Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Karstan poltto yms.

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

  • Karstan poltto yms.

    Audissa 135 000 km täynnä ja Mobil 1 0w-40 öljyillä olen ajellu 10 000 km vaihtovälein.
    Silloin tällöin polttelen karstoja moottoritiellä siten,että vähitellen alan nostaa koneen kierroksia hyvissä ajoin ennen motarin alkua, motarilla ajan lähellä punaista kierroslukualuetta n.15 min. jonka jälkeen alan vähitellen laskea kierroksia ja pikku hiljaa palaan normaaliajoon.
    Jotta pysyn nopeusrajoitusten alueella ja saan moottorin kierrokset korkealle minun on ajettava 2.vaihteella se 15 min.
    Kun öljyjen ikä alkaa lähestyä 10 000 km en tarkkana miehenä enää näin aja vaan aina uudemmilla öljyillä.
    Tarina jatkuu siten,että kohta olisi saatava pyörä liikenteeseen ja Audin meinasin laittaa seisontaan.Meinasin,että olisi hyvä jos ennen sitä saisi karstat polteltua ja uudet öljyt sisään niin ei kököt muhi koneessa seisonnan ajan.Koska nykyisillä Mobileilla on 10 000 km täynnä, suunnittelin laittavani tilalle Eurolin 5W-50 täyssynteettiset halpisöljyt, joilla ajaisin n.1000 km karstanpolttoajoa vanhalla suodattimella,jonka jälkeen taas Mobilit sisään ja uusi suodatin.

    Kysyn mielipiteitänne, onko ajotapani karstanpoltossa järkevä, rasittuuko 2.vaihde liikaa, voiko Eurol-öljy tehdä haittaa???

    #2
    Helpompi tapa poistaa karstat ruiskuttaa kierrättää autoa paikallaan ja sumuttaa vettä imuilman sekaan, pesee palotilan hyvin tehokkaasti. Saman tekee vuotava kannentiiviste tai kansi...

    Comment


      #3
      Saman tapasta tein itte joskus lötkölle. Limsapullo täyteen vettä ja jakajasta alipaineletku irti ja sitä kautta imuuttaa pullo tyhjäks.

      Comment


      • #4
        Tämä onkin perin mielenkiintoista ja kysyisinkin jotta minkälaista haittaa siitä "karstasta" ilmenee käytössä ja paraneeko "vaiva" kun ulvottaa sitä konetta "polttoasennossa"?
        En ole koskaan autoilleni ymmärtänyt tuollaista tehdä, tosin niillä ei enimmillään ole ajettukaan kuin 200-300tkm välille ja kun ei ole mitään vaivaa huomannut, en ole arvannut "korjatakkaan".
        Joskus wanhaan aikaan tuota karstaa pidettiin tarpeellisenakin kun sen katsottiin olevan lämpöeristeenä männän päällä ja venttiilin lautasessa ja -varren juurella ja olihan se tavallaan "viritystäkin", halpaakin vielä kun puristus siinä vähän kohosi palotilan pienentyessä himpun verran, nykyisin taidetaan pistää se "lastu" sinne männän päälle...

        Comment


        • #5
          Onpas mielenkiintoinen keskustelu. Vaikea ajatella, että karsta palotilassa olisi jotenkin hyvä asia - kaiketi se saattaa aiheuttaa yhtä ja toista harmia mieluummin. Lyhyessä ajossa ja vajaalla palamistuloksella sitä tuppaa kertymään. Kyllähän normaali maantiejokin auttaa siinä määrin, että puhtia on yleensä pitkän ajomatkan jälkeen selvästi enemmän.

          Tuo veden juottaminen on kikka, josta en aiemmin olekaan kuullut. Eikö siinä ole vaara, että vettä menee kerralla liikaa ja kone tukehtuu? Mitäs sitten tehdään?

          Comment


          • #6
            Eli siitä "liikaa menosta" sanoisin että kun sitä menee sopivasti liikaa niin kansi rikki tai mäntä paskaksi ja siitä sitten kampiakseliin asti, eli pajalle...
            Olisin sitä mieltä ettei tämän päivän moottoreissa juurikaan ole vajaata palamistulosta kun ei niissä juuri mitään enää palakaan.
            Autoilun maailma on siitä kiehtova alue että siellä tapahtuu kaikkea, jopa taikuuteen rinnastettavaa ja tuntemuksia on niin monenlaisia kuin on tuntijoitakin, olen jopa kuullut väitettävän kirkkain silmin että kyllä veto parani huomattavasti kun vaihtoi öljyt, että semmosta...
            En ole koskaan reaalimaailmassa kuullut tai nähnyt karstan aiheuttavan ongelmia, vaikka olen joskus nuornamiesnä sepinnyt moottoreita aivan muidenkin tarpeiksi...

            Comment


            • #7
              Tässä olisi yksi reaalimaailman esimekki.Audissa oli ostaessani 48 000 km mittarissa.Vuosimalli siis -98 ja itse ostin sen kesällä -03.Edellinen omistaja vanhempi herra,joka melko suurella todennäköisyydellä ajellut pintakaasulla.No eipä tullut itsekään hirveästi autoa kengitettyä alussa kun oli uutuuden viehätys.Tuli ensimmäiset lumet( en tiedä onko sillä merkitystä) ja auto seisoi työreissun takia viikon,jonka jälkeen yritti kovasti käyntiin ,mutta ei ihan.
              Syyllinen: karstaiset tulpat. Minulle kertoi myös hlö 30v. Audi-kokemuksella,että Suomessa nopeusrajoitusten vuoksi on enemmän sääntö kuin poikkeus, että isommilla koneilla käy näin jossain vaiheessa ellei autoa kengitä välillä.Joten tämän vuoksi olen ennaltaehkäisevästi välillä huudattanut konetta.

              Comment


                #8
                Asia on juurikin noin.
                Ei ole yksi eikä kaksi autoa jotka ovat ruvenneet pitämään pientä klonksutusta karstoittumisen takia. Vedellä on pelit puhtaiksi saatu. On olemassa myös laite jolla palotila sekä männän laki voidaan pestä tulpan reiästä.

                Comment


                  #9
                  Audi-kokemuksella,että Suomessa nopeusrajoitusten vuoksi on enemmän sääntö kuin poikkeus, että isommilla koneilla käy näin jossain vaiheessa
                  Kyllä se karstoittuminen johtuu täysin kuljettajan väärästä moottorin käyttötavasta. Ajetaan liiaan isolla vaihteella reilusti vääntöalueen ulkopuolella sammumisen rajalla.

                  Silti hieman uskallan väittää, että karstoittumis-jutut ovat menneen ajan peruja. Autossa on yhä neljä pyörää, joten vaikuttaa niin helposti täysin samalta peliltä kuin aikoinaankin. Kaasarikoneet ja uudet varsin tarkalla resoluutiolla säätyvät suorasuihkut sotketaan sekaisin.

                  Paljon mutua, vielä enemmän myyttejä ja hyvin vähän varsinaista tietoa.
                  Viimeksi muokannut jasso; 25.3.2007, 14:28.

                  Comment


                    #10
                    Jasso:

                    Sano tuo sille vanhalle herralle joka on ajanut autolla viimeiset 50 vuotta, ja jonka auto sattuu vielä olemaan automaatti. Oli asian esitystapa sitten mikä tahansa niin kyllä siinä yleensä on saanut korvat punaisena kuunnella kuinka HÄN on ajanut autolla jo ennenkuin sinä olit edes kenenkään ajatuksissa.

                    Comment


                      #11
                      Jep. Hän on nähnyt värien tulon.

                      Comment


                      • #12
                        Näinhän se on että tarkalla polttoaineensyötöllä ei vakioautoissa enää synny karstaa kuten kaasareiden aikoina. Se pitää kyllä paikkansa että koneeseen tulee lisää puhtia karstanpolton jälkeen jos sinne kuitenkin on sitä kertynyt. Karstalla on myös sellainen ikävä vaikutus että alkaa helposti esiintyä jälkikäyntiä. Joskus näkee "tuunattuja" vakioautoja joista puskee mustaa nokea kun menty ruuvailemaan seoksia pieleen, sellaisessa karstaa lienee kertynyt reippaammin.

                        Mielestäni ei ole mitään järkeä kierrättää konetta pitkään korkeilla kierroksilla. Myös joissain koneissa saattaa vaikutus olla päinvastainen kun tuuppaa enemmän öljyä joka paikkaan kovilla kierroksilla. Parempi vaikutus karstan suhteen on kun ajaa pitkään kevyellä kaasulla motarilla ja pitää kierrokset jossain neljän-viiden tonnin paikkeilla.

                        Vesiruiskulla saadaan tehokkaasti palotilat pysymään puhtaina. Haittaa siitä ei ole kunhan suihkutetaan tarpeeksi hienojakoisena imusarjaan. Itselle sattui edellisessä elämässä kerran sellainen kömmähdys että magneettiventtiili jäi auki ja kone ei pyörinyt startilla kun oli valunut pytty täyteen vettä.

                        Muutaman kymmenen kilon kokemuksella voin sanoa että ilokaasu on paras karstanpolttaja. Harrastusaikoina näki taustapeilistä sankan pölähdyksen aina ekalla kerralla kun nappia painoi, tosin joskus siinä pölyn seassa oli myös kadonneet tulpan kärjet... :-)
                        Kone kehräsi nätisti jo yhden rajun kiihdytyksen jälkeen, tuolla karstanpoltolla oli selvä vaikutus käyntiin. Tavaraa syötettiin kahdella 48mm tuplakaasarilla jotka kyllä karstoittivat konetta kun seoksia ei saanut optimiksi millään. Audin viisipyttyisessäkin (K-Jetronic) olen kaasuja käyttänyt mutta siinä karstaa ei syntynyt ihan yhtä paljon kuin kaasarikoneissa.
                        Viimeksi muokannut sami; 25.3.2007, 22:56.

                        Comment


                          #13
                          Minä sanoisin tuohon Eurol öljyyn sen verran, että jos kerran on öljynvaihto edessä, niin pistä vaan uudet mobilit. Ei siellä mitään tapahdu vaikka jättäis vanhatkin.

                          Liika sniiduilu kaasupolkimen kanssa saa kyllä koneen tuntumaan tukkoiselta.

                          Ja kyllä sitä karstaa tulee, ei tartte olla kuin TDi ja tuo pakokaasunkierrätys. On korkeapaineruiskut ja kaikki, muttei auta :)

                          Ok. Bensavehkeet on erikseen. Siellä ei varmaan tuollasta tapahdu.

                          Comment


                          • #14
                            Kyllä se bensakoneissakin on tuo egr joka kaikenlaista mukavaa saa aikaan.
                            Kuten imukanavien voimakasta sotkeentumista yms. Mutta hyvällä ruiskulla varustettu bensakone pysyy palotilastaan puhtaana aika hyvin.
                            Kokemukseni mukaan katalysaattoriajan alkuaikoina käytetyt yksipisteruiskut eivät ole sellaisia.

                            Sinänsä ikävää tuo imukanavien yms sotkeentuminen, sitä kun ei polkemalla vähennetä, ainoastaan voi estää sen lisäkertymistä. Mekaaniset puhdistukset lienee ainoa tapa poistaa nuita.

                            Comment


                              #15
                              Tulipas tämä sopivaan saumaan. Eilen oli tuossa työn alla yksi ADR-koneinen 1.8 20V, jonka lambda oli sen näköinen, että voi vain kuvitella miten nokinen moottori on muuten... Onko veden suihkuttamisesta imuilman mukaan mitään haittaa tuollaisessa ruiskuvehkeessä? Mitä tykkää ilmamassamittari, suuttimet tai sytytystulpat?

                              Comment


                                #16
                                Saksassa on fsi-moottoreihin vaihdettu sylinterinkansia jo 50000 km. ajon jälkeen,kun ovat olleet niin karstaisia ,etteivät tahdo lähteä käyntiin.
                                Lisätty egr entisestään ja bensiinin suorasuihkutus saa imuventtiilit " huutamaan" hoosiannaa .

                                Comment


                                • #17
                                  MR: Onko veden suihkuttamisesta imuilman mukaan mitään haittaa tuollaisessa ruiskuvehkeessä?

                                  Tuskimpa periaatteessa ainakaan rikkoo mitään jos määrät ei ole aivan älyttömiä.
                                  Nythän on niin että olennaista tuossa veden syötössä on sen tehoa lisäävä vaikutus, eli taitaisi olla halvin "lastutus" ja vedensyöttöä tehon lisääjänä on käytetty "maailman sivu", tarkoittaa mäntämoottoriaikaa, esim. hävittäjä- ja matkustajakoneissa mm. nousu- ja laskukiidoissa ja hävittäjissä paniikkinappulana kun tuli kiirus. Eli ei sitä jatkuvasti voi käyttää tietyistä syistä...
                                  Missä muuten olettaisit muualla sitä nokea olevan tuossa moottorissa kuin juuri pakoputkistossa, jossa siitä ei liene haittaakaan, eikä sitä ole sielläkään jos kone on ollut kunnossa, olen nimittäin joskus ajanut tuollaisella toistasataatuhatta kilsaa, tosin ei sitä koskaan purettukaan mistään...

                                  Comment


                                  • #18
                                    Vesi nesteenä palotilassa pääsääntöisesti laskee hyötysuhdetta ja tehoa. Imusarjassa hienona sumuna höyrystynyt vesi taas nostaa tehoa, ilma jäähtyy ja kylmä ilma on tiiviimpää. Näin saadaan parempi täytös ja voidaan käyttää isoja ennakkoja.

                                    Olen ollut useammassa pienemmässä aluksessa konepuolen tehtävissä ja nähnyt kuorma-auton koneesta isompia nelitahtidieseleitä ja isoja kaasuturbiineja puhdistettavan vedellä. Olen jopa itse ollut mukana;-)

                                    Pienimmissä paateissa herra konepäällikkö kahdin juotuaan huuhtoi mukin ja kaatoi mukillisen vettä pikkuhiljaa teräsverkkosuodattimesta sisään. Kone ei ollut koolla pilattu...

                                    Auton koneita olen vedellä puhdistanut useita. Hyvin on toiminut. Itse käytän ruiskupulloaj, joihon saa pumpattua painetta. Kierroksia 1500 - 2000 RPM ja pullo molempaan käteen.

                                    Googleen kannattaa laittaa hakusanaksi HAM (humid air motor).

                                    Comment


                                      #19
                                      Kyllä se bensakoneissakin on tuo egr joka kaikenlaista mukavaa saa aikaan.
                                      Aika harvassa bensakoneessa taitaa olla EGR:ää. Sen tehtävä on vähentää typenoksideja laihalla seoksella. Pakokaasut laskevat palolämpötilaa ja siten estää ylimääräisen hapen yhtymistä ilmassa olevaan typpeen. Varsinkin turbodieselissä tuo on huomattava ongelma, kun toimivat suurella ilmaylimäärällä. FSI:ssä laihaseostoiminnosta luovuttiin alkuvuosien jälkeen.

                                      Comment


                                        #20
                                        Kyllä niitä EGR:iä bensakoneissakin on ihan riittämiin (ainakin Opeleissa).

                                        Comment


                                        • #21
                                          Kiellän ketään kokeilemasta vastaavaa tämän kirjoituksen perusteella. Joskus yritettiin saada erästä kaasarikonetta toimimaan paremmin, ja oltiin kuultu myös veden karstaa poistavasta vaikutuksesta. Sumutinpullon käyttäminen ei korjannut käyntiä, joten lopulta siitä 1,5L-limsapullosta kaadettiin vettä kaasuttimen kurkkuun kaverin pitäessä kierroksia ylhäällä. Mitään ei hajonnut, tosin vieläkään käynti ei korjaantunut.

                                          Hajoamattomuuden syyksi ei kelpaa että kyseessä oli Toyotan kone, koska alkujaankaankin siinä oli siis vikaa :) Lopulta se kuulemma korjaantui kaasuttimen vaihdolla.

                                          Comment


                                            #22
                                            Pende: Kyseessä ei ollut oma auto, vaan toinen potilas. Oireina suuri kulutus ja viime aikoina jälkikäynti. Kokeiltiin tuosta omastani vaihtaa potilaaseen lambda, käynti tasaantui huomattavasti, mutta konetta ei meinannut saada sammumaan millään. Eli palotilassa karsta hehkui ja sytytti seoksen. Luultavasti osaa karstasta saatiin pihalle jo eilen kun autolle annettiin jalkaa reilummin. Olisi vain uudelle lambdalle paremmat elinolosuhteet kun palotila olisi puhtaampi ja alkujaan.

                                            Veden suihkutuksessa imuilman sekaan huolestuttaa lähinnä ilmamassamittari, joka ottaa helposti nokkiinsa pienemmästäkin...

                                            Comment


                                              #23
                                              Veden puhdistava vaikutus on tunnettu tosiasia ja sitä en kiistä laisinkaan, mutta selittäkääpäs minulle mihin veden puhdistava vaikutus palotilassa perustuu?

                                              Irroittaako höyrystynyt vesi karstaa vai saako vesi jotenkin karstan palamaan vai onko siinä ihan joku muu juttu.

                                              Jos karsta lähtee veden vaikutuksesta liikkeelle, niin eikö silloin ole riski, että jokin karstakikkare jää pakoventtiilin ja sen tiivistepinnan väliin tai tömpsähtää vasten turbon siipiä, mikä ei varmastikaan edistä koneen hyvinvointia.

                                              Comment


                                              • #24
                                                Mitenkäs jälkikäynti on mahdollista ruiskukoneessa(sähkösuutin). Vuotaako suutin? Bensantulo pitäis olla nolla

                                                Comment


                                                • #25
                                                  Kyllä se vain niin on ettei ruiskukone käy jälkikäyntiä kun virrat kääntää nollille, sillä jos pelit on kunnossa niin ei mene evästä sisään.

                                                  En osaa sen paremmin sen veden vaikutusta selittää kuin "tulistetun höyryn" puhdistavalla vaikutuksella, eli siihen tehonlisäyskin perustuu kun vedellä on tapana laajeta enemmän kuin pelkän ilman palamisen yhteydessä, samalla tuo höyry myös jäähdyttää palotilaa...
                                                  Vaikuttaahan jopa suurempi ilmankosteus esim. sateellakin tehoa lisäävästi...

                                                  Comment


                                                  • #26
                                                    Panu: Pakokaasu on kuumempaa kuin ulkoilma, lämpö nousee dieselin sylinterissä. Jäännöshapen määrä on ratkaiseva typen oksidien synnyssä. Happi yhtyy mielummin hiilivetyyn kuin happeen, mutta kun kaikelle hapelle ei riitä hiilivetyä ja olosuhteet ovat oikeat (paine + lämpö), alkavat happi ja typpi reagoimaan keskenään.

                                                    Ilkka: Puristuksen aikana pikku vesipisarat höyrystyvät räjähdysmäisesti ja paikalliset paineiskut pieksävät karstaa pois. Vesihöyry tehokkaasti irrottaa karstaa sekin vrt höyrypesuri.

                                                    Comment


                                                    • #27
                                                      Kyllä se vain niin on ettei ruiskukone käy jälkikäyntiä kun virrat kääntää nollille, sillä jos pelit on kunnossa niin ei mene evästä sisään.
                                                      Ruiskuja on monenlaisia, K-Jetroniceja on vielä paljon liikenteessä...
                                                      Oma kommenttini jälkikäyntiin koski lähinnä kaasarikoneita joita on niitäkin vielä olemassa.
                                                      Viimeksi muokannut sami; 27.3.2007, 10:34.

                                                      Comment


                                                      • #28
                                                        Huonosti pitää olla asiat, että saa K-Jetin käymään selvää jälkikäyntiä:)

                                                        Nykyään tuntuisi olevan enemmän postauksia, kun ei Audi käy, tai käy , muttei sillein kuin pitäisi...

                                                        *Ei ole mitään vikaa, mutta se ei toimi*

                                                        Comment


                                                        • #29
                                                          Tuo olikin enemmän teoriaa kun homma valui siihen että "ruiskukoneessa ei voi olla jälkikäyntiä". Itse en ole koskaan kuullut että K-Jetissä olisi jälkikäyntiä ja niistä on kokemusta jo kahdelta vuosikymmeneltä. Kaasarikoneissa tuo oli hissuttelijoilla varsin yleistä, yhden naispuolisen työkaverin rellu roksotteli aina jonkin aikaa kun oli koneen sammuttanut. Ajotyyli olikin sen suuntainen että mylly ei koskaan kiertänyt yli kolmen tonnin. Omat koneet ovat aina saaneet sen verran kenkää ettei ole ollut ainakaan jälkikäynnistä murheita...

                                                          Comment


                                                          • #30
                                                            Huonosti pitää olla asiat, että saa K-Jetin käymään selvää jälkikäyntiä:)
                                                            Taanoisessa kjet-Saabissani (900 T8) jälkikäymiseen riitti 95-bensan käyttäminen 98:n sijaan. Ei se nyt suorastaan käymään jäänyt, mutta pari-kolme ylimääräistä työtahtia avaimenkäännön jälkeen kuitenkin. Muuta vikaa siinä k-jetissä ei sitten ollutkaan.

                                                            Comment

                                                            Working...
                                                            X