Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Pakkoruotsi,ikuiselta tuntuva piina,jolle ei ole perusteita

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • #31
    Arvoisat pakkoruotsin kannattajat,ennenkuin nolaatte itsenne toistamalla aina samoja perusteluja niin tutustukaa ensin oikeasti asian ytimeen.Ymmärrän,että sana pakkoruotsi kuulostaa korviinne negatiiviselta,mutta älkää antako sen hämätä varsinaiselta ajatukselta.Siis hyvänen aika,ei lyödä päätä seinään turhaan kun siihen ei ole tarvetta.Ei tässä olla ajamassa ruotsin kielen opetusta kouluista pois, EI MISSÄÄN NIMESSÄ!Vaan painotan, ruotsin kieli on saatava valinnaiseksi aineeksi.Jostain syystä tätä yksinkertaista asiaa on niin monen vaikea ymmärtää sen jälkeen kun sana `pakkoruotsi`lyö puolustusreaktion päälle ja aletaan hätäpäissään toistaa ikuisia iskulauseita kuten "Suomi on kaksikielinen maa".Tämäkään kun ei pidä paikkaansa.Suomi ei ole kaksikielinen maa.Ruotsinkielisiä on n.5% Suomen asukasluvusta.Jos 50% suomalaisista olisi ruotsinkielisiä,silloin voitaisiin alkaa puhumaan kaksikielisestä maasta.Suomi on 1970-luvun alussa tehdyn virheellisen poliittisen päätöksen vuoksi kaksikielinen valtio,ei siis maa.
    Toisaalta miksi tässä enempää asiaa perustelemaan kun alussa laittamastani linkistä löytyy vedenpitävät perustelut asioille,joten olkaa hyvät ja lukekaa sivustoa,kiitos.

    Comment


      #32
      Toi "pakkofinska" oli näköjään läppä joka epäonnistui yhtä huonosti kuin aikanaan telkkarissakin.

      Enemmän länsirannikon Bennäsin osasto tarvitsee pakkosuomea kuin itärajan osasto pakkoruotsia, lienee selviö. Muuten koko julistus on kyllä enemmän asennekiista kuin asiakiista. On selvää että RKP:n viimeinen linnake on pitää tuo pakkoruotsi sillä epäilevät että pitkällä tähtäimellä tulee naulat arkkuun heti jos siitä lipeää. Ihan kuin kyseisellä puolueella ei olisi muitakin henkitaisteluja voitettavana, kuten esim. se että "omat" hylkäävät äänestyskopeissa kun ei ole mitään mistä itsensä tunnistaisi.
      Tosin toista ääripäätä edustaa pakkoruotsi.netin armeija jota en myöskään voi täysin tukea. Tulee väistämättä mieleen että avarakatseisuus on suurista sanoista huolimatta lukkojen takana mielen sopukoissa. Kultaisen keskitien keskipisteessä on näjemmä turvakaide. Muutenkin moiset sivustot on poikkeuksetta yksipuoleisesti propagandan puolesta väsättyjä kokonaisuuksia joihin on takuuvarmasti helppo samaistua satunnaisena linkin uhrina.

      Comment


      • #33
        No pakko kantaa oma korsi kekoon. Itsellä on takana noin 20 vuotta kouluja, ja silti en ole onnistunut ko. puhevikaa omaksumaan. Parhaillaankin insinöörin paperit ovat "ilmassa" juurikin tämän seikan vuoksi.

        En ymmärrä sitä että jos joku pitää tätä kieltä tärkeänä, miksi minun pitäisi myös? Eikös siinä poljeta yksilön vapautta valita? Tuntuu vaan niin väärältä kun hyvin useat toteavat että se on motivaatiosta kiinni tai sen kun vain alat opiskella. Ei vain onnistu. Minä olen ihminen joka oppii ymmärtämällä, en ulkoa oppimalla. Siksi kai kielet ovat mulle melkoisen hankalia. Laittaisin sekin ajan jonkin minulle oikeasti tärkeän oppimiseen, en sen joka on mulle tervan juontia.

        Paljastettakoon tässä välissä se että en suorittanut Ruotsia myöskään lukiossa, mutta silti pääsin ylioppilaaksi. Rehtorin erikoisluvalla opettaja päästi mut läpi kurseista ja kompensaatio riittti kevyesti kirjoituksissa.

        Nyt en tiedä mitä teen tämän hetkisen tilanteen kanssa, ehkä odottelen ehtiikö pakkoruotsin poistuminen tälle koulutustasolle ennenkuin suoritukseni vanhenevat. yli 200 OP:tä olisi suoritettu 240stä, tämä siis kahdessa ja puolessa vuodessa iltaopiskeluna töitten ohessa. Että se siitä etteivätkö muut oppiaineet menisi perille...
        Viimeksi muokannut timi_67; 7.4.2007, 10:05.

        Comment


          #34
          No joo. Jos pärjää muissa aineissa, ei yksi suppea ruotsinkielien taitovaatimus voi oikeasti olla syy opintojen pitkittymiseen.


          Yritin miettiä puoltavia perusteluja "pakkoruotsiin". Pystyin johdattelemaan ja rakentamaan, huomioimatta aiempaa kirjoitustani, ainakin seuraavan:

          Suomalaisuuden, kansallisen identiteetin eli kulttuurin, vaaliminen ja sen säilyttäminen monimuotoisena ja elävänä on tärkeää. Globalisaation myötä yksittäisten kulttuurien säilyminen elinvoimaisina integroitumatta ja lopulta häviämättä globaaliin kansallisesti identittömään kulttuuriin ei ole itsestäänselvyys. Mikäli toisen äidinkielemme opetus peruskoulutasolla muuttuu valinnaiseksi, johtaa se varsin odotettavasti suomenruotsinkielen haalistumiseen ja ainakan vakavasti edesauttaa siten suomalaisuuden monimuotoisuuden säilymistä. Mikäli suomenruotsin opetuspakko korvataan vielä kansainvälisen kielen opetuksella, kulttuurimme integroituu varsin nopeasti kohti globaalia massakulttuuria.

          Suomessa ei ole pakkoruotsia vaan pakkosuomenruotsi. Suomenruotsi on erittäin tärkeä osa kansallista identiteettiämme, kulttuuriamme eli suomalaisuutta. Toinen mittava osa kulttuuriamme on koulutus ja sitä kautta sivistys. Mikäli suomenruotsin opetus muutetaan peruskoulussa valinneiseksi, ts. heikennetään olennaisesti, sillä peruskoulussa, kuten kaikki muistamme, on motivaationa ja syynä oppimiselle lähinnä pakko, on sillä suoraviivaiset seuraukset koko suomenruotsikielisyyteen kulttuurissamme. Se tarkoittaa suomalaisuuden tarkoituksenmuokaista suppenemistamista ja köyhdyttämistä.

          Itse ainakin pyrin vaalimaan suomalaisuutta ja sen säilymistä globaalistumisessa. Huomautan, että tätä ei pidä virheellisesti sekoittaa patriotismiin, sillä se on täysin eri asia.

          Comment


            #35
            Arvaapa puhutaanko.

            Comment


            • #36
              No joo. Jos pärjää muissa aineissa, ei yksi suppea ruotsinkielien taitovaatimus voi oikeasti olla syy opintojen pitkittymiseen.
              No näin voi sanoa juuri se joka puhuu sujuvasti suomenruotsia ja on tehnyt sitä aina. Itsellä ei ole ollut kokaan tarvetta tälle kielelle, siinä voikin olla yksi syy miksen innostu ko. kielestä, koska olen varsin realisti. Ruotsissa eivät edes kunnolla ymmärrä suomenruotsia :P Huomatavasti paremmin selviän sielläkin kolmannella kotimaisella eli Englannilla.

              Itseasiassa vaikka olen Ruotsalaisessa firmassa töissä, meillä on sääntö että virallisissa neuvotteluissa käytettevä kieli on Englanti. Eikä kyseessä ole aivan pieni firma.

              Toinen syy on, etten yksinkertaisesti suostu suorittamaan Ruotsia, siis kyse on periaatteesta, jääköön oppiarvo sitten suorittamatta. Ei se oikeasti mun osaamista siinä mitä olen opiskellut (tietotekniikka) miksikään muuta. Ehkä se pakko poistuu joskus, sitten katsotaan uudestaan.

              No mutta kuten sanottu tämä on juuri sellainen aihe jossa ei päästä suuntaan tai toiseen, näin se on ollut jo pitkään ja näin se varmaankin tulee olemaan vielä kauan. Pysähtyneisyyden aikana ei tapahdu kehitystä, jauhamme paikallamme. Mekin joilla kieli ei uppoa joudumme hakkaamaan päätämme seinään, fiksua tai ei...

              Comment


              • #37
                Omaa kouluaikaa kun muistelee, niin eniten ruotsin opiskelua haittasi se, että joukossa oli niitä, joita se ei kiinnostanut yhtään ja tekivät parhaansa, että muutkaan eivät oppineet sitä. Eipä tuo ruotsi mikään ylimääräinen vastus ole ollut, itse koen, että sen jälkeen oli saksan opiskelu jonkin verran helpompaa. Ainakin omassa päässäni ruotsissa ja saksassa on jotakin samaa, joka tulee toistensa opiskelua.

                Tokihan pikkuhiljaa voisi muuttaa tuota kielilakia niin, että jos joku kolmas kieli on alueellisesti yleisempi kuin ruotsi, niin sitten opiskeltaisiin sitä kieltä. Tämä voisi mahdollistaa itärajan suunnalla naapurin kielen opiskelun, mutta voisi aiheuttaa kummastusta, jos vastaanottokeskuksen sijaintikunnassa tulisikin opiskella jotakin eksoottisempaa kieltä, kuten arabiaa tai jotakin muuta lähi- tai kaukoidän murretta..

                Itsellä ei mitään ole varsinaisesti ruotsin opiskelua vastaan, mutta periaatteesta voisin sallia jonkin vaihtoehtoisen kielen opiskelun, Pohjois-Lapissa se toinen kotimainen voisi olla saame, itärajan suunnalla venäjä.

                Comment


                  #38
                  Jasso löysi mielestäni pointin siinä, että kyseessä on nimenomaan suomenruotsi, joka kieltämättä on merkittävä osa kulttuuriamme - tietyillä alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kulttuuriperustelu siten hiukan ontuu täällä idässä; lähes yhtä vahva peruste olisi tosiaan pakkosaamelle...


                  Peruskoulu, metsäopisto, AMK vuosituhannen vaihteessa - kaikissa hyväksyttävästi suoritettu ruotsin opintoja, enkä silti ymmärrä juuri mitään SVT:n ohjelmista, vaikka olisi (ruotsinkielinen) tekstitys puheen lisäksi. Vähälle on opiskelun käytännön hyöty jäänyt :/

                  Toki ruotsin, saksan ja englannin opiskelu tukevat toisiaan, samaa germaanista kieliryhmää kun ovat.

                  Comment


                    #39
                    En allekirjoita vaikka tuo ruotsi oli aikanaan Tampereen seudulla sekä myöhemin Jyväskylässä ja Kuopiossa opiskellessa melkoista pakkopullaa. Nyt kuitenkin viisi vuotta Hangossa asuneena tuo väkisin päntätty kieli on alkanut yllättäen löytymään. Duunipaikan kahvipöydässä puhun edelleen suomea mutta minulle saatetaan puhua ruotsia. Lukioaikainen opettajani kyllä saisi näppylöitä kuunnellessaan.

                    Pitää paikkansa, että keski- ja itä-Suomessa ruotsin taito on aika tarpeeton, mutta täällä rannikolla toisinaan ihan kiva osata. Tuskin aikanaan ruotsia olisin vapaaehtoisesti opiskellut enkä uskonut, että 20 v myöhemmin tuotakin taitoa johonkin tarvitsen.

                    Comment


                    • #40
                      Niin Seppo se on kohteliasta ja suotavaa paikallista väestöä kohtaan että tarvittaessa puhut heidän kieltään, mutta entä sitten jos ilmaiset selvästi että haluat palvelua Suomeksi, mutta silti jatketaan Rantaruotsilla joka on kaukana siitä oikeasta kielestä.

                      Itse olen asioinut paljon Sipoossa ja muutaman kerran on kyllä ketuttanut kun selvästi ilmaisee olevansa Suomalainen, mutta kuitenkin saa palvelua ruotsiksi.

                      Äidin puolelta suku on erittäin paljon Suomen-Ruotsalaisia, mutta kun isä tulee pohjanmaalta, ei täällä ainakaan Ruotsia meille opetettu ;) (Ei siitä mitään pahaa toki olisi ollut).

                      Joo ja tosiaan Ruotsissa, varsinkin etelässä en edes yritä asioida Ruotsilla, saa mielestäni vähän parempaa palvelua kun puhuu sujuvaa englantia eikä paljasta olevansa Suomalainen :)

                      Sen verran tilastoja omasta Kunnasta, että Vantaalla asuu noin 6000 tuhatta Suomenruotsalaista, maahanmuuttajia on lähemmäs 10 000 henkeä, että ei tämä paikka ainakaan ole kaksikielinen ;)

                      Comment


                      • #41
                        Ruåttalaiset ovat laskeutuneet aikoja sitten alas puusta ja nykyään on jo pukukin päällä.

                        Täällä sen sijaan taidetaan olla vielä petäjässä tanakasti istumassa.

                        Täällä saivarrellaan /väitellään pakkoruåttista. Kannattaisi mennä asumaan Ruotsiin, niin voisi maailma aueta:)

                        Comment


                          #42
                          Juu, siellähän ei tartte puhua ruotsia, jos sattuu muuttamaan tiettyihin lähiöihin. Sitten pitääkin osata jo vähän arabiaa, jos meinaa kaupasta ostaa ruokaa. Eli sinne vaan on se hieno maa.
                          Onneksi faija tuli sieltä pois ennen ku meikäläinen syntyi.

                          Comment


                            #43
                            Oma teoriani peruskoulun ruotsinopiskelun vastenmielisyyteen on noidankehä ikuisessa asenteellisuudessa: Vuosia ruotsia opettaneet opettajat ovat leipiintyneitä oppilaiden mielenkiinnon puutteeseen ja oppilaita ei kiinnosta, kun opettaja ei vaikuta olevan kiinnostunut asiasta kun "ei niitä pentuja kuitenkaan kiinnosta", jne. jne. Äiti kun oli opettaja ( ei toki ruotsinkielessä!), niin opin tuntemaan joitakin opettajia myös "siviilissä". Systeemi vaan on niin läpeensä luutunut, ettei kenenkään mielenkiinto herää niillä eväillä. Itse itseäni lainaten, tämä on OMA teoriani.

                            Comment


                            • #44
                              Tuomo: pitäisikö opiskella pakkoruåtsia alemmuuskompleksiin vedoten, kun ruåttalaiset on niin paljon jalompaa kansaa ja fiksumpaa väkeä, muka.

                              Heti kun Ruotsi ja Venäjä lakkasivat vuorotellen riistämästä Siirtomaa - Suomea, alkoi täällä ennennäkemätön nousu. Ei ole mitään syytä potea alemmuuskompleksia sen takia, että Ruotsi on meitä riistänyt. Ruotsi-Suomen väestöstä suomalaisia oli 10 %, sotilaista 1/3.

                              Ihan suomeksi sanottuna vituttaa lähihistoria. Täällä saatiin tapella kynnet veressä suuntaan ja toiseen. Lahden takana olivat olivat kansankodin pojat kovasti puolueettomia, mutta myivät ylihintaan rautamalmia kolmannen valtakunnan sotakoneelle ja saivat maksuna vähän käytettyä hammaskultaa.

                              Vai pitäisi muuttaa lahden taa, muuten ei maailma aukena... saattaa olla, että tälläkin foorumilla moni on asunut tai asuu paljon kauempanakin...

                              Mun mielestäni ei mitenkään ole perusteltua kiusata koko väestöä pakkokielillä. Jos sitä ei halua vapaaehtoisesti opiskella, ei kannettu vesi kaivossa pysy. Vapaaehtoisuus saattaisi huomattavasti lisätä mielenkiintoa ruotsia kohtaan. Suomalainen kun vihaa kaikkea pakko-ohjausta Globaalissa taloudessa Ruotsin merkitys vähenee kauppakumppanina jatkuvasti.

                              Comment


                              • #45
                                Kielen koulutuksesta ei koskaan voi olla haittaa, mutta pitäisikö ruotsin kielen pakollisuus poistaa ja vaihtaa opetussuunnitelma sellaiseksi, että se sisältää vähintään kaksi vierastakieltä äidinkielen lisäksi? Olisiko esimerkiksi saksan kielen opiskelu mielekkäämpää ruotsin sijaan. Mene ja tiedä.

                                Comment


                                  #46
                                  Ei välttämättä mielekkäämpää mut 99,9% hyödyllisempää ja tämä täältä rantaruattalaasten kulta-alueen näkökulmasta.

                                  Comment


                                  • #47
                                    En voi itsekään väittää pitäneeni aikoinaan pakkoruåttin lukemisesta.
                                    Ja vielä vähemmän kiinnostaa kuka teki mitäkin kaudella kivi ja miekka.

                                    Pitäisi varmaan sitten jo alkaa miettimään ketä äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa noin neljän vuoden päästä.
                                    Mikähän puolue asettuisi selkeästi pakko ruåttia vastaan.

                                    Parhaiten sen kielen oppii puhumalla. Kielioppi on sitä parjattua pakkopullaa.

                                    Näin se menee...ne jotka oikeasti kielen todella haluavat oppia, yleensä menevät opiskelemaan tai työhön maahan, jossa kieltä puhutaan.
                                    On osa sitä globalisaation hyödyistä.

                                    Sitten pitääkin osata jo vähän arabiaa, jos meinaa kaupasta ostaa ruokaa
                                    Näin hienoa globaalia ajattelua. Kannattaa pysyä suomessa.

                                    Comment


                                      #48
                                      Kulttuuriperustelu siten hiukan ontuu täällä idässä; lähes yhtä vahva peruste olisi tosiaan pakkosaamelle...
                                      Erittäin leimallinen ja tärkeä osa suomalaista kulttuuria on koulutus, sivistys ja oppineisuus. Saamenkieli ei ole koskaan ollut osa tuota. Suomenruotsi puolestaan on erittäin voimakkaasti osa oppineisuutta ja koulutusta.

                                      kun selvästi ilmaisee olevansa Suomalainen, mutta kuitenkin saa palvelua ruotsiksi.
                                      Yhtä suomalainen on se kassan toisella puolella istuva. Suomenruotsi on suomalaisuutta siinä missä suomikin.

                                      Vapaaehtoisuus saattaisi huomattavasti lisätä mielenkiintoa ruotsia kohtaan. Suomalainen kun vihaa kaikkea pakko-ohjausta Globaalissa taloudessa Ruotsin merkitys vähenee kauppakumppanina jatkuvasti.
                                      Ruotsi ja ruotsalaisuus eivät liity millään tavoin suomenruotsin opetuspakkoon.

                                      Historiallisesta aspektista katsoen kannattaa muistaa, että iso osa henkilöistä, joita pidetään suomalaisuuden luojina, puhui äidinkielenään suomenruotsia ja moni kansallisteos on alunperin tehty suomenruotsiksi.


                                      Koittakaa pitää keskustelu alkuperäisen kysymyksen rajoissa. Keskustelu oli jo menossa koskemaan aivan muuta kuin suomenruotsin opetuspakkoa.

                                      Comment


                                        #49
                                        Itse en näe oikein mitään pointtia pakkoruotsissa. Yli 95% kansasta joutuu väkisin opiskelemaan koulussa kieltä, jotta tulisivat toimeen alle 5% vähemmistön kanssa. Ei tarvitse olla rakettitieteilijä, jotta ymmärtää, millaista voimavarojen tuhlaamista se on.

                                        Kielten opiskelua vastaan minulla ei mitään ole. Tälläkin hetkellä olisin tyytyväinen, jos ruotsin sijaan olisin opiskellut koulussa esim. venäjää, saksaa, espanjaa, ranskaa, kiinaa tai mitä muuta hyvänsä maailman valtakielistä. Siitä olisi varmasti ollut hyötyä työelämässä moninkertaisesti verrattuna ruotsin opiskeluun.

                                        Pakolliselle ruotsin opiskelulle en vain näe mitään perustetta, jos ei nyt lueta mukaan näitä kultturellisia asioita. Jos ruotsia haluaa opiskella niin mikäs siinä, mutta miksi tehdä asiasta pakko, josta ei ole juuri mitään hyötyä oikeassa elämässä. Nojoo, asia erikseen, jos asuu ruotsinkielisillä alueilla, mutta nuokin ovat ennemmin tai myöhemmin vain katoavaa kansanperinnettä.

                                        Comment


                                        • #50
                                          Menee ehkä vähän off-topic.

                                          "Juu, siellähän ei tartte puhua ruotsia, jos sattuu muuttamaan tiettyihin lähiöihin. Sitten pitääkin osata jo vähän arabiaa, jos meinaa kaupasta ostaa ruokaa. Eli sinne vaan on se hieno maa.
                                          Onneksi faija tuli sieltä pois ennen ku meikäläinen syntyi."

                                          Ihan pakko tiedustella oletko koskaan käynyt Vantaalla?

                                          Ymmärrän kyllä jos asut Etelä-Helsingissä ja olet saanut Vantaasta kuvan että Hakunilan, Havukosken ja Mikkolan kaltaiset lähiöt ovat vallassa muuallakin täällä, mutta todellisuudessa nämäkin ovat suhteellisen rauhallisia paikkoja.

                                          Jos mennään takaisin perusteellisesti ja aletaan puhumaan esimerkiksi Itä-Helsingistä yleensä, en voi ymmärtää mikä tästä Vantaasta tekee niin kummallisen paikan.

                                          Perustele ihmeessä, olisi kiva kuulla mitä mieltä Helsingiläinen on tästä pohjoisesta rajanaapurista.

                                          Vielä faktaa kun puhuit tuosta Arabian-kielen osaamisesta...

                                          Suoraan Wikipediasta:

                                          "
                                          Ulkomaalaiset

                                          Ulkomaan kansalaisia Helsingin asukkaista on 5,2 % (29 200). Toisaalta ulkomaalaistaustaisia eli sellaisia joiden syntymäpaikka ei ole Suomessa, on 7,9 % (44 400), mikä on enemmän kuin suomenruotsalaisia. 33 % ulkomaalaisista on toisten EU-maiden kansalaisia. Eniten ulkomaalaisia on Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Muuhun Suomeen verrattuna Helsingissä on paljon Afrikan maiden kansalaisia, sillä 44 % Suomessa asuvista afrikkalaisista asuu Helsingissä. Vieraskielisiä helsinkiläisistä on 7,0 %, joista neljännes on venäjänkielisiä. Vuonna 2001 EU:n pääkaupungeista ainoastaan Lissabonissa oli vähemmän ulkomaan kansalaisia kuin Helsingissä."

                                          Comment


                                          • #51
                                            Vieras kulttuuri voi olla valtiolle rikkaudeksi, mutta voi olla haittaakin siitä, että maassa on erilaisia heimoja, kulttuureita ja kieliä. Itse olen asunut mustan Afrikan maassa, jossa on 73 eri rekisteröityä heimoa ja noin kaksikymmentä pääkieltä ja näiden murteita. Kielet ovat hyvin erilaisia ja yleensä toisten kielialueiden ihmiset eivät ymäärrä toisiaan millään tavalla. Ellei yhteistä kieltä, englantia olisi, kanssakäynti voisi olla hyvinkin hankalaa. Tosin englantiakin osaavat vain ne onnelliset, joilla on mahdollisuus käydä koulua.

                                            Esimerkiksi Afrikassa on käyty heimosotia kautta aikojen, eivätkä tuollaiset heimo- ja kielierot välttämättä ainakaan lähennä eri kulttuureja.
                                            Olkaamme siis onnellisia siitä, että meillä on kulttuuriamme rikastuttamassa vain suomenruotsalaisia ;-)

                                            Comment


                                              #52
                                              Olen asunut Itä-Helsingisä ja Vantaallakin on tullu käytyy monta kertaa.

                                              Nyt en vaan ymmärrä, että miten se Vantaa liittyy mun postauksiin.

                                              Comment


                                              • #53
                                                Olen muuten A. Puustisen kanssa samaa mieltä aiheesta. Pakkoruotsi ei ole hyväksi Vaasan alueelle. RKP tuntuu tekevän kaikkensa, että saavat aikaan reservaatteja ja siten omalta osaltaan näivettävät aluetta ja tietysti sen elinkeinoa.

                                                Itse kieliasiasta sen verran että kuten on tullut useiden toimesta todettua niin 5% väestön osuuden hyysäys pakkoruotsilla on naurettavaa resurssien tuhlausta. Kielten osaaminen pitäisi tehdä alueelliseksi. Ainut pakollinen kieli mitä kaikkien pitää osata on Suomi. Ehkä opetusjärjestelmässä voisi olla siten, että kaikkien tulee osata kahta kieltä: ruotsia rannkikkoalueilla, koska siellä se on vahva ja sitä tarvitaan, venäjää itärajan suunnalla, koska sille kielelle on selkeä tarve alueella, Helsingin suunnalla vaihtoehtoja pitäisi olla useampia, pohjois-Suomessa taas saamen-kieli voisi olla hyvä vaihtoehto. Niin kovasti mainostettu kulttuurin monimuotoisuus rikastuisi tällaisella huomattavasti paremmin: on ruotsinkielisiä, saamen-kielisiä, ehkä jopa venäjän kielisiä sekä värikäs ruuhka-Suomi.

                                                Aikoinaan myös omalla kohdalla PAKKOruotsi tappoi ruotsin kielen opiskelumotivaationi. Nykyään kieli on varsin hauskaa vaikka en sitä vielä riittävästi osaakkaan. Töissä on useita kolleegoja, jotka ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja varsin paljon päivittäisistä asioista tulee esille ko. kielellä. Huomattavasti tärkeämpi kieli on englanti (firman sisällä ainut virallinen kieli mm. dokumentoinnissa). Muita ruotsia paljon tärkeämpiä kieliä ovat mm.: saksa, venäjä, espanja, mandariini kiina, ranska, italia.. Esimerkiksi espanjaa puhuu maailmassa n. 350milj. ihmistä kun taas ruotsia n. 8milj.

                                                Jos otetaan huomioon myös taloudelliset aspektit niin tämä PAKKO maksaa valtiolle aivan käsittämättömästi. Esim. Vaasan kaupungin palkkalistoilla on suhteessa huomattavasti enemmän henkilökuntaa kuin sellaisen kaupungin tai kunnan joka on täysin suomenkielinen. Vaasa ei ole ainut jossa tilanne on näin. Onko siis reilua esim. keskisuomessa asuville, että he maksavat veroeuroistansa kuntien henkilökuntaekstran, materiaalin käännökset kahdelle kielelle jne. jne. vaikka suurin osa heistä ei koskaan tule ko. kieltä tarvitsemaan? Tilanne on vielä huonompi alueilla, joissa puhutaan suomen lisäksi esim. venäjää. Siellä kunnallisia palveluja ei saa venäjäksi, mutta periaatteessa saat ne ruotsiksi - vaikka kukaan sitä kieltä ei alueella puhu.

                                                Olisi siis oikeasti ison remontin aika. Alueelliset monikielisyydet on täysin ok, mutta ei valtakunnallista soopaa kaksikielisyydestä. Eikä enää lain muuttamista (jota on tehty useita kertoja!) missä määritellään milloin lukumääräisesti tai prosentuaalisesti ruotsinkielisten minimimäärän. Kielenopetuksen strategia täysin remonttiin, että Suomi pärjää jatkossa paremmin globaalilla markkina-alueella.

                                                Comment


                                                  #54
                                                  Tässä taannoin muutin lähes 100%:sti suomen kieliseen kuntaan asumaan ja meikäläistä kutsuttiin aluksi "rantaruottalaiseksi kettufarmariksi". Semmonen kuva on ympäristökunnissa. Ja jos voi lisästä vielä sen verran, että ei taidan olla tummaihosiakaan yhtään nykyses asuinpaikas jollei manneja lasketa.

                                                  Asiaan. Minä en näe mitään iloa kakskielisyydestä. Se on kuulemma rikkaus. Minä näen sen vain monessa esteenä. Vaasassakin on molemmille kielille omat koulut. Samaan ei mahduta.

                                                  Pakkoruotsi oli kauheeta pakkopullaa aikoinaan koulussa. Mitään en muka oppinut ja seiskalla taisin selvitä. Kummasti vain on jäänyt takaraivoon jotain. Ehkä siinä auttaa se, että tuli katsottua paljon ruotsin kanavia.
                                                  Mulla on työkavereina ruotsikieliset kaverit. Asiakkaana on ruotsikielisiä. Kummasti pärjää kun puhun suomea ja kuuntelen ruotsia.
                                                  Nyt vanhemmalla iällä on harmi ettei osaa kieliä paremmin. Koulussa tuli kuitenkin "opiskeltua" ruotsia, englantia ja saksaa.

                                                  "rantaruotsalaiset" on kyllä aika tarkasti rannikon tuntumassa. Osa hieman hairahtunut kuten eräs Småböndersin porukka.

                                                  Kielet siis valinnaiseksi.

                                                  Comment


                                                  • #55
                                                    kun selvästi ilmaisee olevansa Suomalainen, mutta kuitenkin saa palvelua ruotsiksi.
                                                    Yhtä suomalainen on se kassan toisella puolella istuva. Suomenruotsi on suomalaisuutta siinä missä suomikin.
                                                    Niin tämä toimii sitten varmaan toisinkin päin, eli mulla on oikeus palvella toista Suomeksi vaikka toinen ilmaisee olevansa suomenruotsalainen, hölmöys toimii molempiin suuntiin.

                                                    Mielenkiintoinen tilanne sen sijaan tuli Ahvenanmaalla jossa vaimoani yritettiin pakolla palvella ruotsiksi, vaimoni ilmaisi selkeästi että suomeksi kiitos. Heille ei tullut mieleenkään ettei vaimoni ole Suomalainen, vaikka puhuukin sitä täydellisesti. Ylitsepääsemätön este. Olis välillä kirveelle töitä.

                                                    Comment


                                                      #56
                                                      "rantaruotsalaiset" on kyllä aika tarkasti rannikon tuntumassa. Osa hieman hairahtunut kuten eräs Småböndersin porukka.
                                                      Petri: Ihan mielenkiinnosta, mitäs tarkoitat?

                                                      Comment


                                                        #57
                                                        No lähinnä vain sitä, että Evijärvi, Kaustinen ja Veteli on siinä naapurissa niin aika suomenkielispainotteiset naapurit.

                                                        Ei mitään muuta.

                                                        Comment


                                                          #58
                                                          Niin, ajattelin että tarkoitit jotain muuta :)

                                                          Monenlaista näkökulmaa täällä ollaan esitetty ja moni puolesta- ja vastaan-näkökulma ovat olleet ihan perusteltuja.

                                                          Otetaan kuitenkin toinen näkökulma. Mitä jos EU alkaisi kovasti esittämään että on liian kallista ylläpitää kaikkia vähemmistökieliä, ja että poistetaan kaikkien vähemmistökielien "pakko-opettaminen". Myöhemmin myös kaikki byrokratia ja kaikkialla asiominen tapahtuisi englanninkielellä. Pitkällä aikavälillä vähemmistökielet siis jäisivät maaseutukieliksi ja samalla myös kulttuuri häipyisi kielen mukaan.

                                                          Loppujen lopuksi ei moni tuota kannattaisi, ja hieman sama pelko suomenruotsalaisilla on, eli että ensin menisi pakkoruotsi, vähän ajan päästä menisi jokin muu kielen ja kulttuurin säilyttävä ankkuri.

                                                          Kaikki ei kuitenkaan ole näin mustavalkoista ja toivottavasti porukka ymmärsi pointtini, joka oli että joillekin asioille ei voi laittaa hintalappua. Oli meitä siis 0,1% tai 5% väestöstä, kaikilla on kuitenkin se perus tahto säilyttää oma kieli. Samalla uskon kyllä suurimmalla osalla olevan jotakin hyötyä siitä että ovat opiskelleet ruotsia, vaikka sitä ei ehkä heti huomaisikaan...

                                                          Comment


                                                            #59
                                                            Suomenruotsihan on jo toisenasteen tutkinnoissa valinnainen, joten kenenkään eteneminen opiskelu-uralla ei jää siitä kiinni.

                                                            Niin tämä toimii sitten varmaan toisinkin päin, eli mulla on oikeus palvella toista Suomeksi vaikka toinen ilmaisee olevansa suomenruotsalainen, hölmöys toimii molempiin suuntiin.
                                                            Hölmöyteen en ota kantaa. Suomalaisuuden esille tuominen ei määrittele kummalla kielellä haluaa keskustella, suomella vai suomenruotsilla.


                                                            ohitse: Pakko kasvattaa sarvet päähän ja kehottaa opettelemaan edes toinen kotimaisista kielistä oikein. Suomi, suomenkieli, suomalainen. Ei Suomenkieli ja Suomalainen. En kirjoita Suomeksi vaan suomeksi. Ugh!

                                                            Comment


                                                              #60
                                                              No koko opiskelu-urani ruotsi oli pakollinen eli yläaste-lukio-AMK. Tosin AMK:ssa oli tuuri, ettei opettajana ollut sellainen vanhoillinen valittaja, kuten lukiossa tai yläasteella ja sen takia pääsin läpi helposti :)

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X