Pakkoruotsi,ikuiselta tuntuva piina,jolle ei ole perusteita

[Antti Määttä]

Kielivähemmistön ylihyysääminen on osa samaa jatkumoa, joka saa mut näkemään punaista:

Suomi oli kauan riistomaana. Kun ulkopuolinen riisto loppui piti varmuuden vuoksi lahdata toisiamme, ettei olisi liian hyvin asiat. Sitten aseveli Saksa myi mongoolisuomalaiset Neuvostoliitolle Molotov-Ribbentrop -sopimuksella. Myöhemmin maksettiin kiltisti sotakorvauksia maahan hyökänneelle Neuvostoliitolle ja koetettiin kumartaa itään pyllistämättä länteen.

Suomi pääsi onnesta soikeana EU:iin ja tunnolisesti on omaksunut pysyvän nettomaksajan roolinsa.

Jossain päin puuhattiin sopimusta, jolla koetettiin rajoittaa kehitysmaissa tapahtuvaa, maamiinojen aiheuttamaa tuhoa. Suomi liittyi salamavauhtia, ettei kukaan paheksuisi. Nyt pitäisi rypälepommit kieltää. Seuraava askel lienee liittyminen sopimukseen, joka liito-oravien suojelun edistämiseksi kieltää ruuti- ja teräaseet.

Miksi ihmeessä meidän tulee vaalia vanhojen sortajien muistoa ja/tai muuten vaan pyydellä anteeksi, että asumme muiden omistamassa maailmassa? Kai muiden maailmassa asumisesta pitää vuokraa maksaa? Selkeä velka, joka vaatii maksua... pitäisikö organisoida keräys? Yleisvelka Maailmankaikkeudelle, varsinkin vanhojen hyvien aikojen riistäjille...

Kielten opiskelu ei mene hukkaan ja virkamiesruotsi on suoritettu. Ruotsi oli ainoa kieli, josta en ällää kirjoittanut, jäi paria pistettä vaille. Ruotsalaisten kanssa käytän kuitenkin aina englantia. Lähtökohtaisesti asettuu alakynteen, kun alkaa kankealla pakkofinlandssvenskalla puhua riikinruotsalaiselle. Jos ja kun henkilökohtaisia suhteita on luotu, voi kilpeä laskea.

[Puuhapete]

Ruotsin ruotsia voi jopa ymmärtää, mutta ei näitä Närpiön tms kaltaisia ruotsinkielisiä.
Jopa Ruotsalaisilla on vaikeuksia ymmärtää heitä. Vaasassa on myös olemassa tämä hauska sekakieli. Ruotsia, suomea ja englantia sekaisin.

Mulla ei ole mitään ruotsinkielisiä vastaan. Joskus vain toivoisin, että hekin ymmärtäisi kaksikielisyyden taakan näinä säästökuurien aikana. Turhan monta asiaa on molemmille omana, eikä yhteistä näkökantaa saada aikaan.

Laki velvoittaa palvelemaan molemmilla kielillä, mutta meneppä jossain pohjanmaan kunnassa, jossa on noin 90% jomman kumman kielisiä, pyytämään palvelua sillä vähemmistön kielellä.

[jasso]

Menee niin saman toistoksi, joten teen sen viimeisen kerran: suomenruotsinkielellä ei ole mitään tekemistä ruotsalaisuuden kanssa. Ei ole kyse sorrosta tai selkärangan puuttumisesta. Suomenruotsi ei ole mikään jäänne jostain miehityksestä, jollaista ei muuten koskaan Suomessa ole edes tapahtunut.

[vayne]

No mikä se sitten on ? :)

[Antti Määttä]

Anton: vain itsenäinen valtio voidaan miehittää. Siirtomaata ei. Se vaan valjastetaan uuden isännän käyttöön.

Ei mullakaan ole mitään järkevästi toteutettua kaksikielisyyttä vastaan. Mua vaan risoo se, että pakkoruotsia perustellaan ruotsalaisten muka-ylemmyydellä ja sillä harhakuvalla, että ruotsilla (pienellä, siis kieli;-)) olisi jollain lailla aivan erityistä merkitystä.

Jos se perustellaan sillä, että osa suomalaista puhuu ruotsia äidinkielenään, kuvataan tilannetta niin kuin se mielestäni on, ilman katteettomia arvolatauksia.

[Puuhapete]

Kieli ja kansallisuus on tosiaan eri asia. Kaikki mun tuntemat suomenruotsinkieliset on suomalaisia. Toki kieli tuo mahdollisuuden katsoa myös töitä tai koulutusta Ruotsin puolelta, mikä itseä harmittaa paljon. Ei enään ole mahdollisuutta lähteä sinne kuin pakon edessä.

Suomessa on nykyään monia muitakin vähemmistökieliä, joilla ei tosin ole lain mukaista vähemmistökielen asemaa.

Moni maahanmuuttaja puhuu toisena kielenä ruotsia suomen sijaan, koska se on helpompi opettaa ja opetella. Muuta syytä en keksi.

Mutta tämä on sama kuin kitka vs nasta aihe. Ei ole yhtä oikeaa mielipidettä.

[jasso]

No mikä se sitten on ? :)

Suomalaisten äidinkieli. Periytyy aikoinaan ruotsinkielisiltä Suomen aluetta asuttaneilta, jotka sittemmin perustivat itsenäisen Suomen valtion.

Mua vaan risoo se, että pakkoruotsia perustellaan ruotsalaisten muka-ylemmyydellä ja sillä harhakuvalla, että ruotsilla (pienellä, siis kieli;-)) olisi jollain lailla aivan erityistä merkitystä.

En ole vielä kuullut tuota pakko-opetuksen puolesta puhuvilta. Tuotahan hokevat nimenomaan sen vastustajat. Varsin tuomittava näkökulma joka tapauksessa, puolesta tai vastaan käytettynä.

Ja joo, aivan kuin kitka-nastakeskustelussa mielipiteitä ei ole oikeita tai vääriä, mutta perusteluita on.

[cman]

Suomenkieli ei ole periytynyt ruotsalaisilta. Ruotsinkielestä on on otettu paljon ns. lainasanoja, mutta itse suomenkieli ei kyllä ole ruotsalaista perua.

Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1500-1000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että eteläisemmässä Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esi-isiin.

[Jorma Niemi]

Aikoinaan "pakotimme" tyttären valitsemaan toisen kotimaisen alakoulussa.
Ei ole katunut valintaamme. Oppi sen jälkeen mm helpommin englantia.

Nykyisessä työssään tarvitsee toista kotimaista.

Itse vastustan pakollista ruotsin opetusta.

Stadin kundina totean, että ilman ruottalaisia ei olisi stadin murretta tai olisiko "lainasanat" venäjän kielestä?

[cman]

No sehän on stadilaisten oma päätös mistä kielestä ovat lainasanansa ottaneet. Mutta luultavasti jos ruotsinkieltä ei oli si olemassakaan niin kyllä ne lainasanat jostain olis otettu. Mutta tuohan on vain sanaston kehittymistä, ei varsinaisesti kielen kehittymistä.

[uiop]

Itse kadun ruotsin opiskelun välttämistä koulu - opiskelu aikoina. Syy siihen on että nykyään asun Ruotsissa, tienaan paremmin kun suomessa asuen ja ehkä tienaisin vieläkin paremmin jos osaisin nyt ruotsin sujuvasti, mutta kun en sitten opiskellut vaan olin asenteella "pakkoruotsi on perseestä" nuorempana. Kyllä kaduttaa perkele. Opiskelkaa ihmiset niitä kieliä!

[vayne]

OT:
Jääkö verojen jälkeen käteen paljonkin enemmän verrattuna suomeen vastaavaan hommaan ?

[uiop]

about 100-400 euroa, rippuen kuukaudesta. Jos ois samanlainen verotus kuin suomessa niin jäisi vielä enemmän. Ei nimittäin ole palkasta mitenkään pieni vero joka lähtee (tällähetkellä 35% kun suomessa se olisi about 30%).

[vayne]

Joo tota ajattelinkin, että verot on kovemmat.

[Ishtor]

Ei ongelma ole pakkoruotsi (siis kielten opetusmielessä). Ongelma on se, että Suomi on kaksikielinen maa ja SIITÄ pitäisi päästä eroon. Kohta ryssiä on yhtä paljon kuin ruottalaisia, joten ei ole tasa-arvoista että venäjästä ei tehdä virallista kieltämme mutta ruotsilla tämä etuoikeus on. Miten perustelemme vuonna 2020 kun Suomessa on miljoona venäläistä, että "kyllä se on hyvä että on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, mutta ei venäjää".

Pakkoruotsista pääsemme eroon vasta sitten kun Suomi muutetaan yksikieliseksi. Siihen saakka ruotsin opetus on perusteltua; perustuslakikysymys.

Täällä päin Suomea ei tarvitse ruotsinkieltä mihinkään. Sen sijaan kaksi kolmesta vastaatulijasta on marketeissa nykyisin venäläisiä. Myyjistäkin varmaan 10%, ainakin naapurikaupungissa Lappeenrannassa. Täällä pakkoruotsi (jos sitä halutaan sillä nimellä kutsua) on oikeasti turhaa. Mutta kun asioista päättävät tahot asuvat itse kaksikielisillä alueilla niin ongelma ei heille näy.

[Ishtor]

"Kaikki ei kuitenkaan ole näin mustavalkoista ja toivottavasti porukka ymmärsi pointtini, joka oli että joillekin asioille ei voi laittaa hintalappua."

Ruotsin kielen asemalle Suomessa on hintalappu! Se maksaa mielettömiä summia vuodessa (dokumentteja, liikennemerkkejä, opettajia, TV-ohjelmia, tekstityksiä kahdella kielellä) ja ketkä siitä hyötyvät? Ei ketkään. Jokainen Suomenruotsalainen osaa suomea jos haluaa, eli kyse on vain periaatteesta vastustaa "moukkakieli suomea".

Jos ei halua puhua suomea Suomessa, niin täällä ei ole pakko asua. En minäkään muuta Venäjälle ja ala vaatia, että "pitää saada opetusta suomeksi, ja kadun nimet myös, sekä puhelinluettelo ja suomalaista TV-ohjelmaa". Sellaiset asiat pitää miettiä ennenkuin vaihtaa maata. Joko opetellaan uuden maan kieli ja tavat tai sitten jäädään kotiin! Maassa maan tavalla.

[Jorma Niemi]

"Maassa maan tavalla."

Radiossa taisi eilen asiasta mainita ruottalaisen puolueen puheenjohtaja jotenkin näin: "Tämä hallitus on sellainen, joka pitää myös huolen kaksikielisestä suomesta.."

[Nikli]

Jos ei halua puhua suomea Suomessa, niin täällä ei ole pakko asua. En minäkään muuta Venäjälle ja ala vaatia, että "pitää saada opetusta suomeksi, ja kadun nimet myös, sekä puhelinluettelo ja suomalaista TV-ohjelmaa". Sellaiset asiat pitää miettiä ennenkuin vaihtaa maata. Joko opetellaan uuden maan kieli ja tavat tai sitten jäädään kotiin! Maassa maan tavalla.

Sitäkö maata tarkoitat, jonka vuoksi (suomenruotsalainen) isoisäni veli makaa sankarihaudassa? Ei taitaisi maada jos olisi joitakin näitä kommentteja kuullut.

I rest my case.

[jasso]

Se maksaa mielettömiä summia vuodessa (... TV-ohjelmia, tekstityksiä kahdella kielellä)

FST:n ohjelmat ovat kyllä rikastuttamassa niin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenkin ohjelmatarjontaa. Kyllä ne on suunnattu ihan molemmille, onhan niissä suomenkieliset tekstitykset.

[Ishtor]

"FST:n ohjelmat ovat kyllä rikastuttamassa niin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenkin ohjelmatarjontaa. Kyllä ne on suunnattu ihan molemmille, onhan niissä suomenkieliset tekstitykset."

Samaa mieltä ohjelmien tasosta, mutta voisi se FST tehdä noita ohjelmia yksikielisessäkin Suomessa suomen kielellä. Eli tuo ei liity sinällään kaksikielisyyteen mitenkään.

[Ishtor]

Sitäkö maata tarkoitat, jonka vuoksi (suomenruotsalainen) isoisäni veli makaa sankarihaudassa? Ei taitaisi maada jos olisi joitakin näitä kommentteja kuullut.

I rest my case.

Nytkö sitten vedotaan jo sankarivainajiin. Sekö on se viimeinen oljenkorsi johon vedotaan? Minun sukuni tulee kai venäjältä (jos tarpeeksi pitkälle mennään taaksepäin), joten voisin puhua että vaikka Suomi ja Venäjä (=veljeskansat tästä näkökulmasta) kävivätkin omaa "sisällissotaansa" 40-luvulla, niin heidän ansioitaan sukuani on aikojen saatossa koulutettu ja pidetty hengissä, ja SILTI heillä ei ole virallista kieltä Suomessa. ;)

Ei mitään henkilökohtaista ketään kohtaan. Sodat on sotia, ja niiden aiheuttamia tunteita ei liene tarpeellista sotkea tähän keskusteluun. Muuten ollaan kohta keskustelemassa Ruotsi-Suomen aikaisista jutuista joissa meitä Suomalaisia pidettiin suurin piirtein karjasta seuraavina. Tai oikeastaan olisikin hyvä mennä pidemmälle historiaan ja miettiä miksei meillä ole toisena äidinkielenä Venäjä, se kun olisi kai se loogisin vaihtoehto jos välttämättä pitää kaksi kieltä olla? Sitä pidettäisi varmasti jäänteenä historiasta, mutta Ruotsin tapauksessa se on kai jotenkin hyväksyttävää ja luonnollista?

[jtlukkari]

Jos oikein kärjistetään: jokainen Suomen puolesta taistellut maksoi kalliin hinnan siitä, että maassamme sai sodan jälkeen puhua samaa kieltä kuin ennen sotaakin.

[Antti Määttä]

Nikli on asian ytimessä. Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia. Ruotsinkielisyys. ruotsalaisuus ja suomenruotsalaisuuskaan eivät ole synonyymejä. Ruotsinkielisyys ei vapauttanut maanpuolustusvelvollisuudesta. Arvostan sukusi uhrausta.

Silti katson, että pienen vähemmistön vuoksi suurta enemmistöä rasitetaan jollain, minkä tuotto-panos -suhde on tosiasioiden valossa heikko. Paradoksalisesti tuotto voisi olla parempi ilman pakkoa...

Se vielä menettelee, kun puhutaan suomalaisen oikeudesta puhua äidinkieltään. Eihän meitä kaikkia seuraavaa historiallista jäännettä(poisluettuna ne, jolta poistettu), umpisuoltakaan ole kriminalisoitu.vaikka siitä harvalle on hyötyä;-)

Mutta kun edelleen keskustelussa moni ottaa oikeuden (tuntematta keskustelukummpaniaan?) oikeuden kutsua tätä amisviiksiseksi luuseriksi, jota lukuhommat ei kiinnosta,( jävlä mongol!) vain sillä perusteella, ettei näy systeemissä järkeä, kaikuu ilmassa ikäviä kaikuja ajalta, jolloin svenska talande oli oikeasti bättre folk, massa, siirtomaaherra. Jos jollain on tallessa se apinoilla tehty koe, joka kuvastaa organisaatiomallin syntymistä, niin laittakoon tähän.

Itse pakkoruotsi aiheuttaa eniten ongelmia niille, joiden kielellinen lahjakkuus ja kielten opiskelun motivaatio on heikko. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei kieliopinnoissa menestyväkään voisi pitää tilannetta yhä absurdimpana ruotsinkielisen osuuden yhä vain pienentyessä ja Ruotsin menettäessä yhä enemmän merkitystään kauppa- ja muuna kumppanina globalisoitumisen seurauksena.

Milläpä tässä maailmassa ei olisi historiallista taustaa? Jokainen foorumilainenkin lienee kahden henkilön kohtaamisen historiallinen muisto.

[ss-audi]

Uskon, etten ole läheskään yksin sanoessani, että en koe ruotsinkieltä osana omaa suomalaista identiteettiäni. Se on sitä ehkä ruotsinkieltä puhuvilla suomalaisilla.Tunnen lähinnä kuvotusta, että vierasta ulkomaankieltä yritetään väkisin istuttaa osaksi omaa näkemystä itsestäni suomalaisena muiden kansojen joukossa! Osina omaa kansallista identiteettiäni, koen suomenkielen lisäksi lähinnä saunan, sisun ja Talvisodan hengen.

Täytyy lisäksi taas muistuttaa kaikille, että ehdottomasti monipuolinen kielitaito on hyvästä, mutta kielten opiskeluun pakottaminen, varsinkin marginaalikielen niin kuin ruotsin, ei missään nimessä ole suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehittymisen etujen mukaista!!
Kuuluminen jo syntyjään marginaalikieliryhmään suomalaisena(mistä tosin olen ylpeä) on jo rasite itsessään, joten toisen marginaaliryhmän kielen opiskelu vielä pakon edessä ei ole minkään maailman järjen mukaista. Se on taantumuksellisuutta.

Sanotaan vaikka näin, että jos laitettaisiin pakkoruotsin kannattajat junaan niin se juna kulkisi takaperin taantumuksellisen ajattelun voimasta.

[okkim]

Olen kyllä niiiin samaa mieltä kuin voi olla. Jos pitäisi olla joku pakollinen kieli, olkoot sitten joku yleisempi, vaikka saksa.

[jtlukkari]

Hieman huvitti tämä taannoinen keskustelu joidenkin yliopisto- ym. opiskelijoiden kohtaamista hankaluuksista pakollisen virkamiesruotsin tutkinnon (tjsp) suorittamisessa: nykyäänhän ruotsi ei ole enää pakollinen kieli ylioppilastutkinnossa, joten sitä laistetaan eikä siihen panosteta. Kun juoksee sutta pakoon, niin tulee karhu vastaan ja vaikeudet kasaantuvat sitten korkeammille kouluasteille, myös opetuspuolella.

En ole itse koskaan karttanut kielten opiskelua -päin vastoin, olen hakeutunut eri kielten kursseille ja ruotsiakin sen pitkän kaavan mukaisen tien lisäksi vapaaehtoisestikin opiskellut. koska olen katsonut sen tukevan muiden kielten omaksumista.

Silti on aivan pakko myöntää, että kyllä ovat olleet harvassa ne tilanteet, joissa ruotsia on oikeasti tarvinnut. Esim. jonkun laitteen käyttöohje on lähes aina samassa dokumentissa myös englanniksi. Saksan kielestä on ollut minulle verraton etu ja varsinkin täällä itärajan tuntumassa heikompikin venäjän kielen taito on joskus suureksi avuksi.

[jannekk]

Ahvenanmaa sitten erikseen: suomen kielellä ei juuri tuolla seudula ole mitään käyttöä, osin ihmisten asenteiden takia. Jos meillä ei pidetä pakkoruotsista niin toimii se toisinkin päin.

Olen hieman eri mieltä. Olin muutama vuosi sitten perheeni kanssa viikon Ahvenanmaalla. Yhtään sanaa emme ruotsin kieltä viikon aikana lausuneet ja mitään ongelmia ymmärtämisen suhteen ei tullut. Me puhuimme heille suomea ja he meille ruotsia ja kuitenkin molemmat ymmärsivät toisiaan.

Ruotsin ruotsia voi jopa ymmärtää, mutta ei näitä Närpiön tms kaltaisia ruotsinkielisiä.
Jopa Ruotsalaisilla on vaikeuksia ymmärtää heitä. Vaasassa on myös olemassa tämä hauska sekakieli. Ruotsia, suomea ja englantia sekaisin.

Tämä se onkin erityisen hauska piirre suomenruotsissa: "Vad kostar haukikilo i dag? Oh, Det är mycke kallis, jag måste gå takakautta ut...!

Meille AMK:ssa kielenopetuksen johtaja piti virkamiesruotsin kurssin. Heti kärkeen hän sanoi, että hän tietää varsin hyvin, ettei tämä teitä kiinnosta, mutta kun tämä on laissa ja asetuksissa säädetty, meidän on tämäkin kurssi läpi käytävä. Kyseinen henkilö oli asunut ruotsissa vuosikausia ja hän totesikin, että tämä on Ruotsin kurssi ja täällä ei suomenruotisa puhuta. Kurssin avauksen loppusanoiksi hän lausui:
"Yksi toive minulla on joka kurssille ollut. Haluan että muistatte vaikka keskellä yötä yhden käyttökelpoisen lauseen: En stor stark!"

Minusta tällä opettajalla oli arkirealismin taju kohdallaan, virkamiesruotsi pitää suorittaa, mutta siitä ei pidä tehdä niin vaikeaa, että oppilaan valmistuminen jää siitä kiinni. Sellaiset ihmiset, jotka kokevat ruotsin kielen tarpeelliseksi, varmasti suhtautuvat kielen opiskeluun vaadittavalla tavalla.

[J-M Koopikka]

Siis pakkona ruotsin kielen vois lopettaa, saavat sitten ite opiskella.

Itellä menny leppoisasti eka vuosi firmassa kielen sujuvan kuuntelun opiskeluun, jos vaikka seuraavana vuonna oppis puhumaan (Olen ainut 100% suomenkielinen firmas).

Tästä voi lukea, että ei siitä kielestä haittaa ole, mutta sen opiskelusta ei saa tehä pakkoa.

[Shakal]

Kielten opiskelu on erittäin rikastuttavaa monella tavalla, mutta pakkoruotsi on väärin. Mielestäni 3. pakollinen kieli on hyvä asia, mutta se saisi olla vapaavalintainen, ainakin muutamasta vaihtoehdosta (peruskoulussa, sekä seuraavassa valitussa opiskelukohteessa). Vaikka saksa, ruotsi, ranska, espanja, joku aasian kieli? Olisi mielestäni todella paljon hyödyllisempää esimerkiksi työmarkkinoillakin.

[vayne]

Joo aikoinaan koulunpenkillä tuli päntättyä, että pääsi ylioppilaskirjoituksista läpi ja AMK:ssa kurssit läpi. Vaikeaa se oli motivaation puuttuessa ja rimaa hipoen mentiin.

Tulos tuosta monivuotisesta opiskelusta on, että silloin harvoin kun käy ruotsissa, niin englantia siellä suusta tulee :) Muuten ei ole ollut tarvetta kielelle ja nuo matkat oli nyt ainoa, missä "voisi" puhua.

Siinä mielessä pakko on resurssien haaskausta, vapaaehtoisesti sen valitsee ne, jotka kokevat sen tarpeelliseksi. Myös kaikenlainen kulttuuripohjainen selittely asian tärkeydellä on aika potaskaa.

Edit: Näköjään olin jo mielipiteen tuolla aiemmin maininnut :)