... Sitä olivat opettajat välituntien aikana opettajainhuoneessa naureskelleet. - Saattoipa siinä hieman isäukon niskakin punoitella, vaikka jättikin asiasta kuittailun minulle lähinnä sivulauseeseen.

Lopuksi tuohon kieliopintojen hyödyllisyyteen omalla kohdallani: Vuonna 2004 siirryin kotimaisen autoteollisuuden palvelukseen, Ajokille Tampereen Ruskoon. Kun Tampereen tehdas suljettiin syksyllä 2008, siirryin "pääkonttorille". - Terveiset vaan Göteborgista. Täytynee hakeutua heti vuoden alusta sopivalle ruotsinkielen kurssille.

[uiop]

Kylläpä ihmisiä vaivaa tämä "pakkoruotti", onko siellä ollu jotaki ny uutisissa tai jotaki radikaalia tapahtunu tämän suhteen ku näin höpötetään? Taas.

(juu, en jaksanu lukea kaikkia höpötyksiä).

Itteä harmittaa nyt kun ei tullut opiskeltua ruotsia, kun asenne oli "en mä mitään sillä tee" ja nyt sitten pirulauta täällä istutaan ja opetellaan se ruotsi väkisin.

Eipä sitä kyllä suomeakaan tullut tarpeeksi opeteltua, kun kielipoliisi pääsee vähän väliä puuttumaan kirjotteluihin. :-P

[Onroud]

Itse inhosin ruotsin opiskelua sen takia että äidin suvussa oli paljon Suomenruotsalaisia ja Suomalaisena poikana vedin hirveät herneet nenään että että kukaan ei sanonut mitään ja minä ja pari serkkua ei ymmärretty mitään mitä kaikki muut puhui.

Ymmärrän kyllä nykyään Ruotsia aika hyvin ja ehkä joskus vielä opin puhumaankin.
Tällä hetkellä harrasteopiskelen Saksaa :)

[salonenm]

Pakkoruotsista en tykkää, mutta kunnioitan suomenruotsalaisia siitä, että kärjistetysti he yhtenäistivät tappelevat suomalaisheimot (no joo, tämä tapahtui ihan ruotsin vallan aikaan), loivat yhtenäisen suomenkielen, sivistivät suomalaiset, loivat suomalaisuusaatteen ja tekivät meistä itsenäisen.

[KuiKelo]

Mikähän siinä pakossa sitten toimii motivaation tappajana? On varmaan ihan yhtä paljon ihmisiä joille esimerkiksi matematiikka tuottaa suuria vaikeuksia ja sitäkin on tietääkseni pakko lukea.. Ei kylläkään YO-kirjoituksissa ole pakko suorittaa, mutta tietyt kurssit on käytävä. En ole ikinä törmännyt vaatimukseen että "pakkomatematiikka" pitäisi poistaa...............

[Shakal]

Kieliä ei kannata verrata matematiikkaan. Se on täysin eri asia. En näe kouluaineita "aine muiden joukossa".

[pasi_]

Mikähän siinä ruotsissa tosiaan on niin inhottavaa. Muistan peruskouluaikoinani (90-luvun puolivälissä), että se ruotsi tuntui olevan monelle niin ärsyttävää, ehkä enemmänkin "täytyy vihata ruotsia, jos haluat olla katu-uskottava". No, itse kohtuullisella motivaatiolla tein tehtävät, josta arvosanaksi tuli sitten päästötodistukseen 8 viimeisen kokeen pohjalta, siihen asti kaikki numerot olivat olleet ysejä. No, ehkei tuosta katkeruutta jäänyt. :) Lukiossa sitten samalla tahdilla jatkoin, lopputuloksena kirjoituksissa M. Yliopistossa Teknisk Svenska meni helposti läpi.

Summa summarum: keskitason kielipäällä varustettuna ei tarvinnut ruotsiin suuremmin panostaa, että arvosanat olivat hyviä. Parempia kuin englannissa. Mopoa ehti ihan hyvin rassaamaan, vaikka läksyihin 15 min kuluttikin. Tällä hetkellä ei harmita yhtään, että sitä ruotsia sen verran osaa, että sillä tulee toimeen. Enemmän harmittaa se m*lkku englanninopettaja, jonka silmätikuksi joutuminen vaikeutti englannin opiskelua.

Mielestäni kieliä voi hyvin verrata matematiikkaan ja muihinkin kursseihin. Maailmassa on paljon aloja, joissa matematiikkaa ei juuri tarvita. Jokainen on kuitenkin saanut lukion käydessään yleissivistävän opetuksen, joten on mielestäni aika sama, päteekö lopuksi sillä, että Pähkinäsaaren rauha solmittiin 1323 vai että Pythagoraan lauseen mukaan a^2 + b^2 = c^2. Omalla kohdalla ensimmäinen piti katsoa Googlesta, jälkimmäinen on melko hyvin aivoihin iskostunut. Kumpi on sitten tärkeämpi asia, sen saa jokainen päättää itse, mutta mielestäni molemmat olisivat hyvää yleistietoa.

[KuiKelo]

Kieliä ei kannata verrata matematiikkaan. Se on täysin eri asia. En näe kouluaineita "aine muiden joukossa".

Sitähän nämä molemmat juuri ovat.. :)

[pipo_esa]

Terveisiä wärtsilän rajanylityspaikalta. Onko se sitten järkevää että myös täällä itärajan lähellä pitää opiskella ruotsia eikä esim. venäjää?

Ruotsin arvosana yo todistuksessa 5 sekä b. Työasioissa ruottalaisten kanssa puhutaan ruotsia englantia ja suomea sekaisin.

Tämä pakkohan on tässä käsittämätöntä, luulisi että ihmiset osaisivat kielen mistä he luulevat että on heille hyötyä tai jota haluavat opiskella?

[msippala]

luulisi että ihmiset osaisivat kielen mistä he luulevat että on heille hyötyä tai jota haluavat opiskella

Kuinka moni 12 - 13 vuotias vielä tietää mistä on hyötyä tulevaisuudessa ja mistä ei? Kovin moni jannu ainakaan ei valitsisi ylipäänsä mitään kieliä jos ne olisi valinnaiset.

Ihan eri asia olisi, jos ruotsin tilalle voisi valita jonkun muun kielen. Käytännössä valinnanmahdollisuuksia ainakin pienissä kouluissa rajoittaa sitten jo opetuksen järjestäminen sinänsä.

Itsellä kanssa oli yläasteella periaatteellinen vastahanka ruotsia kohtaan joka jatkui vielä lukiossakin. Suurimmaksi syyksi varmaan siksi, että peruskoulussa hankitut pohjat oli kehnot. Approbaturin arvoiseksi arvioitiin kirjoituksissa ruotsinkielentaidot, kun kolmen L-ylioppilas kuitenkin olen (Lukematta Läpi Lukion..).

Suoranaisesti en ruotsia ole koskaan tarvinnut, helpottanut olisi joskus ja mukavahan se olisi vaikka bilsportia lukea sujuvasti.

Nyt on mielessä ollut monesti että josko vaikka kansalaisopistossa kävisi joskus jotain uutta kieltä oppimassa.

[jasso]

Ehkä se pakko olisi hyvä säilyttää peruskoulun ajan ja alueellisesti voisi ruotsin vaihtaa venäjään, jonka hyöty on oikeasti tällä hetkellä pahasti alakanttiin arvioitu. Saksan ottaminen mukaan pakollisen toisen kielen valintamahdollisuuksiin on vähän siinä ja siinä. Kaikenkaikkiaan peruskoulussa pitäisi takoa väkisin päähän laaja-alaisesti eri oppiaineiden perusteita ihan puhtaasti siksi, että siinä iässä ei todellakaan tiedä vielä yhtään mikä oikeasti kiinnostaa saati sitten edes tiedä mitä kaikkia mahdollisuuksia oikein edes on olemassa.

Haittaahan minkään aineen opiskelusta ei kenellekään ole. Puhtaasti mielipidekysymyshän tämä on mitää haluaa lukea ja tietysti tietyllä tapaa myös moraalinen kysymys sen pakon takia.

Yleisesti ottaen, siis foorumin ulkopuolella, tätä keskustelua jumittaa pitkälti se, että vastustajat ovat pääpiirteittäin vastaan, koska vihaavat ruotsia ilman sen kummempia perusteita ja puolustajat puolustavat, koska haluavat säilyttää nykyisen aseman ilman sen kummempia perusteita.

Ja kieltämättä sekin ottaa päähän, että vastustajilla on huomattavasti helpompi homma keksiä perusteita. Ne ikään kuin on valmiina hyllyssä :)

[Juuso R]

Kuinka moni teistäkin ajatteli koulun penkillä ollessaan että:
"tätä minä en kyllä tule ikinä tarvitsemaan"
Moni on siinä kyseisessä asiassa ollut jopa aivan oikeassakin.

Sitä kyseistä ei välttämättä tarvikaan, mutta kysymys onkin opettamisen tavasta ja tavasta oppia ajattelemaan. Pitää oppia oppimaan jotta kun on oppinut osaa päätellä. Kun osaa päätellä, pääsee pidemmälle kuin ajattelematon.

Insinööri vs. kirurgi. Toinen tietää varmasti, toinen voi myös laskeskella ja päätellä. Toisella siihen ei ole varaa, pitää tietää.

Pakkoruotsia tai ei. Koulunkäyntipakko (oppivelvollisuus) tässä maassa on ja pysyköön. Aineet sen mukana eläköön. Eihän meillä enää Algebraakaan koulussa käydä. Maamme koululaitosta kehutaan maailmalla ja tullaan ihan katsomaankin. Ei tässä yhtälössä pakkoruotsi voi olla yhtään sen huonompi kuin muunkaan kielen pakollinen opiskelu.
Huomioitavaa on myös se että meidän koulunkäyntijärjestelmämme ei anna myöten (vielä) että voisi vapaasti valita kielen mitä lukee. Juu, isommissa keskuksissa kyllä mutta entäs maalaiskunnissa olevissa pikkukouluissa joissa 4-6 lk. on 12 oppilasta ja kaikki haluaa valita eri kielet....
Ei tämä ole niin yksinkertainen juttu lainkaan. Olen itse Suomenruotsalaisesta suvusta ja vastustin aikanaan pakkoruotsia. En enää pidä sitä mustavalkoisena asiana.

"Heikoille jäille ei mene kukaan mielellään ellei ole pakko, mutta jos kaivoon laitetaan tikkaat niin miksi ei......."

[Onninpoika]

Täältä ääni pakkoruotsin puolesta. Itse tarvitsisin usein töissä edes jotain ruotsia mutta kun ei onnistu, niin on puhuttava sitten pakkoenglantia.

[Kenda]

Meitsin nimi on ruåtsinkielinen ja oon lähtöisin paikkakunnalta jossa noin puolet asukkaista puhuu äidinkielenään ruåtsia(Pargas). Taalarduhellresvenskaa sai kuulla melko usein virastoissa yms. No en puhu, pärkele :D

Ruåtsin lukeminen sujuu jotenki, esim noita -> http://www.motorsport4sale.com/filmklipp_2008.asp videoita katsellessa pakkoruåtsista on ollu hyötyä.

Mut mut, puhuttua ruåttia en kyl pahemmin ymmärrä. Suomenruotsalaiset puhuu yleensä jtn ihan muuta kuin kouluruåtsia, ja sveddeniläisten murteet(esim. Skåne) menee multa ihan ohi.

Kielten opetuksen painottuminen virheisiin puuttumiseen, käytännön puhumisen sijasta, sekä se seikka että suomessa pärjää ihan suomenkielelläkin(Ahvenanmaata lukuunottamatta, sen vois muuten ihan vapaasti lahjoittaa osaks sveddeniä), on johtanut siihen että ruåttia en puhu. Paitsi päissäni, mistä on ollut sikäli hyötyä että laivaristeilyillä on tullut tutustuttua joihinkin naapurimaan neitosiin hiukan lähemmin :D

5-vuotisen Saksan kielen opiskelun suurinpana hyötynä pidän sitä että tiedän kysymättäkin mitä tarkoittaa:
1. keilrippenriemenwechel
2. zahnriemenwechel

Tai no, en nyt ihan satavarma noista ole, voiskohan joku suomentaa ;)

Kyllä se kielten opiskelu on kannattavaa, kiitos ja anteeks :)

[haraldh]

Kenda puhuu asiaa. Itse olen siis opiskellut pakkosuomea, ja aivan samanlainen fiilis on
jäänyt. Opiskellessa on opetettu enemmän kielioppia, toistettu kylllästymiseen asti minä, sinä
hän, me, te, he ja toistettu suomen kielen ihania taivutusmuotoja. Ei vain uponnut. Sitten
kun helkaman raisua kaverin (suomenkielinen) kanssa viilattiin (mossen 2-tahti koneen lisäksi)
aukesi vasta kieli kunnolla. Paras kommentti oli porkkalan sotasatamassa 3kk palvelusajan
jälkeen kun savolainen wanhempi matruusi ihmetteli puhelinkeskusteluni kuultuaan ruotsin-
kielen taitojani. Olin ko. matruusin kanssa toilannut samoja kolmannen naisen biisejä kuin
hän, kyllästymiseen asti (päissäni ollessani joskus vieläkin soi Paulin ääni). Meni kaverilta
suu pyöreäksi kun ilmoitin olevani ruotsinkielinen. Olen siis syntynyt vielä pohjanmaalla ihan
rannikolla, joten 7v iässä muuton jälkeen itketti ainakin kotijuoksun verran kun täti-ummikko
porvoossa lihatiskin takana ei ymmärtänyt mitä "malet kött" on. Ei ollut pakkoruotsi
uponnut? :)

Olen joskus itsekseni kysynyt että suostuisiko suomalainen seura ottamaan suomen-
ruotsalaisen jäseneksi. Aivan yhtä suomalainen kuin suomenkieliset tunnen olevani,
tunnen itseni ensikädessä suomalaiseksi ja vasta toissijaisesti ruotsinkieliseksi. Oma
mielipiteeni on että suomenruotsalaisuus on osa suomalaisuutta, ja sitä mitä suomi on.
En aivan allekirjoita kuitenkaan sitä pakkoa, mutta pidän kyllä vieraitten kielten opiskelua
"fiksun valintana". Tiedän vain kuinka "fiksu" olin itse kouluaikana... En olisi varmaan
esim. opiskellut niin paljon biologiaa jos itse olisin valinnut. No, jenkeissä taidetaan
nuo lasten aikaansaamiset ilman seksioppia joten biologian poisvalinta olisi tuskin vaikeuttanut
omaa perhetulevaisuuttani.

Näin ne ajat vain muuttuvat, ehkä se toinen kotimainen on sitten venäjä tänä päivänä?
Vai onko jenkki-kanavat, disneyt ja muut taivuttaneet toisen kotimaisen ämeeriikan
tangerous enklanniksi, en tiedä.

Kenda on ehkä joutunut samanlaisen kieli-oppi-opettajan eteen kuin minäkin. Ei sitten
edistä vieraaseen kieleen tutustumista sitten yhtään. Vai kerronko vielä miten lukiossa
opetettiin saksasta aivan samat asiat kuin yläasteella, eikä siltikään uponnut? En usko että
pakkosaksalla olisin saanut parempia saksan kielen taitoja, mitä nyt kaipailen ebay-
aikakaudella. Olisi tarvittu toinenlainen lähestyminen kieleen, ja innostava opettaja.

Mielestäni keskustelu on väärä siinä mielessä että keskitytään liikaa siihen ruotsiin kielenä,
ja aivan liian vähän siihen millä tavalla opetetaan kieliä. Mustatuntuu mutu mutu että
ruotsista on tullut sellainen syntipukki, jonka päälle voi kaataa kieliopetuksen puutteet
(motivointi, käytännön kielten oppiminen). Parempi malli olisi mielestäni se, että perustason
opetuksesssa opetettaisiin ja harjoitettaisiin perusasioitten hoitaminen sillä opetettavalla
kielellä.

Moni ruotsinkielinen vain kokee koko pakkoruotsista puhumisen kulttuurinsa ja identiteetinsä
uhkana. Omassa arvomaailmassani näen suurempana ongelmana kieliopin yli-
arvostamista. Pitää vain olla tiedossa että moni pitää pakkoruotsista puhumisen ihan
konkreettisena henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Dialogi loppuu siihen että molemmilla on
piikit ulkona. Ei näin, peace.

Juupajaapa, diipadaapa, pikkujouluista tulleena ja avautuneena. Moni varmaan löytää
kielivihreitä tekstistäni, sorry. Toivottavasti viesti ainakin avautui.

-nimim: rantaruotsalainen

[Kenda]

Ainakin joku tajusi sen mitä yritin edellisellä viestilläni hakea :)

[maspe]

En muista olenko kommentoinut aihetta miten, mutta muistellaan nyt kuitenkin yläasteen ruotsin tunteja. Meidän ruotsin opettajan periaate oli että madalletaan kynnystä käyttää ruotsin kieltä. Me puhuttiin joka tunti paljon ruotsia, ei mitään teennäistä, hienoa tekstiä vaan ihan perusjuttelua. Usein kirjan kappaleen pohjalta opettaja oli piirtänyt sarjakuvamuotoon kirjan tekstin, sitten me keskustelimme vaihtelevissa ryhmissä tai pareittain sen pohjalta. Siellä oppi puhumaan ruotsia, halusi sitä tai ei.
Toki kieliopit ja sanastot, lukeminen ja kirjoittaminen oli tärkeää, mutta itselleni jäi se vaikutelma tunneista, että jos ette opi puhumaan ja kuuntelemaan, niin ei niistä kirjallisistakaan taidoista hyötyä ole. Ehkä tämän opetusmetodin vuoksi itsellä on tällä hetkellä pienin kynnys vieraissa kielissä puhua ruotsia, vaikka en sitä ole koskaan ruotsinkielisten kanssa käyttänytkään.

[Matteus]

Pakkoruotsi on niin kuin pakkovenäjä entisessä itä-blokissa, paitsi että itä-blokissa ei enää ole pakkovenäjää vaan se on valinnainen oppiaine muiden joukossa. Pakollisena se oli poliittinen oppiaine ja samanlainen on Suomen pakkoruotsi. Suurin syyllinen pakkoruotsiin on RKP:n ikuinen asema hallituspuolueena, jota asemaa ei mikään vaali hetkauta. Sekin muistuttaa itä-blokin entistä systeemiä.

Siis pois poliittinen oppiaine pakkoruotsi.

[jasso]

Itä-blokin maiden kanssa on se ero, että niissä poliittinen pakkokieli tuli miehityksen myötä. Suomenruotsi taas ei ole miehittäjien kieli vaan täysin päinvastoin irti itsenäistyneen Suomen perustajien toinen kieli ja isolla osalla heistä myös ensisijainen äidinkieli.

Se ei siis ole kuin entisten itä-blokin maiden pakkovenäjä.

[200 tq]

Eihän ruotsi ole kieliongelma,se on vaan puhevika...silti se kieli on hallinnassa

[Juuso R]

Noin puolella maailman maista on virallinen kieli, yksi tai useampia.

Yhden virallisen kielen valtioita ovat mm. Albania, Liettua, Ranska (vaikkakin kansallisia kieliä on useampia) ja Saksa.

Virallisesti kaksikielisiä valtioita ovat Suomen lisäksi esimerkiksi Kanada ja Irlanti. Joissakin valtioissa on useampia kansallisia kieliä, esimerkiksi Sveitsissä neljä ja Etelä-Afrikassa yksitoista. Useita virallisia kieliä on lisäksi sellaisilla mailla kuin Afganistan, Belgia, Paraguay ja Valko-Venäjä.

Joissakin maissa, kuten Espanja, Irak ja Italia on yksi virallinen kieli, mutta joillakin tärkeillä alueilla sen rinnalla on muita virallisia kieliä. Joissakin valtioissa, muun muassa Yhdysvalloissa, ei ole virallista kieltä, mutta joissakin osavaltioissa on. Joissakin valtioissa virallista kieltä ei ole olemassa millään tasolla, tällaisia ovat esimerkiksi Australia ja Ruotsi.

Lähde: Wikipedia

[Severi]

Itse kotikielenä Suomi, mutta olen käynyt ruotsinkiekisen koulun ja lukion. Pappa betalade. Ruotsin kieli on ollut suuri etu työelämässä/työpaikan saamisessa. Olin samalla luokalla "Nasty Suiciden" kanssa 70-luvulla. Emme kokeneet mitään syrjintää. Suomi on kaksikielinen. Sveitsi viisikielinen maa.

Parempi katukilvissä Ruotsi kuin Venäjä:)

Jos Kiinaa ei lasketa, niin Englishiä puhuu valtaosa. Jenkeissä toiseksi yleisin kieli on Espanja eli Latino. N.40% prossaa väestöstä käyttää sitä ja maailmassa n. 5-600 miljoonaa.

Itse opin englannin ja espanjan kielet, em. mainituista seikosta.

Pakkoruotsi on niin kuin pakkovenäjä entisessä itä-blokissa, paitsi että itä-blokissa ei enää ole pakkovenäjää vaan se on valinnainen oppiaine muiden joukossa. Pakollisena se oli poliittinen oppiaine ja samanlainen on Suomen pakkoruotsi. Suurin syyllinen pakkoruotsiin on RKP:n ikuinen asema hallituspuolueena, jota asemaa ei mikään vaali hetkauta. Sekin muistuttaa itä-blokin entistä systeemiä.

Siis pois poliittinen oppiaine pakkoruotsi.

Suurin osa Suomenruotsalaista osaavat puhuvat täydellisesti toista kotimaista kieltämme. Otetaan esim. Jörn Donner ym.

[JM]

Tuota pakkoa mä en jaksa ymmärtää. Varsinkin kun se koskee vain suomenkielisiä. Ruotsit tuli luettua ja kirjoitettua C:n arvoisesti. Intin kävin dragassa ruotsiksi ja siellä se vitutus konkretisoitui, kun pohjanmaalta tuli bussilastillinen jannuja, jotka eivät oikeasti osanneet sanaakaan suomea tai sitten ne puhuivat sitä huonommin kuon kuka tahansa lukion käynyt suomalainen. Se ei oo tasa-arvoa. Silti olisin voinut tuota ruotsia opiskella ilman pakkkoakin. On siitä jo ollut ihan hyötyäkkin autonhakureisuilla, laskettelureissuilla ja ties missä. Tuo pakko siinä vaan v*tuttaa. Ei saameakaan oo pakko opiskella.

Sitten tuli vielä valtion laitoksiin nämä kielipoliittiset vaatimukset. Et voi tehdä töitä kaksikielisessä kunnassa jos ei taskussa ole virallista kielitodistusta. Kukaan ei taas kysele rantaruotsalaisilta suomenkielen todistuksia... vaikka siihen voisi olla vielä enemmän syytä. Ei riittänyt, että puhui ruotsia 20min työhaastattelussa ja pomo totesi, ettei homma tästä jää kii. No on sitten tuo tutkintokin tullut keskitasolla suoritettua, että saa tehdä duunia Turussa. Kaikki tämä vain sen takkia, että RKP kuvittelee sen tukevan ruotsinkielisten asemaa.

Oikeasti heidän asema lähtee kulttuurista ja sen vaalimisesta ja sen voi tehdä ilman pakkoakin. Jos kieli on sammuakseen, se ei hengissä pysy vaikka kaikki laitetaan sitä lukemaan. On toki oikein saada palvelua omalla kielellä, mutta miksi sitä täytyy väen vängällä vaatia, jos saman asian voi hoitaa suomeksikin. Varsinikin sillon kun asiat ovat kärjistyneet ja halutaan vain vaikeuttaa ratkaisuihin pääsemistä. No juu, ei tähän varmaan mitään oikeaa vastausta ole, mutta se pakko siinä mättää.

Ei se vaatisi kuin vähän avoimuutta ja rohkeutta päättää, että pakko saa väistyä ja olen aivan varman, ettei suomenruotsalaisten asema siitämihinkään heikenisi. Yleinen ilmapiiri asian tiimoilta voisi kyllä muuttua positiivisempaan suuntaan. Kyllä se ihan hyvä kieli on ja hyödyllinenkin, ainakin jos asuu alueella, missä sitä puhutaan.

[Severi]

No niin. Olet kyllä monessa oikeassa, itsekin dragan käynyt. Mutta onko kymmennen vuoden päästä pakkosomali kouluissa? Heitä on paljon, ja lisää tulee.

[JM]

Ihan varmasti jos nykyinen malli jatkuu. Tällä en missään nimessä tarkoita mitään vihamielistä, vaan sitä, että voitaisiin keskustella avoimesti siitä, mikä pysyy ennallaan vaikka tänne tulisikin 100 tuhatta ulkomaalaista ja mitä asoita voidaan muuttaa, jotta se palvelisi maahanmuuttajia. Nykyään vaan kumarretaan ja tehdään kiltisti mitä toiset vaatii. Sehän olis kamalaa jos joku vähän ärähtäis ja sanois että ei täällä nyt ihan kaikki mee läpi. Olis pian rasistikin.

[Onroud]

Ei siinä ole mitään vihamielistä jos laittaa ovet kiinni.

Meillä on omia työttömiä ja mielenterveysongelmaisia ihan tarpeeksi.

Lisäksi Afrikassa ja muissa köyhissä maissa on niin paljon ihmisiä ettei heitä millään voida ottaa tänne isommassa mitta kaavassa. Apua, terveydenhuoltoa ja infraa tulisi viedä sinne, ei toisin päin.

Nykyinen maahanmuuttohan perustuu erittäin huonosti työperäiseen maahanmuuttoon, joka olisi erittäin suotavaa. Tämä on myös suurimmaksi osaksi meidän omaa vikaa sillä asioita ei ole hoidettu niin hyvin kuin olisi voitu hoitaa. On äärimmäisen tärkeää että Suomenkielen opetus ja työllistäminen tapahtuu mahdollisimman pian.

Itse olen mukana KIVA-projektissa missä lainataan rahaa köyhien maiden yrittäjille jotka eivät muuten lainaa saisi. Lainahan toimii niin että yksi laina on aina 25 dollaria. 100%:sti ei ole takuita että rahoja tulisi takaisin eikä lainasta makseta korkoa itse lainaajalle, mutta tähän asti kokemukset ovat olleet hyviä ja minusta on kaikista suurin apu se että pystyy auttamaan heitä luomaan omaa kansantaloutta kuin holhota ja tunkea rahaa loputtomaan kaivoon.

Edit: Severillä oli tuossa hyvä pointti. Esimerkiksi Vantaalla on jo melkein 3 kertainen määrä muun kielisiä suhteessa Suomenruotsalaisiin.