Autoverovalituspohja malliksi 2003 auton tuoneille ...

[Monster]

Ohessa eräs mallipohja autoverovalituksesta kaikille auton tuoneille. Jos olette tuoneet auton v.2003 muistakaa valittaa tämän vuoden aikana (31.12.2006 mennessä). 2003 aikana tuotujen valitusaika loppuun siis kolme viikon päästä!!!

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Valitus liiasta peritystä autoverosta


Olen tuonut käytettynä maahan dieselkäyttöisen Volvo -henkilöauton valmistusnumeroltaan xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx . Auton ensimmäinen käyttöönottopäivä oli xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. Auto on rekisteröity Suomeen xxxxxxxxxx. Sen rekisterinumero on xxxxxTein autosta veroilmoituksen xxxxxxxxxx ja sain päätöksen xxxxxxxxxxxxxxx numero xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Sen mukaan autosta oli maksettava autoveroa xxxxxxxxxxxxxx ? ja autoverosta arvonlisäveroa xxxxxxxxxxxx ? eli yhteensä xxxxxxxxxxxxxx?. (liite 1)

Vaade

Vaadin, että maksettavakseni määrätty autovero on korjattava oikeaksi ja siitä arvonlisävero palautettava.

Perusteet

Autoverolain mukaan ja EU-oikeuden päätöksen mukaan käytettynä tuodun vero ei voi yksittäistapauksessakaan korkeampi kuin vastaavan markkinoilla olevan auton ns verrokkihinnasta (vastaavan myyntihinta mikä on tuontiajankohtana yleisesti myynnissä) ja siitä laskettu jäljellä oleva autoveronmäärä joko tyyppi/mallikohtaisella tai yleisellä veroprosenttikertoimella. Koska ajoneuvomallikohtaista prosenttia ei ollut käytettävissä, sovelsi Tulli ns yleistä (30%) veroa tähän.
Katson, että sekä ns verrokkihinta on liian korkea (= keskimääräinen hinta), so. yhdenmukaisuusperiaate ei toteudu ja laskennassa käytetty prosentti liian suuri.

Verrokkihinta:

Vastaavan pyyntihinta ei voi olla esitetyn korkea

Vaikka pyyntihinnasta (joka siis lienee saatu Gery-hen Autodatasta?) on Tullin toimesta tehty uuden lain (15.5.2003) mukainen vähennys (4% + 500 ?), se ei vieläkään vastaa todellista maksettavaa hintaa:

1. Verrokkihinnat: Ne hankittaneen (tässäkin tapauksessa) Grey-Hen-nimiseltä yksityiseltä yritykseltä, joka ylläpitää myynnissä olevista käytetyistä autoista tilastoja. Niistä TILASTOLLISESTI laskemalla saatiin käsittääkseni tähänkin ns verrokkihinta. Se ei mitenkään voi olla yksilöllinen, ja kuten on yleisesti tiedossa, laskentajoukossa on yksilöitä, jotka korkean hintansa takia ovat pitkään myymättä ja siten vielä pyyntihintoja tilastollisesti nostamassa. Vastaavasti hinnaltaan edulliset poistuvat nopeasti myynnistä. Eivät siis edes välttämättä ole tilastoissa mukana lainkaan.
2. Tulli teetätti keväällä Kuluttajatutkimuskeskuksella tutkimuksen 76/2003 (V Aalto-Setälä, M Halonen) käytettyjen autojen pyyntihintojen ja maksettujen (alennusten) suhteesta. Tutkimuksessa päädyttiin selvästi suurempiin keskimääräisiin alennuksiin kuin tuo 4% + 500, jota Tulli käyttää.

Muut perusteet:

a. Tuontiauton arvo ylipäätään. Lehdistössä automyyjien edustajat ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet, että ns tuontiautoa ei arvosteta yhtä korkealle kuin Suomiautoa.
i. Ajokilometrien epäselvyys ylipäätään. Vaikeampi selvittää, koska aikaisempiin omistajiin on vaikea saada yhteyttä.

b. Talvivarusteet.
i. Autossa ei ollut tuodessa Suomessa hyvin yleistä talvivarustetta: lohkolämmitintä
ii. Autosta puuttui myös sisäpistorasia/lämmitin.
iii. Autossa ei ollut lainkaan talvirenkaita

c. Ohjekirja. Autossa oli ainoastaan Saksankielinen ohjekirja. Se myös alentaa auton arvoa, ellei ostaja satu olemaan saksantaitoinen.

Varusteet ja autovero

On yleistä, että maahantuoja tullaa auton ns. perusvarusteilla ja sen jälkeen (siis autoveron maksun jälkeen) asennetaan lisävarusteita, kuten esim ilmastointi. Näin tehdään autoveron minimoimiseksi. Tämän perusteella edes ilmastointi ei voi olla autoveroa nostava tekijä käytettynä maahantuodussa autossa, kuten omassani, koska jo alun perin uutenakaan tuoduissakaan autoissa siitä hyvin todennäköisesti ei olisi veroa kannettu.


Veroprosentti

Auton verotuksessa on käytetty ns yleistä veroprosenttia, koska mallikohtaista prosenttia ei ole käytettävissä. Vaadin, että verotuksessa on käytettävä pienintä tiedossa olevaa veroprosenttia. 13,06 Tullin ilmoituksen mukaan. Perustelu: käsittääkseni nuo prosentit saadaan virallisilta maahantuojalta. Tässä tapauksessa olen myös itse maahantuoja. Siis rinnakkainen ns viralliselle maahantuojalle. Ei voi olla kiistattomasti luotettavaa miksi kilpailevat tahot oma-aloitteisesti laskisivat itselleen vahingollisia lukuja, päinvastoin. Siksi vaadin myös, mikäli maahantuoja esittää laskennallisen malli/tyyppikohtaisen prosentin, että saan haltuuni kaikki juuri tuohon lukuun vaikuttavat tekijät ja dokumentit. Toisaalta Tulli sovelsi ns Siilinin tapauksessa 30/6/2003 pienintä mallikohtaista prosenttia, koska yksilöityä ei ollut käytettävissä. Niin kuin ei tässäkään ole.

Arvonlisävero autoverosta

Katson lisäksi, että maksettavakseni määrätty arvonlisävero autoverosta on vastoin Suomen ja Euroopan Yhteisön liittymissopimuksessa olevia kumpaakin osapuolta sitovia säännöksiä viitaten EY-tuomioistuimen päätökseen asiassa C-387/01 Weigel. joten arvonlisävero on kokonaisuudessaan palautettava.

Edellisten seikkojen perusteella vaadin autoni verotuksen toimitettavaksi uudelleen siten, että syrjimättömyyden varmistamiseksi autoveroprosenttina pidetään alinta tiedossa olevaa lukua 13,06 %. Maksamani arvonlisävero palautetaan täysimääräisenä.
Lisäksi verotuksessa otetaan huomioon EY-tuomioistuimen 19.9.2002 antaman Suomen autoveroa koskeva päätös ja että päätös on muutoinkin Suomen ja Euroopan Yhteisöjen liittymissopimuksen mukainen.


Kunnioittavasti



xxxxxxxxxxxxxxx 19.1.2006

[mixah]

Kannattaako oikaisua hakea Helsingin Hallinto-oikeudelta vai verottavalta tullipiiriltä?

[Sleepy2]

Eikös tuo pitänyt lähettää suoraan hallinto-oikeuteen.

[mixah]

Niin Tullin sivuilla kerrotaan, että:
"Autoveropäätökseen haetaan muutosta joko (1) valittamalla Helsingin hallinto-oikeudelta tai (2) vaatimalla oikaisua verotuspäätöksen tehneeltä tullipiiriltä."
http://www.tulli.fi/fi/03_Yksityishe...toksenhaku.jsp

kai tuollakin jotain merkitystä on..

[jarik]

Muutosta voi hakea kahdella tavalla kuten aiemmin oli mainittu. Joko vaatimalla oikaisua suoraan tullilta tai valittamalla autoveropäätöksestä. Molemmissa tapauksissa tulli tutkii asian ja oikaisee päätöstä, jos katsoo aiheelliseksi. Oikaisuvaatimuksen käsittely loppuu sitten siihen. Valitus jatkaa tullin käsittelyn jälkeen hallinto-oikeuteen.

Vuoden 2003 autoveropäätöksestä kannattaa ilman muuta valittaa, koska silloin kaikki asian käsittelyn aikana tulleet muutokset ja ennakkoratkaisut otetaan huomioon ja niihin voi vedota. Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että ELV-asia ei ole tuolla KHO:n päätöksellä vielä ratkaistu vaan siitä voidaan joutua EY-tuomioistuimeen. Jo pelkästään ELV:n kohtalo käskee tekemään valituksen. Jos tyytyy pelkkään oikaisuvaatimukseen eikä ehdi valittamaan valitusaikana, menettää oikeuden noihin myöhemmin mahdollisesti tuleviin korjauksiin.

Valitus tehdään juuri sinne minne autoveropäätöksen takapuolella oleva ohje käskee sen tekemään. Valitus osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta toimitetaan päätöksen tehneelle tullipiirille. Tulli tarkistaa ensin onko veropäätöstä korjattava, antaa lausunnon ja toimittaa sen hallinto-oikeudelle.

Valituspohja-malli on aika hyvä. Lisäksi kannattaisi hankkia omaa näyttöä ylisuuresta verrokkihinnasta. Se on tietysti hankalaa, jos toi auton v. 2003 eikä aikanaan kerännyt tietoa talteen. Tulli kehittää luultavasti jonkin uuden tilasto- tai laskentamenetelmän, jolla verrokkihinta laskee jonkin verran. KHO:n päätös kuitenkin pakottanee tullin viimeinkin huomioimaan tuojan esittämän näytön ja sillä voi noissa vanhoissa päätöksissä olla iso vaikutus.

[aol]

Kuinkas paljon valitusaikaa on autossa joka on tuotu ja verotettu 2003, mutta autoveron oikaisu tehty 2004? Onko se nyt tämän vuoden loppuun vai ensivuoden? Käsittääkseni ensi vuoden, koska voimassa oleva päätös on tullut 2004?

[Sleepy2]

Pystyykös tätä valitusmallia käyttämään 2004 vuonna verotetulle autolle?

[okkim]

Sama kiinnostaisi itseäkin. En ole seurannut nyt viimeisimpiä uutisia näistä verojutuista ja en siis tiedä miksi tuo vuosi 2003 on nyt "taikasana"?

[Sammy]

2003 on kaiketi taikasana koska ''uuden lain'' mukaiset tuonnit alkoivat ja ennenkaikkea valitusaika loppuu vuodenvaihteessa, SIIS NYT.

[okkim]

Eli 2004 tuodut on tuotu eri säännöllä? Liikaa ne perii jokatapauksessa! ;)

[Monster]

Uusi laki astui voimaan 2003 aikana (oliko se nyt huhtikuun puolessa välissä 2003 - muistan päivämäärän hyvin kun vein Joensuun tulliin uuden lainvoimassaolon aikana ensimmäisiä autoja, tullin kaverit lukivat itsekin ohjeita papereista mitä pitää täytellä mihinkin).

2004 tuodut verotettu samoin perustein väärin tullin toimesta. Mutta tosiaan 2004 tuoneilla ei ole kiire valittamisen suhteen. 2004 tuoneiden valitusaika loppuu vasta 2007 lopussa.

[jarik]

Edellinen isompi autoverolain muutos tuli voimaan vuoden 2003 alusta (takautuvasti). Silloin tuli käyttöön prosenttitaulukot ja verotusarvon haku Greyhen:n tietokannasta. Ei tuossa 2003:ssa muuta kummallista ole kuin se, että valitusaika veropäätöksistä loppuu nyt. Eikä 2004 tuotujen osalta ole sen kummenpaa muutosta kuin se, että niiden valitusaika loppuu 2007.

Jos tuontiajoneuvo on valmistettu vuoden 2002 jälkeen, se verotetaan hiukan eri lailla kuin vanhemmat. Veroprosentti on kiinteä 28. Sama verotusarvo-ongelma on näissäkin. Eli kannattaa valittaa, jos tuntee kärsineensä vääryyttä tullin arvonmäärityksen kanssa. Veroprosentista ei tietenkään kannata näissä valittaa.. ELV-juttu kannattaa aina liittää mukaan valitukseen.

[rehto]

Itse ELV:in voi tuon Siilinin tuomion mukaan periä mutta sitä saa periä vain sen verran kuin sitä on jäljellä vastaavassa suomiautossa. Koska maahantuojat saavat tuon ELV:in vähentää sen takia että ALV:in autoveron osuus korvaa sen kuluttajakaupassa niin periaatteessa ELV:iä ei ole yhtään jäljellä vaan se on muuttunut ALV:ksi. Jonkun mielestä tällä on merkitystä, jonkun toisen mielestä ei.

[Julius]

lisäystä..

Linkki Hesarin juttuun, lisäsin tosta joitain rivejä omaan valitukseen..

http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Tul.../1135223674049

Mm. toi kappale oli mielenkiintoinen:
"Raakadata koostuu hinnoista, joita merkkiliikkeet pyytävät käytetyistä autoista. Mukana on noin kaksi kolmasosaa niistä autoliikkeistä, joissa on myynnissä myös uusia autoja. Aineiston ulkopuolelle jäävät vaihtoautoliikkeet ja kuluttajien välinen kauppa."

[Monster]

Tuosta ELV:stä kannattaa ilman muuta valittaa. EYT:hän nosti aiheesta keväällä 2006 Suomea kohtaan kanteen ja johon Suomi vastasi syksyllä 2006 ihan diipadaapaa/soopaa. Suomi tosin vastauksessaan EYT:lle totesi että Suomessa rekisterissä olevassa käytetyssä autossa ei ole jäljellä ELV:iä. Näinollen tuontiautostakaan ei saisi ELV:ä periä. Ilmeisesti EYT tulee haastamaan Suomen käräjille aiheesta lähiaikoina. Ja tuomio EYT:stä tullee pikaisesti.

[Monster]

Tässä vielä oma autoverovalitukseni joka jätetty tänään Joensuun Tulliin. Tullivirkailija totesi että onhan näitä valituksia tullu viime viikkoina kiihtyvää tahtia parikymmentä päivässä. Kiitokset verovalituksesta kuuluu nimimerkille "Null" Tuulilasin autoveropalstalta.

Valituspohjan saa allekirjoittaneelta myös Word muodossa.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Etunimi Sukunimi
Lähiosoite
Postinumero Paikkakunta
p. XXX XXXXXXXX


Helsingin hallinto-oikeus
Ratapihantie 9
PL 120
00520 HELSINKI

Itäinen Tullipiiri
Joensuun tulli
Kauppakatu 40 A
PL 72
80101 Joensuu


AUTOVEROVALITUS

Olen tuonut käytettynä Suomeen bensiinikäyttöisen Audi Coupe Quattro henkilöauton, jonka valmistusnumero on WAUZZZXXXXXXXXX. Auton ensimmäinen käyttöönottopäivä oli XX.X.1995.
Tein ko. autosta autoveroilmoituksen XX.4.2003. Tullilaitos antoi tämän perusteella XX.6.2003 au-toveropäätöksen numero A-2003-XX-XXX-XXX-XXX. Sen mukaan ajoneuvon tullausarvo oli 20.300 euroa, joten autosta oli maksettava autoveroa 5.887,00 euroa ja autoverosta arvonlisäveroa 1.295,14 euroa. Yhteensä veroa kannettiin 7.182,14 euroa.

Vaadin, että tulli tekee autoveropäätöksen uudelleen. Verotuksen tulisi perustua ajoneuvon kauppakirjan mukaiseen ostohintaan. Samoin arvonlisäveroa tai sen vastinetta ei saisi periä.

Syrjintä verotuksessa
Verotuksella ei voida vähentää sitä etua, joka mahdollisesti saadaan käytetyn auton tuonnista toisesta EU-jäsenvaltiosta verrattuna vastaa-van auton hankintaan kotivaltiosta. Tämä neutraalisuusvaatimus perus-tuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 90 artiklaan. Mikäli auto-verolain soveltaminen johtaa yksittäisessä tapauksessa em. artiklan mukaiseen syrjintään, autoverolain syrjintään johtavia säännöksiä ei saa soveltaa.

Mielestäni tapauksessani syrjimättömyys- ja samalla neutraalisuusvaa-timus ei ole toteutunut. Perustelen syrjintää käyttäen ensimmäiseksi malliesimerkkinä EU:n ulkopuolelta tuotavan ajoneuvon verotuskohte-lua. Tuolloin ajoneuvoista kannetaan tulli ja maahantuonnin arvonlisäve-ro. Tullausarvona käytetään lähtökohtaisesti ajoneuvon kauppa-arvoa eli sitä hintaa, joka siitä on tosiasiallisesti maksettu tai maksettava.

Edellisen perusteella tulli siis hyväksyy verotuksen perusteeksi ajoneu-vosta maksetun todellisen kauppahinnan. Jotta EU:n perustamissopi-muksen 90 artiklan henki toteutuisi, tulisi tullin verottaa ajoneuvo Suo-meen kauppahinnan perusteella, eikä sen mukaan, mitä ajoneuvon markkina/verotusarvoksi tullin toimesta Suomen markkinoilla keinote-koisesti virtuaalitodellisuudessa määritellään.

Euroopan Unionin sisämarkkinat

EU:n perustamissopimus on taloudellinen sopimus, jossa nimenomaan korostetaan EU:n sisäisen kaupan esteiden purkamista. EU:n perusta-missopimuksen 90 artiklassa määrätään, ettei tällaisia esteitä saa luoda verotuksella. Suomalainen ajattelutapa on (ollut) suojata kotimaisia markkinoita ulkomaiselta kilpailulta asettamalla tuonnille sellaisia estei-tä, että se ei kykene kilpailemaan kotimaisten markkinoiden kanssa. Neutraalisuus taasen tarkoittaa nimenomaan sitä, että ei syrjitä sen pa-remmin kotimaisia kuin ulkomaisiakaan (käytettyjen autojen) kauppiaita tahi ostajia.

Esimerkki; Jos Suomen kansalainen tuo Suomeen Euroopan Unionin alueelta auton, jota on valmistettu vaikkapa vain kymmenen kappaletta, eikä niitä aiemmin ole Suomessa merkitty rekisteriin, ei ajoneuvolle löy-dy Suomesta markkina-arvoa. Tällöin tulli on tosiasiassa pakotettu käyt-tämään markkina-arvon määrittelyssä kansainvälisiä internet-sivustojen, kuten esimerkiksi www.mobile.de- hintoja. Kansainvälisesti katsottuna suomalaiset autot ovat keskimäärin kalliimpia kuin esimerkiksi saksalai-set autot.

Viittaan edellä mainitussa perustelussa EU:n perustamissopimuksen 90 artiklaan sekä EU-kansalaisten yhdenvertaisuuteen; Verotuksen perus-teluina on aina ajoneuvon yksilöllisyys ja myös se seikka, ettei tietyn ajoneuvon markkina/verotusarvoa voi verrata (nimenomaan ajoneuvon yksilöllisten ominaisuuksien perusteella) muihin samankaltaisiin ajoneu-voihin.

EU-tuomioistuimen mukaan maahan tuotavasta käytetystä ajoneuvosta ei missään olosuhteissa saa periä enempää autoveroa kuin mitä maas-sa jo olevassa ajoneuvossa on jäljellä. Lausuman taustana on EU:n pe-rustamissopimuksen keskeinen ajatus tavaroiden vapaasta liikkuvuu-desta. Valtiot eivät saa perustaa keinotekoisia esteitä, joilla pyritään tai jotka johtavat siihen, että tavaroiden vapaa liikkuvuus estyy tai vaaran-tuu.

Maahantuontihetken arvon selvittämiseksi veroa kantavan viranomaisen on varmistuttava, että arvoa ei missään tapauksessa määritetä suu-remmaksi kuin mikä maassa jo olevan samanlaisen auton arvo olisi. Missään tapauksessa ei ole EU-oikeuden mukaista määrittää arvoa kaavamaisesti lähtien liikkeelle autoliikkeiden käytettyjen autojen pyyn-tihinnoista ja ohittaa maahantuojan oma selvitys autosta maksetusta oi-keasta hinnasta, eli auton ainoasta, yksilöllisestä ja todellisesta arvosta.

Tullin väittämiä perusteluille yleisen markkina-arvon käyttämiseksi verotusarvona

Tullin mukaan yleisen vähittäismyyntiarvon kantavana ajatuksena on, että mikään yksittäinen hinta ei sellaisenaan riitä, vaan tietoja tarvitaan laajemmin. Toisaalta erityisperusteisetkaan hinnat - niin todellisia kuin ne olisivatkin - eivät täytä tätä yleisyyden vaatimusta. Yleinen vähittäis-myyntiarvo ei ole kuitenkaan ole hintaesiintymien keskiarvo tai mediaa-ni, vaan EY-oikeuden syrjimättömyysvaatimuksen vuoksi tämä arvo ote-taan yleisiksi hinnoiksi hyväksyttävien ryhmän alarajalta.

Tulli on julkisesti ilmoittanut, että tullin internet-sivuilta (www.tulli.fi) löy-tyvien autoveropäätöstaulukoiden verotusarvot ovat ainoastaan viitteel-lisiä.

Vastine

Jos tullin veropäätöstaulukoiden autot eivät ole keskenään verrattavis-sa, miten auton markkina-arvoa määriteltäessä tulli voi kuitenkin kään-täen käyttää yleisiltä markkinoilta otettuja hintoja verotusperusteena, perustaen tietonsa vain auton merkkiin, vuosimalliin, kilometreihin ja mahdollisiin lisävarusteihin? Jos autot nähdään yksilöllisinä, niiden to-dellinen markkina-arvo pitäisi silloin olla niiden yksilöllinen ostohinta.

Tulli väittää, että kattava käytetyn ajoneuvon arvonmääritys saadaan ai-kaan ainoastaan käyttämällä Grey-Hen Oy:n AHTI-sovellusta. Tulli ker-too perustavansa Grey-Hen-hinta-arvionsa raakaan tilastolliseen nume-roarvoon, mutta myöntää, että tämän numeroarvon perustelu on mah-dotonta ilman Grey-Hen Oy:n apua ja kertoo, että ko. taustatiedot ovat Grey-Hen Oy:n liikesalaisuuksia, kuten myös tarkat ko. arvon saami-seksi tehdyt laskelmat. Tämä saattaa rikkoa Hallintolain 45 §:n mukaista perusteluvaatimusta, jonka mukaan tällaiset päätökset on perusteltava.

Vastine

Koska AHTI-tietokannasta saatava taustamateriaali ja ne algoritmit, joil-la siitä luodaan verotusarvo, ovat palvelun tuottavan yrityksen liikesalai-suuksia, verovelvollisen on mahdotonta arvioida verotuksen oikeelli-suutta muuten kuin vertaamalla Tullin päätöstä samanlaisten autojen myynti-ilmoituksiin. Mikäli kuitenkin verovelvollinen havaitsee selvän eron ja jättää tämän perusteella valituksen verotuksesta, tulli kieltää näiden hintojen käytön verovalituksen pohjana. Hyvin usein ko. hinnat eroavat AHTI-sovelluksen antamasta, salaisella tavalla kerätystä ja kä-sitellystä virtuaalisesta numeroarvosta.

Mikäli tulli aikoo edelleenkin käyttää AHTI-sovellusta ajoneuvon markki-nahinnan määrittelyn perusteena, vaadin selvityksen siitä, miten mones-ta samanlaisesta yksittäisestä BMW xxxxxx-merkkisestä ja mallisesta vuonna xxxx käyttöönotetusta, varusteiltaan, kunnoltaan ja ajokilomet-reiltään vastaavasta ajoneuvosta Tulli on saanut vertailemalla AHTI-sovelluksesta yleisen pyyntihinnan xxxx EUR. Verotuksen oikeellisuu-den kannalta on myös selvitettävä, mikä on ollut hintojen keskiarvo, keskihajonta ja vaihteluväli, huomioiden tosiasia, että yksittäistä kaup-patapahtumaa koskevat tiedot ovat periaatteessa vain myyjän ja ostajan välinen asia, johon muilla ei ole pääsyä, elleivät kaupan osapuolet itse anna sitä koskevia tietoja. On myös huomioitava, että keskiarvoihin pe-rustuvan autojen hintamallin yhtenä vakavana perusongelmana on, että niitä voi laskea vain murto-osalle automalleja ja tulokset vaihtelevat silti erittäin herkästi laskentakertojen välillä.

Viittaan tässä yhteydessä KHO:n päätökseen 2006:95, diaarinumero 325/2/06; Grey-Henin havaintoaineistossa autoyksilöt identifioidaan re-kisterinumeron avulla. Tämän johdosta vaadin tullia mahdollisessa vas-tineessaan lisäksi esittämään auton verotusarvon määrittämiseen käyt-tämän havaintoaineiston siten, että jokaisesta havainnosta näkyy auto-kohtaisesti tiedot rekisterinumeroa myöden, sekä tiedon siitä, ovatko autot tuotu uutena vai käytettynä Suomeen.

Suomen kansallinen autoverolaki

Autoverolakia, annettu 29.12.2004, on sen esittelyssä Suomen Edus-kunnalle perusteltu mm seuraavasti: Yhteisötavarana tuotujen ajoneu-vojen hankinta-arvo määrättäisiin käyttäen soveltuvin osin mainittujen tullikoodeksien säännösten periaatteita. Tullikoodeksien hyväksikäyttö teknisessä mielessä ei tee autoverotuksesta Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 7a-artiklan tarkoittamassa mielessä rajaverotus-ta. Sisämarkkinoilta Suomeen tuotavien ajoneuvojen verotuksessa tulli-koodeksin säännöksiä noudatettaisiin vain soveltuvin osin.

Valtionvarainministeriön muistiossa, päivätty 4.3.2003 on autoverolain muutosta (autoverolaki 266/2003) perusteltu eduskunnalle seuraavasti;

Vuodesta 1995 voimassa olleessa autoverolaissa liittymä tullisäännök-siin on siinä muodossa, että autoverolaki viittaa Euroopan yhteisön tulli-koodeksin Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2913/92) ja Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 tullikoodeksin soveltamisesta tarkoitetun tullausarvon käyttöön autoveron verotusarvona. Tämä koskee sekä muuna kuin yhteisötava-rana Suomeen tuotavia ajoneuvoja että soveltuvin osin myös yhteisöta-varana tuotavien ajoneuvojen verotusarvon määrittämistä. Se, että näitä säännöksiä noudatetaan yhteisötavarana Suomeen tulevien ajoneuvo-jen kohdalla vain soveltuvin osin, tarkoittaa, että jos säännöksissä olisi jotakin sellaista, minkä voitaisiin katsoa johtavan sisämarkkinoilla kiellet-tyyn rajaverotukseen, tällaisia osia yhteisön tullilainsäädännöstä ei nou-datettaisi. Yhteisön tullilainsäädännön on tarkoitus toimia autoverotuk-sessa ikään kuin arvonmäärityksen laskusääntöinä.

Autoverolain 11 c §:n säännökset ovat osa hinnan yleisyyden määritte-lyä. Ilman määritelmää olisi kysyttävä, miltä alueelta ja miten laajaan ai-neistoon perustuvaa hintaa voidaan pitää yleisenä. Säätelemättömässä tilanteessa olisi EU-oikeudesta mahdollisesti saatavissa sen verran joh-toa, että kuluttajan tarpeita saatettaisiin pitää tässä ratkaisevina. Tämä voisi johtaa paikallisten tai talousaluekohtaisten hintojen käyttöön, mitä tuskin voisi pitää hallinnollisesta näkökulmasta suotavana ratkaisuna.

Vastineena esitän seuraavaa;

Euroopan Unionin tullikoodeksi

Euroopan Unionin tullikoodeksista on Euroopan Unionin virallisessa lehdessä seuraavanlainen maininta; Yhteisön tariffisäännökset ovat sen jälkeen, kun ne on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, ainoa asiaa koskeva positiivinen oikeus, jota kaikkien on noudatettava. Kansallisten viranomaisten laatima käyttötariffi on ainoastaan tullaus-toimien käsikirja ja se on ainoastaan ohjeellinen

Unionin tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan tarkoituksena on suojella velallisen perusteltua luottamusta siihen, että kaikki tiedot, joihin päätös tullien (tai vastaavien) kantamisesta tai kantamatta jättä-misestä perustuu, ovat oikeita.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, HO:2002:85, Siilin päätöksen (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös C-101/00) esittelijäneuvos Marina Äimä Verotus-lehti 2/2003 s.127 kirjoitti autoverotuksesta seu-raavasti: "Sekä KHO että EYT tuomiossaan pitävät lähtökohtana todel-lista kauppahintatasoa eikä mitään tilastollisesti tai muulla menetelmällä laskettuja keskiarvoja. Jos veron määräämisessä lähdetään muusta kuin tosiasiallisesta kauppahinnasta, pysytään EY-T:n tuomion vaati-man syrjimättömyyden piirissä vain sillä edellytyksellä, että verotuksen tosiasiallinen taso jää niin alhaiseksi, ettei vero muodostu syrjiväksi. Syrjintää ei saa ilmetä yhdessäkään tapauksessa."

Tätä Siilinin autoverotapausta käsiteltäessä selvisi, että autoja oli vero-tettu Suomeen vanhan autoverolain aikaan jopa niin alhaisella kuin 13% verolla. Edelleen EY-T edellyttää tapaus Siilin-päätöksessään, että ve-roa ei saa periä enempää, kuin suomiautossa on veron osuutta jäljellä.

Tästä ja perustuslaillisesta tasa- ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimuk-sista otettiin uuteen autoverolakiin vaatimus historiallisten prosent-tiosuuksien selvittämiseksi.

EY-T tuomion C-101/00 ratkaisun vaikutukset Suomessa

Tulli ei ole kuitenkaan pystynyt tai halunnut selvittää kaikkia historiallisia prosentteja. Lisäksi tähän mennessä julkaistut prosentit on laskettu vää-rin perustein. Muun muassa lisävarusteita ei ole otettu laskennassa huomioon, mikä käytännössä alentaisi veroprosenttia.

Mikäli yksilölliset prosentit halutaan säilyttää, joudutaan kaikki muutkin prosentit laskemaan uudelleen.

Käytetyille autoille, joille yksilöllistä veroprosenttia ei pystytä luotettavas-ti selvittämään, joudutaan yhdenvertaisen ja tasapuolisen verotuksen vaatimuksista käyttämään alinta tiedossa olevaa prosenttia, joka tämän hetken tiedon mukaan on n. 13 % ja oikein laskettuna n. 10 %. Tullin tehtävä on, veroviranomaisena selvittää, mikä on yhdenvertaisen ja ta-sapuolisen verotuksen perusteella luotettavaksi katsottava yksilöllinen veroprosentti. Mikäli tulli aikoo käyttää aiemmin ilmoittamaansa vero-prosenttia autoni verotuksessa, on tullin selvitettävä, mihin käytettävä veroprosentti perustuu.

Ajoneuvojen hinta autoverolain mukaan

Autoverolain 11 b § 1. momentti:
Ajoneuvon yleisellä vähittäismyyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka yh-destä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla kuluttajan asemassa olevalle osta-jalle sinä ajankohtana, jona ajoneuvo ilmoitetaan tai olisi pitänyt ilmoit-taa verotettavaksi. Jos yleisiin myyntihintoihin perustuvaa arvoa ei ole käytettävissä, yleinen vähittäismyyntiarvo määritetään siitä hinnasta, jol-la samanlaisia ajoneuvoja yleisesti ilmoitetaan myytäväksi, vähennetty-nä tavanomaisia alennuksia vastaavalla erällä.


Vastine

Ko. lakipykälän toisessa kappaleesta ei ole tulkittavissa missä maassa samanlaisia ajoneuvoja "yleisesti ilmoitetaan myytäväksi".

Autoverolain säätäjän tarkoitus lienee ollut, että verottajan pitää pystyä määrittelemään ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo muillakin keinoil-la kuin esimerkiksi Grey-Hen Oy:n ylläpitämällä AHTI-sovelluksella. Erikseen ei autoverolaissa kielletä yleisen vähittäismyyntiarvon määrit-telyä ostohinnan perusteella. Lainsäätäjän tarkoitus tässä tapauksessa on mitä ilmeisimmin ollut estää verokeinottelu ja epärehellisyys ja ohjata tullia löytämään puolueeton tapa määrätä ajoneuvon yleinen vähittäis-myyntiarvo.

Autoverolain 74§
Päätös on perusteltava, jos siinä poiketaan verovelvollisen antamasta veroilmoituksesta tai jos päätös koskee arvioverotusta, oikaisua veron-saajan hyväksi, jälkiverotusta tai veronkorotusta taikka päätöksessä muutoin poiketaan säännönmukaisesta verotuksesta. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä pääasialliset tosiasiasialliset seikat on esitetty pää-töksen perusteluiksi, sekä esitettävä muutokseen vaikuttaneet tosiasial-liset seikat.

Vastine

Jos Tulli perustelematta poikkeaa verovelvollisen ilmoituksesta koskien auton arvoa, niin mielestäni päätöstä rasittaa tällöin virheellisyys. Tosi-asiassa tulli ei ole tehnyt mitään perusteltuja selvityksiä minun tapauk-sessani.

Kirjallinen kysymys; KK 670/2005

"Tullilaitos pyrkii noudattamaan vero-oikeudessa vallitsevaa periaatetta, jonka mukaan epäselvissä tapauksissa verotusta sovelletaan verovel-vollisen eduksi."

Johtopäätös

Minun tapauksessani verotuksen perusta, eli ajoneuvon kauppahinta, on selkeä dokumentti ajoneuvon todellisesta arvosta. Edellä mainittu kirjallinen kysymys 670/2005 vahvistaa sitä yleistä oikeuskäsitystä, että esittämäni dokumentin, eli kauppakirjan perusteella väitteeni autoni markkina-arvosta ja samalla sen verotusarvosta on täysi tosi.

Tullihallituksen tiedote n:o 232

Tiedote on referoituna seuraavan kaltainen; "Tämä ohje koskee ajoneu-vojen ensiverotusta yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisun C-101/00 (Tul-liasiamies ja Siilin) jälkeen, eli sellaisen ajoneuvon verotusta, josta an-netaan autoveroilmoitus 19.9.2002 tai sen jälkeen tai jonka ensiverotus on vireillä 19.9.2002. Ratkaisun mukaan EY:n perustamissopimuksen 90 artikla (entinen 95 artikla) ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio sovel-taa toisesta jäsenvaltiosta tuotuihin käytettyihin ajoneuvoihin verojärjes-telmää, jossa verotusarvo määritetään tullausarvon perusteella... ...verojärjestelmä ei saa olla millään tavalla vaikutuksiltaan syrjivä, kun otetaan huomioon tällaiseen järjestelmään luonnostaan kuuluvat koh-tuulliset likimääräisyydet..."

Johtopäätös

Tullin käyttämässä autoveropäätöslomakkeessani verotusarvosta käyte-tään nimenomaan "tullausarvo"- nimikettä.

Tullihallituksen ohje edelleen vahvistaa sitä yleistä oikeuskäsitystä, että esittämäni dokumentin perusteella väitteeni autoni markkina-arvosta ja samalla sen verotusarvosta on täysi tosi.

Euroopan Unionin tullikoodeksi

Tullihallituksen ohjeeseen n:o 232, autoveropäätökseni "tullausarvo"-nimikkeeseen, verotusoikeuden yleiseen perustaan, sekä yleiseen oi-keustajuun viitaten vaadin tapauksessani myös huomioitavaksi Euroo-pan Unionin tullikoodeksin (Neuvoston asetus (ETY) n:o 2913/92, an-nettu 12 päivänä lokakuuta 1992) seuraavien artiklojen mukaisesti;
29 artikla.
Maahan tuotujen tavaroiden tullausarvona käytetään niiden kauppa-arvoa eli hintaa, joka niistä on tosiasiallisesti maksettu tai maksettava.
Tullikoodeksin 31 artiklan 2 kohdan b alakohta;
"Tullausarvo", joka määritetään em. 1 kohdan mukaisesti, ei saa perus-tua
b) järjestelmään, jossa tullitarkoituksiin hyväksytään kahdesta vaihtoeh-toisesta arvosta korkeampi;
c) tavaroiden hintaan viejämaan kotimarkkinoilla;

2a; Määritettäessä, onko kauppa-arvo hyväksyttävissä 1 kohtaa sovel-lettaessa, ostajan ja myyjän keskinäinen etuyhteys ei itsessään ole riit-tävä peruste kauppa-arvon hylkäämiseen. Tarvittaessa tutkitaan myyn-tiin liittyvät olosuhteet ja hyväksytään kauppa-arvo, jolleivät etuyhteydet ole vaikuttaneet hintaan. Jos tulliviranomaisilla on tavaranhaltijan anta-mista tai muualta saaduista tiedoista johtuvia perusteita katsoa etuyhte-yksien vaikuttaneen hintaan, niiden on annettava nämä perusteet tie-doksi tavaranhaltijalle ja varattava tälle kohtuullinen tilaisuus vastineen antamiseen. Tavaranhaltijan pyynnöstä perusteet on annettava tiedoksi kirjallisesti.

3a; Tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta on ostajan maahan tuoduista tavaroista myyjälle tai tämän hyväksi suorittama taikka suori-tettava kokonaismaksu, ja siihen sisältyvät kaikki maahan tuotuja tava-roita koskevat maksut, jotka ostaja on suorittanut tai tämän on suoritet-tava myyjälle maahan tuotujen tavaroiden myynnin edellytyksenä tai kolmannelle myyjän velvollisuuden täyttämiseksi.

31 artikla
1; Jos maahan tuotujen tavaroiden tullausarvoa ei voida määrittää 29 ja 30 artiklan mukaisesti, se on määritettävä yhteisössä käytettävissä ole-vien tietojen perusteella käyttäen kohtuullisia menetelmiä, jotka ovat seuraaviin lähteisiin sisältyvien periaatteiden ja yleisten säännösten mukaisia:

2 Tullausarvo, joka määritetään 1 kohdan mukaisesti, ei saa perustua:
a) yhteisössä tuotettujen tavaroiden yhteisössä sovellettavaan myynti-hintaan;
b) järjestelmään, jossa tullitarkoituksiin hyväksytään kahdesta vaihtoeh-toisesta arvosta korkeampi;
c) tavaroiden hintaan viejämaan kotimarkkinoilla;
d) muihin tuotantokustannuksiin kuin laskennallisiin arvoihin, jotka on määritetty samanlaisille tai samankaltaisille tavaroille 30 artiklan 2 koh-dan d alakohdan mukaisesti;
e) vientihintoihin, joita sovelletaan yhteisön tullialueen ulkopuoliseen maahan;
f) vähimmäistullausarvoihin; taikka
g) mielivaltaisiin tai kuvitteellisiin arvoihin.

Johtopäätös

Edellä mainitut Euroopan tullikoodeksit huomioiden voidaan selkeästi todeta, että Suomen kansallinen autoverolaki ?yleisen markkina-arvon määrittelyineen? on tosiasiassa tullikoodeksin 31 artiklan kohdan kaksi alakohdan b vastainen JÄRJESTELMÄ, millä rikotaan myös muassa Euroopan Unionin tullikoodeksin 31 artiklan a-, b-, c- ja g-kohtia.

Näin ollen verotuksen perustana tulee olla ajoneuvon todellinen arvo, eli sen kauppakirjaan merkitty ostohinta.

Euroopan Unionin tullikoodeksin 32 artikla;

2: Tosiasiallisesti maksettuun tai maksettavaan hintaan tämän artiklan mukaisesti tehtävät lisäykset saavat perustua ainoastaan puolueetto-miin ja laskettavissa oleviin tietoihin.
3: Tosiasiallisesti maksettuun tai maksettavaan hintaan voidaan tul-lausarvoa määritettäessä tehdä ainoastaan tässä artiklassa säädettyjä lisäyksiä.

On myös huomioitava, että Euroopan Unionin yhteisöoikeus muodostaa osan jäsenmaiden kansallisesta oikeusjärjestelmästä, mistä seuraa kansallisille tuomioistuimille ja hallintoviranomaisille tietty velvollisuus soveltaa ristiriitatilanteissa yhteisöoikeutta kansallisen oikeuden sijasta.

Ei liene erikseen tarvetta perustella, onko Suomi ratifioinut tuon Euroo-pan Unionin tullikoodeksin täysimääräisesti oikeuttavana, mutta myös velvoittavana.

Itävallan autoverotusmallista

Euroopan Unionin täysivaltaisessa jäsenvaltiossa Itävallassa on käytös-sä EY-T:n hyväksymä verotusmalli, josta ohessa; "2000 NoVAG:n 5 §:n 2 momenttiin lisättiin seuraava virke (BGBl. I nro 142/2000): "Kun ajo-neuvo hankitaan yhteisön sisällä hyväksytyltä jälleenmyyjältä, ajoneu-von hankintahintana on sen ostohinta."
5.2.1 Yhteisön sisäinen maahantuonti:
"Ostohintaa ulkomailla voidaan pitää viran puolesta käypänä arvona, josta normikulutusvero lasketaan, ellei se eroa yli 20:tä prosenttia Euro-tax-arvosta. Maksuvelvollisen on perusteltava tapauskohtaisesti yli 20 prosentin suuruinen ero."

Korostan, että Itävallan verotusmalli on Euroopan yhteisöjen tuomiois-tuimen hyväksymä, toisin kuin Suomen kansallisen autoverolain käytet-tynä maahantuotujen autojen verotusmalli.

Johtopäätös

Vaikka autoani ei ole ostettu hyväksytyltä jälleenmyyjältä, en tosiasias-sa näe mitään muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä autoni verotusar-voksi siitä tosiasiallisesti maksettu kauppa- eli myynti-, eli samalla myös ostohinnan.

Hyödykkeen arvosta
Haluan tässä yhteydessä huomioon otettavaksi myös seuraavan perus-telun; ?Verotuksessa on ylipäänsäkin syytä nojautua todellisiin hintoihin eikä pyyntihintoihin. Näin tapahtuu arvonlisäveroa perittäessä, tai asun-to- ja kiinteistökaupasta suoritettavaa veroa perittäessä. Pyyntihinnan ja todellisen hinnan välinen suhde on epämääräinen. Arvoteorian mukaan hyödykkeen arvo on se hinta, josta yhtaikaisesti myyjä on valmis luo-pumaan hyödykkeestä ja jonka ostaja on valmis siitä maksamaan.

Johtopäätös

Edellä todistetun mukaisesti ulkomailta hankittujen autojen osalta auton arvo on siis tuojan siitä maksama hinta.?

Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT 1994)

Tullausarvo
Koska tullit perustuvat tuotteen arvoon, on tärkeää luoda selkeä menet-tely tuontitavaroiden tullausarvon määrittämiseksi. Kun tullausarvo mää-ritetään epäoikeudenmukaisin perustein, se voi vaikuttaa samalla tavoin kuin tullin ulkopuolinen suojatoimenpide ja olla rajoittavampi kuin itse tulli. Sopimuksessa tullausarvosta tunnustetaan, että tämän arvon ensi-sijaisena perusteena pitäisi olla kauppa-arvo, toisin sanoen tavaroiden todellinen hinta.

Ei liene erikseen tarvetta perustella, onko Suomi ratifioinut Euroopan Unionin täysvaltaisena jäsenenä tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleis-sopimuksen; GATT 1994, täysimääräisesti Suomea oikeuttavana, mutta myös velvoittavana.

Arvonlisävero tai sen vastine

EU-tuomioistuimen antaman päätöksen mukaan arvonlisäveroa ei tulisi periä käytettyjen autojen maahantuonnin yhteydessä. On merkillistä, et-tä arvonlisäveron perimistä jatketaan edelleen, päätöksestä huolimatta.

Yhteenveto

Edellä mainittujen todistelujen perusteella ajoneuvoni käypä arvo ja sa-malla verotusarvo on veronmääräytymishetkellä kauppakirjan mukainen 6.000 EUR, eikä 20.300 EUR, kuten Tulli väittää.

Vaatimukseni verotusarvosta perustuu todelliseen, toteutuneeseen ja dokumentoituun kauppahintaan ja pidän sitä täytenä totuutena.

Samalla väitän, että minkäänlaisella tullin tekemällä muunlaisella ar-vonmäärityksellä samanlaista todistusvoimaa ei missään tapauksessa ole.

Vaadin, että verotusta korjataan alla esitetyllä tavalla;

1. Ajoneuvo verotetaan sen kauppakirjaan kirjatun ostohinnan mukaan.
2. Veroprosenttina käytetään 13,06 %:a (pienin tiedossa oleva tullin jul-kaisema ja samalla toistaiseksi syrjimätön veroprosentti).
3. Arvonlisäveroa tai sen vastinetta ei peritä.

Oikeudenkäyntikulut
Tässä yhteydessä viittaan autoverolain 74§;
Verovelvollisen täytettyä ilmoittamisvelvollisuutensa tulee veroviran-omaisen ja verovelvollisen osallistua mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiasta selvitys.

Tulli ei ole soveltanut auton verotuksessa hyvää hallintotapaa, eikä myöskään ole osallistunut verotuksensa perustelujen tosiasialliseen sel-vittelyyn.

Tullin epämääräisestä verotuksen perusteluista ja saamieni vastineitten puutteellisuudesta johtuen olen joutunut itsenäisesti selvittämään tätä asiaa usean työpäivän ajan. Arvioni mukaan työaikaa tapauksen selvit-telyyn on kulunut omalta osaltani ainakin 40 (neljäkymmentä) tuntia. Samoin puhelinkulut ovat muodostuneet huomattavan korkeaksi.
Katson, että kohtuullinen korvaus tapauksen selvittelyyn käytetystä ajasta sivukuluineen on 1.000 (tuhat) euroa.



Joensuussa , joulukuun 26 päivänä 2006


Kunnioittaen, XXXXX XXXXXXX


Liitteet:
Kopio autoveropäätöksestä
Kopio auton kauppakirjasta

[Mkurtti]

Jatketaampa tähän ketjuun.
Onko muille tullut tullista kirjettä, jossa pyydetään lähettämään tilinumero autoverotuksen oikaisua varten.

Kyseinen kirje tuli minulle vaikka en ole valittanut autoveron suuruudesta, kun toin auton ruotsista.

[Rubu]

Liittynee varmaan siihen, että autosi veroprosentti on laskenut ja ne haluaa palauttaa erotuksen.

[Monster]

Joo, tilinumero kysely liittyy varmaan juuri tuohon veroprosentin korjaukseen. Mulla tippui veroprosentti 80 Avantissa 29% -> 26%. Siitä se alkaa pikkuhiljaa tuontiauton tuoneilla veronpalautusrumba :)

ELV:t jos sais takaisin viidestä tuontiautosta niin tulis sen 6.000eur + korot tilille. Ja ELV:t taitaa aika suurella varmuudella tulla kaikille auton tuoneille takaisin. Suomihan on parhaillaan laatimassa komissiolle vastinetta aiheesta... Ja tulee 99% varmuudella häviämään casen EU-tuomioistuimessa. Jos/kun suomi tuon casen häviää niin kustantaa suomelle +/-80 meur...

[Jorma Niemi]

Kestää, kestää se valituksen käsittely!

Itse olen valittanut vuonna 2003 Hesan hallinto-oikeuteen.

Kohta tulee 5 vuotta täyteen ilman vastausta. Syy lienee valitusten suuri määrä ja uudet "kujeet" kuten ELV jne. Sa nähdä miten EU tuomioistuin ottaa kantaa esim ELV:n perimiseen.

Kohta valitan itse EU:n tuomioistuimeen tai ihmisoikeus sellaiseen:)

Valittamatta ei saa mitään! Eli valituksia "kehiin".

[protoni]

Minkäs ajan sisään tuo valitus pitää tehdä? Oman auton tuonnista kun on jo kulunut 2.5 vuotta. En niinkään arvottuun veron määrään ollut tyytymätön, vaan tuohon ELViin jota voisi takasin kinuta.

[liki]

Minkäs ajan sisään tuo valitus pitää tehdä?

3 vuoden sisään veropäätöksen ajankohdan vuoden päättymisestä. Eli esim. vuonna 2005 verotettujen autojen osalta takaraja oikaisuvaatimuksen jättämiselle on tämän vuoden lopussa.

[itaplok]

Nykyaikainen valitusmalli

Löytyisiköhän jostain valitusmallia nykyisille lakiasetuksille? Vai meneekö tuo 2006 vuoden pohja vielä? Tuo ALV touhu varsin ruvennu mietityttämään...

[Eclipse]

Löytyisiköhän jostain valitusmallia nykyisille lakiasetuksille? Vai meneekö tuo 2006 vuoden pohja vielä? Tuo ALV touhu varsin ruvennu mietityttämään...

Infoa kohtuullisen kattavasti (sis. valituspohjan)
http://www.lakiwiki.fi/Autoverolaki

[Rusty]

Tänään sain Tullilta postia tekemääni autoveropäätöksen oikaisuvaatimuksesta. Autosta, A4 B5, tein autoveroilmoituksen 12/2004 ja päätös tuli 1/2005. Valituksen tein 11/2006.

Valituksen tulos tällä hetkellä olisi minulle hieman huono ; Tulli on mielestään veropäätöksessä katsonut verotusarvon liian alhaiseksi, koska Grey-Hen:in ylläpitämä AHTI-järjestelmä ei ole ollut oikea ja yleinen myyntihinta minun tapauksen autosta olisi melkein parituhatta euroa enemmän uudella MAHTI-järjestelmällä.

Säikäytti kyllä aluksi, mutta vastinepyynnön viimeisessä kappaleessa onneksi lisäveroa ei kanneta.

Kaikki valitukseni kohdat on torpattu:

1 Markkina-arvo/verotusarvo:
-"Suomi-autolla" ja "tuontiautolla" ei ole eroa markkina-
arvossa
-Varusteilla; kuten lohkolämmitin, talvirenkaat, istuinlämmittimet jne eivät tee
eroa markkina-arvoon
-Markkina-arvo voidaan määritellä heidän käyttämillään tavoilla ja järjestelmillä
luotettavasti (vrt. yksityisten hinnat ja autoliikkeiden hinnat, suomiauto vs
tuontiauto, ajokilometrien vaikutus)
2 ALVin saa ja pitää periä (Tästä on toista sivua lausuntoa)
3 Auton kunnosta annettu "alennus" on ollut riittävä

Kait se pitää vielä joku vastine tehdä...

[Monster]

Pistät ilman muuta vastineen tullille.

Nuo Tullin esittämät kohdat valituksen torppaamiselle on ihan täyttä shaissea.

ELV:stä Suomi parhaillaan EU-tuomioistuimessa ja Suomi on jo saanut ELV:stä 2-3 huomautusta että sitä ei saa periä tuontiautoilta. Koko ELV on ihan VM:n keksimä tuonnintorppausvero. Tuomio ELV:stä tulee ilmeisesti nyt syksyn aikana. Suomihan on yrittänyt jo ELV casessa neuvotella keväällä niin että jos Suomi häviää ELV casen EU-tuomioistuimessa niin Suomen ei tarvitsisi tuontiautoista maksettuja ELV:jä palauttaa. Neuvottelut aiheesta on muuten tällä hetkellä julistettu salaiseksi perusteella että neuvottelujen julkisuus saattaisi vaikuttaa Suomen asemaan EU:ssa negatiivisesti. Jo tuosta neuvottelujen salaiseksi julistamisesta voi päätellä miten epätoivoisessa asemassa tuossakin casessa VM ja Tulli ovat, varma tappio tulossa EU-tuomioistuimesta...

Tullin markkina arvon määrittämisestä ei voi olla kuin yhtä mieltä. Surkuhupaisaa. Arvon määrittämisestäkin tulossa ilmeisesti syksyn aikana uusi tulkinta KHO:sta casesta 2006:95.

Eräs entinen Audinomistaja nykyinen A-mersulla ajava foorumilla vaikuttava voinee jatkaa tähän kommentointia kun jo päässyt Iltalehteenkin aiheen tiimoilta :=)

Kyseisessä jutussahan Iltalehden toimittaja aiheellisesti kyseenalaisti koko tuontiauton arvonmäärityksen kysymällä miten Tullin markkina-arvo voi olla suurempi kuin ostohinta+verot. Ei voi ollakaan jos toimitaan EU:n syrjimättömyys periaatteiden mukaan...

[liki]

Eipä tuohon nyt hirveästi lisättävää.

a) Kannattaa huomata että vaikka Tulli yrittää ilmaista asian toisin, Tullin esityksen mukaan tekemästä päätöksestä on valitusoikeus tuomioistuimeen. Muutoksenhakuoikeus on voimassa 3 vuotta veropäätöksen tai huojennuksen tekovuoden lopusta. Tästä syystä Tulli tekee väkisinkin päätöksen jolla veroa ei palauteta, valitusoikeus nykysäädösten mukaan rajoittuisi alkuperäisen veropäätöksen mukaisesti ja Tullin oikaisusta valitusoikeus olisi vain annettu 60vrk. Oikeusmurha.

b) ELV:stä kannattaa todetta EYT:n ratkaisun C-101/00 mukaisesti, että sitä saa periä vain vastaavan kotimaisen auton arvoon sisältyvän määrän, ja Suomen viranomaisetkin myöntävät tämän määrän olevan 0 euroa tai 0 prosenttia. Huomauttaa voi ettei ALV:a voi pitää vertailtavana verona koska saman ratkaisun mukaan ELV ei ole ALV:a.

Tuomioistuin odottaa EYT:n ratkaisua "ELV"-asiaan C-10/08 ennen käsittelyä, mutta tämäkin kannattaa vastineessa mainita.

c) Verotusarvosta kannattaa todeta ettei annetuista perusteista voi edes varmistua kyseisen arvon olevan oikein laskettu, saati että se riittäisi osoittamaan ettei veroa ole määrätty kannettavaksi vastaavan auton todellista arvoa suuremmasta summasta. Viitteeksi voi vetää muutaman HAO-tapauksen missä todellinen arvo Suomessa oli n. 20% pienempi kuin Tullin "arpoma". Kannattaa todeta ettei katso Tullin uudenkaan verotusarvon määrityksen vastaavan KHO:n ratkaisun 2006:95 vaatimuksia ja jälleen vaatia tuomioistuinta odottamaan asian käsittelyn valmistumista - Kuten varmasti tapahtuisikin.

Verottomaan kauppahintaan pohjautuvan arvon hyväksymiselle ei sinänsä ole perusteita, mutta KHO varmasti tulee Perustuslain nojalla vaatimaan verotuksen pohjaksi objektiivisia tosiasioita. On selvää ettei verotus voi pohjautua yksinvaltaisesti Tullin lottokoneeseen.

Mielestäni paras tapa taistella Tullin arvonmääritystä vastaan on etsiä vastaava, edes saman merkkinen, Suomessa myyty auto josta saa jäljennöksen kauppakirjasta ja laskea tästä arvonalennus uushankintahinnasta ja oman auton kotimaisen uushankintahinnan kautta näkemys verotusarvosta. Iän ja ajokilometrien oikaisuun voi käyttää Tullin omaa kaavaa 0,8%/kk ja 0,8%/5000km, eli siis 0.992^(ikä(kk) + (km/5000)). Vinkki: Kalliimmasta ja vanhemmasta mallista johdetut tiedot johtavat edullisempaan lopputulokseen.

Kovin tarkkaa proosaa Tullille/HO:lle ei tarvi alkuun lähettää, oikeastaan riittää ilmoitus ettei hyväksy ratkaisua. Vastinetta voi täydentää myöhemmin, mutta kannattaa kuitenkin varmistaa että vastine pääsee perille, asia etenee tuomioistuimen käsittelyyn ja ennenkaikkea että saa asialle diaarinumeron.

[Rusty]

Vastine tuli tehtyä suurin piirtein samoin perustein kuin aikaisempi valitus, joten eipä tuo tilanne muuttunu miksikään minun tapauksessa. Yhä Tulli on sitä mieltä että ovat perineet ainakaan liian vähän veroja.

Tullihan muuten perustelee koko tuota ALV/ELV-veron perintää tuon EYT:n ratkaisun C-101/00 mukaan.

liki: kohta b) "...Suomen viranomaisetkin myöntävät tämän määrän olevan 0 euroa tai 0 prosenttia..." Kuka on myöntänyt ja onko tuosta jossain faktaa?

Onkos tuossa valittamisessa muuten missään vaiheessa mahdollista sellainen, että nuo lisäverot menisivätkin ihan oikeasti maksuun?

[liki]

Kuka on myöntänyt ja onko tuosta jossain faktaa?

Suomen Komissiolle asian valmistelussa osoitetussa vastineessa todetaan ettei Suomeen jo rekisteröidyn ajoneuvon arvo sisällä ns. ELV:ä, vaan sen on korvannut varsinainen arvonlisävero.

EYT kuitenkin katsoi jo Siilin-ratkaisussa ettei ns. ELV ole varsinaisen arvonlisäveron kaltainen vero, jos näin olisi se olisi jo muutenkin selkeästi direktiivien vastainen.

[Tombu]

Mitenkäs tuo valitushomma menee vuoden 2008 aikana verotetun auton kohdalla, ei taida olla paljon toivoa saada "palautuksia"? Hinta on arvottu MAHTI-järjestelmällä, joten ei varmaan prosentit enää muutu. ELVin varalta tuo valitus kannattanee silti tehdä, jos siihen joku muutos (joskus) vielä tulisi. Tällä hetkellä näyttää sekin ilmeisesti aika heikolta, vai?

Nuo kaikki valmiit pohjat kun olettavat että on käytetty noita vanhoja systeemeitä ja lakeja, ja pykäläviidakko näyttää aika synkältä näin ulkopuolelta katsottuna.