Nelivetotekniikat

[PH]

Kertokaapas nyt arvon audistit tyhmälle.

Miksi ihmeessä meidän firman Nissan KingCapissa (alle vuoden vanha) on sellainen neliveto että kääntäessä yksi pyörä jauhaa tyhjää (pyörien nopeusero tietenkin aiheuttaa sen)..?

Tapahtuuko näin Audin TorSen nelivedolla?

Eivätkö japskit osaa tehdä järkevää nelivetoa vai onko tuo jotenkin kestävämpi systeemi? Jos on niin miksen mie sitten ole kuullut yhdestäkään rikkoontuneesta TorSenista :)

Valistakaa minua. Samalla voisitte valistaa mikä nelivetosysteemi on uusissa ja vanhoissa subaruissa.

Volvoissa (ym) pilipali haldex ja siihen ei tarvitse puuttua kiitos :)

ai muuten, tämä se varmaan olisi kuulunut teknikka osioon..? anteeksi.

[haraldh]

Tuossa on nyt kyse aika monesta asiasta. Tavallisen kaksi(yksi)vetoisessa autossahan on vain
yksi tasauspyörästö. Nelivedossa niitä on kolme. Nyt mainittu torsen on audeissa tavallisesti
keskitasauspyörästössä ja etu- sekä takaakselit ovat ihan tavallisilla tasauspyöristöillä. Tämä
tarkoittaa sitä että mikäli jonkun puolen pyörä nostetaan ilmaan niin se pyörisi vapaasti eikä
voimaa saataisi toiselle pyörälle ollenkaan. Ja koska torsen voi jakaa momentin tietyllä suhteella,
se tarkoittaa sitä että mikäli toisessa pyörässä on voima nolla, niin toisella puolella on sitten
voima kertaa nolla käytössä, eli nolla siinäkin.

Omassa A4:sessa tuota estämässä on EDL/EDS, joka on lyhenne Electronic Differential Lock/
Electronische Differential Sperre (tjms), joka käytännössä tarkoittaa että mikäli joku pyörä
samalla akselilla lähtee sutimaan niin sitä jarrutetaan ABS-järjestelmän avulla. Toinen tapa
olisi laittaa Torsen myös akselin tasauspyörästöön, näin on tilanne V8 Audeissa. Näitä saa muuten
jälkiasennuskilkkeinä Quaifelta myös. Hmm... }:)

Oli muuten yllätys minulle tuota Torsen-wikiä lukiessa että mm tojon fourrunnerissa on myös
torsen keskellä. Ja uudessa STI subbessa on torsen takaakselilla. Muutenhan subbeissa on
muistaakseni planeettavaihteisto keskitasauspyörästössä, sekä visko jarrumattassa nopeus-
eroja.

Mutta lyhyt vastaus kysymykseen että sutiiko yksi pyörä kääntyessä (sisäpyörä oletan): ei sudi,
mikäli käytössö on myös EDS/EDL. ABS-järjestelmä jarruttaa sutivan pyörän ja voima jakaantuu
myös toisille pyörille.

Ja jos katsot forumia tarkemmin niin äsken ilmaantui quattro josta voimansiirto on mennyt rikki.
Tosin kyseeessä ei tainnut olla se torsen, vaan laatikko porsi. Kaikki saa ihminen rikki mitä
ihminen on rakentanutkin.

anteeksi ja kiitos

[horch]

Onko torsen quattrois aina tuo EDL? Siis tarkotan näitä uudempia missä ei oo erillistä kytkintä konsolis. Ainaki omas huoltokirjan koodien mukaan sellanen on mutta en ainakaa mitää kummosempaa oo huomannu. Onkos tämä EDL sillon pelis mukana ku mennään ovi edellä? Jos siis tavallinen tasauspyörästö olis takana ni eikös vain sisempi jauhaisi tyhjää?

[haraldh]

Ei sekoiteta EDLää ESPhen. EDL/EDSäähän ei saa pois millään napilla.

En tiedä onko jokaisessa torsen quattrossa EDLää, en usko. Uskon että vuodesta 9x missä x on
luku 5 ja 9 välillä tuo EDS on ollut vakiovaruste jokaisessa torsen audissa.

En usko että EDL on käytössä silloin kun oven lasi toimii tuulilasina, silloinhan nopeuserot eri
pyörien välillä samalla akselilla ovat kutakuinkin olemattomat. EDL toiminee silloin kun lähdetään
voimakkaasti kaartaen kiihdyttämään niin, että sisempi pyörä kevenee. Tilanne siis missä
tavallinen takatuuppari löisi tyhjää sisäpyörällä. Eli ilman EDLää tavallinen tasauspyörästö
tekeisi juuri sen että sisempi jauhaisi tyhjää. Jota oma autokin teki silloin kuin huoltojen välissä
oli tuo oikean takapyörän pulssikehä poikki ja anturikin kakkana. Ikinä en ole kuitenkaan
huomannut mitään rutinaa merkiksi siitä että EDL/EDS olisi ainsaitsemassa elantoaan. Mistäköhän
tämä johtuu, liian kevyt kaasujalka vaiko huono kuulo, vai meneekö maisema niin vilistäen ohi jo
tuossa vaiheessa että ei ehdi edes sisäistämään rutinoita?

[spadde]

EDL/EDS kytkeytyy pois kun vauhtia on yli 40 km/h. Tämän takia sitä ei kovemmassa kylkimyyryssä huomaa. Ainakin omassa kärryssä (vaikkakin haldex) äänen kyllä kuulee, varsinkin paikaltaan lähtiessä esim. liikennevaloista, kun alla on kitkarenkaat ja tie on pelijäässä :)

[haraldh]

Niin no, tuota peilijäätä ei täälläpäin ole nähty vielä. Ehkä ne rutinat sitten huomaa.

[Puuhapete]

Nyt on mitä parhaimmat eds:n testauskelit pohjanmaalla. Passattikin rajoittaa sutimista kun ohittaa maantiellä rekkaa. Se tarkoittaa, että täytyy olla tosi liukas.

Mitä tuosta eds:n ja edl:n olemassa olosta muistan, niin sen kyllä huomas ja kuuli A8:ssa. V8:ssa taas ei tietenkään sitä huomannut kun oli erillainen toteutus.

Mutta saiskos sen pois päältä jos ABS:t napsautti pois napista?

[mikmoila]

EDL/EDS kytkeytyy pois kun vauhtia on yli 40 km/h.

Paitsi sinun a3tq:ssa 80 km/h vauhdissa.

[spadde]

Paitsi sinun a3tq:ssa 80 km/h vauhdissa.

Onko näin? No oli miten oli nimittäin katsoin tuon 40 km/h auton ohjekirjasta ja jos totta puhutaan niin ei sitä pauketta/rutinaa kuulu enää kun mennään sladissa vähän kovempaa, tai sitten sitä ei vaan enää siellä huomaa...

[QuattroTbo]

Subarun neliveto yleisesti kokemuspohjalta, ei teknistä kuvausta: Vanhoissa on sähkönapilla kytkettävä maasturi-tyyppinen ei-sivistynyt neliveto (siis sisäkaarteen takarengas yleensä suttaa esim. parkkipaikalla vekslatessa). Uudemmissa (90-luvulta->) Subaruissa (ainakin Legacyt) neliveto on jatkuva ja ilmeisesti jollakin hienolla termillä nimetyllä keskitasauspyörästökytkinhärvelillä varustettuna. Hyvin se ainakin toimii, mutta oikein tiukassa kääntelyssä liukkaalla alustalla tuppaa silti joku pyörä rapsuttelemaan jäätä. Itseäni se ei kyllä häiritse ollenkaan. Oman ja sukulaisten hyvin pitkän ajan kokemuksen pohjalta Subarun nelivetojärjestelmää on kyllä pakko kehua: toimii kuten pitääkin ja kestää hyvin. Kustannustehokasta etenemiskykyä. Audin nelivetoon verrattuna hieman äänekkäämpi.
Kuten asiantuntijat sanovat: Quattroissa ollut useampia ratkaisuja vuosien varrella ja ilmeisesti kaikki kohtuullisen onnistuneita.

[horch]

Onko torsen quattron perä sitte kitkalukollinen vai mikä mahdollistaa luisun?

[haraldh]

Perä on avonainen ainakin sinun ja minun autoissa. Luisun (sivuluisuako tarkoitit?) mahdollistaa
vauhti :)

[pptalo]

Alkuperäiseen kysymykseen, miksi? ei tietoa ja pohtinut joskus samaa. Oikeissa maastureissa on aina kytkettävä neliveto. tarkoitan tällä HJ tojotaa, jenkki maastureita, kyseessä olevaa nissania ym. Onko kytkettävä vahvempi vai mikä syynä?
Järkyttävä ajaa etenkin kaupungissa missä joutuu tekemään jyrkkiä käännöksiä.

[Korjari]

Oisko kyse siitä, että tuommonen "kiinteä" neliveto ei salli pyörimisnopeuseroja akseleiden välille. Tiukoissa käännöksissä taka-akselin pyörimisnopeus on hitaampi, kuin etuakselin (koska kulkee lyhemmän matkan). Tuosta syystä sitten se etuakselin rengas, jolla sattuu olemaan heikompi pito, alkaa luistaa (ja auto alkaa puskea

Edit. Tai siis voihan sopivissa olosuhteissa taka-akselinkin renkaat luistaa.

Kyllähän tuo audin torsenikin hieman aiheuttaa tuota (huomaa eturenkaiden kulumisesta), mutta ei siinä määrin mitä nuo "kiinteät" nelivedot.

[Tykki]

Kiinteässä nelivedossa tosiaan eliminoidaan akselien väliset nopeuserot kokonaan, ja samalla hankaloitetaan kääntymistä aika selvästi. Samallahan esimerkiksi torsenin heikkous (yksi kulma kokonaan kitkaton, jolloin auto pysähtyy) jää pois, koska tasauspyörästöä ei ole. Tbo Subaruissa homma on toteutettu viskolukollisella välitasaupyörästöllä, mikä on aika fiksu ratkaisu. Toisaalta se ei salli myöskään suuremman väätömomenttin välittämistä pitävämmälle akselille, mikä taas Audissa on mahdollista.

[Tureq]

Uusimmissa Landcruisereissahan on jatkuva neliveto, joka on toteutettu torsenilla, mutta keskilukko (ja ilmeiseti myös muitakin tasauspyörästöjä) on lukittavissa kiinteäksi kovempaa maastokäyttöä varten. Erittäin fiksuntuntuinen järjestelmä, Landcruiser nyt muutenkin on oikeiden maastureiden sarjassa kilpailukykyinen vehje.

[mikmoila]

audi.fi:

EDS: ... tasauspyörästön lukkoefektin. Toimii nykyisin (alk. 9/98) aina n. 80 km/h ajonopeuteen asti. EDS vaatii huolellisuutta jarrunesteen vaihdon yhteydessä!

[spadde]

Tämä selvä :)

[apuustin]

En usko että EDL on käytössä silloin kun oven lasi toimii tuulilasina, silloinhan nopeuserot eri
pyörien välillä samalla akselilla ovat kutakuinkin olemattomat. EDL toiminee silloin kun lähdetään
voimakkaasti kaartaen kiihdyttämään niin, että sisempi pyörä kevenee

No tämä selittääkin sitten osittain sen miksi S4:ssa ei juurikaan kuule EDL:n rutkutusta, kun se tuppaa menemään mutkat juuri kahva edellä ja Allroadissa EDL tuntuu rohisevan tuon tuosta kun painopiste on korkeammalla ja sisempien renkaiden kevennystä tapahtuu enemmän.

[matrikkel]

Mites nyt nämä oikeat maasturit, kun ne ei oikein selviä tuosta meidän pihatiestä märällä jäällä tai sohjossa jossa on jäätä alla?

Ursyncro (junttiquattro, silloin kun se oli vielä ajossa) ja molemmat torsenquattrot nousevat mäen hieman luikerrellen ylös mutta tähän mennessä ilman eri kikkailuja neliveto päällä mäkeen on jäänyt sutimaan yksi '87 Pajero, '90 neliveto-Hiluxi sekä '82 HJ 60:nen. Kyllä noi kolme jälkimmäistäkin sitten nousee kun koukkaa penkan kautta mutta ei normaalilla ajolinjalla.

Painoerokaan ei selvitä kun sekä 20Vlötkö että tuo S6 painavat samoja lukemia kuin lyhyt Pajero tai Hiluxi. WAK:n T2 tölkkisyncro taas selvitti kerran sohjossa mäen nousun ilman eri ongelmia.

[Ilkka L]

Onkohan noissa maastureissa ollut lukot päällä, kun mäkeen on jumiuduttu? Maastureissa myös usein sellaiset universaalit M+S renkaat joilla ajellaan kesät-talvet. Eivät varmaan vedä vertoja pidon suhteen henkilöauton talvigummeille.

[porkkis]

Rami soittele sitten kun on Pajero tai vastaava mäessä jumissa niin tullaan syncrolla nyppäämään :)
Nyt saa etuakselinkin lukkoon, että sohjoakin saa olla lisää :)

[matrikkel]

No pajero oli M+S:llä, mutta hiluxi ja HJ60 nastarenkailla - lukot päällä. Piti olla vauhtia että tuli ylös tai ainakin toisen puolen pyörät penkassa, hitaasti ajoreittiä nousemalla tuli vain stoppi ja pyörät alkoi jauhamaan paikallaan.

Kyllä HJ ja hiluksi sitten menivät pahemmasta paikasta umpihangessa paljon jyrkempääkin ylös, mutta tuo liukas pinta tuntui olevan liikaa - voisiko painopiste vaikuttaa?

Sama juttu oli HJ:llä joku vuosi takaperin kun vein perunannostokonetta peräkärrissä yhdelle syrjäiselle metsäpellolle, savista peltorinnettä ylös. Juuttaan vehje jäi siihen kiinni ruopien kaikilla pyörillä. Piti ajaa siksakkia että pääsi ylös. Seuraavana päivänä vein ursyncrolla heinähännän samalla peräkärrillä, volkkari kipusi (tosin kaasua piti antaa reilusti) nyppylän päälle ja aivan yltäpäältä ravassa - perä vain viuvasi puolelta toiselle. Ei tarttenut laittaa edes keski- tai perälukkoa päälle.

Siitä vain tuli mieleen että jos tommoiseen ursyncroon tai torseniin saa vain maavaraa enempi kuin nyrkin verran ja vaihdeaskiin alennetun maastorattaan, kuten T2 tölkkisyncrossa (joka taas kärsii hemmetillisestä tehonpuutteesta, on käsissä ainakin omien havaintojen perusteella varsin varma huonolla pinnalla etenevä laite.

Tai sitten tässä on jotain mitä on jäänyt huomioimatta. :-o

Olisi hauska päästä testaamaan vanhaa (DKW) VW Iltistä, jotain siinä on pitänyt olla hyvää kun Mersun vartavasten Bundeswehrille rakentama maasturi hävisi tarjouskilpailun ( ehkä kuitenkin asiaan on voinut vaikuttaa että yhden MB G-maasturin hinnalla on saanut monta Iltistä joiden yhteenlaskettu menosopan kulutus on pienempi kuin Mersulla. :) )

[audiq]

Jos ne on varustettu Jenkkien M+S nastarenkailla, niin silloin voi kyllä jäädä jumiin vaikka alamäkeen.
BFG taitaa olla ainoita Jenkki-renkaita (nasta), joilla on edes kohtuullinen pito talvella.

Viimetalvena nöyryytin Pajero-kuskia Daikulla.
Kun Pajero jäi jo kiinni, vedin pari kunniakierrosta sen ympärillä ja sitten hinasin sen pois pellolta.
Hyvä saavutus alle 800kg painavalta entiseltä takavetopakulta. ;)

[Ilkka L]

Painopiste voi tosiaan vaikuttaa maastureissa, mitä jyrkempi mäki sen vähempi pitoa eturenkaille. Hiluksi myös tunnetusti aika kevytperäinen kuormaamattomana. Menettääpi silloin helposti pidon takapäästä ja voi vaikeuttaa etenemistä vaikeassa paikassa. Kuljettajan osuuttakaan ei pidä väheksyä, kuten esmes Startin "nelivetoisten" avolavapakujen testissä huomattiin.

[spadde]

Lisätäämpä sellainen akuutti kysymys, että kuten aiemmin ylempänä mainittiin niin EDS jää päälle esp pois kytkiessä. Mutta koska EDS toimii ABS:n avustuksella niin voiko sitä poistaa käytöstä esim. ABS:ien sulakkeella tms.? Ainakin aiemmin ABS:t sai kytkettyä pois sulakkeella ja joskus olen autoissa nähnyt jopa napin josta ABS pois kytkettäisiin. Omasta autosta ei siis tietoa.

Tämä on siksi akuutti kysymys, että huomenna olisi mahdollisuus päästä ajamaan yksityiselle jääradalle jossa ajetaan yleensä "hieman" nopeammilla menopeleillä, siis jos kävisi rääkkäämässä omaa autoa niin että tuntuu, niin ei tarvitsisi jarruja ihan loppuun asti polttaa :)

[Tero V.]

ABS sulakkeen poistolla saat kyllä EDS:n pois päältä, mutta samalla poistat Haldexin käytöstä.

[spadde]

No voi p***e, ei nyt viitsi ihan pelkällä etuvedollakaan ajaa :) No joo saahan noita jarrupaloja... Ja viilennellään välillä...

[masanen]

Tulipa todistettua yksipyörävetoinen neliveto. Tänään metsätiellä vastaantulijaa väistäessä penkan vetovoima profiilin autoon kävi liian suureksi ja siihen jäätiin. Lunta oli reilusti ja niin pehmeää, että oikea etupyörä jäi lumeen käytännössä ilmaan. Samoin myös vasen takapyörä oli nimellistä kosketusta vaille ilmassa.

Ei muuta kuin yrittämään tielle. Pakkia päälle ja varovasti kytkintä ylös: vain ilmassa roikkuva oikea etupyörä pyörii.

Nyt mainittu torsen on audeissa tavallisesti
keskitasauspyörästössä ja etu- sekä takaakselit ovat ihan tavallisilla tasauspyöristöillä. Tämä
tarkoittaa sitä että mikäli jonkun puolen pyörä nostetaan ilmaan niin se pyörisi vapaasti eikä
voimaa saataisi toiselle pyörälle ollenkaan. Ja koska torsen voi jakaa momentin tietyllä suhteella,
se tarkoittaa sitä että mikäli toisessa pyörässä on voima nolla, niin toisella puolella on sitten
voima kertaa nolla käytössä, eli nolla siinäkin.

Tuo haraldhin lainaus selittää miksei vasen etupyörä liikahtanut. Mutta johtuuko samasta syystä myös se ettei taka-akselillekaan tullut vetoa? Eli jos nostan tunkilla yhden kulman ylös ja kaasua, niin auto ei liikahda? Jossain ketjussa tästä oli puhetta, täytynee tarkistaa kuinka se meni.

No, foorumilta opitulla konstilla, eli jarrua vilauttamalla myös taka-akselille saatiin vetoa, mutta kaikki meni nimellisellä maakosketuksella olevaan vasempaan takapyörään eikä auto pientä nytkähtämistä enempää liikahtanut. Sen sijaan vasen etupyörä ei ottanut voimaa missään vaiheessa, eikä muija enää muista pyörähtikö oikea takapyörä. Kokemattomuuttani tuli vasta jälkeenpäin mieleen taka-akselin lukko, jolla tilanteesta olisi mahdollisesti päässyt ominpäin. Ehkä.

Kevyellä vanhemmalla mersulla ei vetopito riittänyt, mutta Vitolla lähti niin että heilahti.

[Jamaja]

joskus olen autoissa nähnyt jopa napin josta ABS pois kytkettäisiin

Missä autossa? Ei ole osunut kohdalle.