Ohje kompurakarttojen tulkintaan

[kalsket]

Tällaisen ohjeen löysin internetin ihmeellisestä maailmasta. Aiheena ahtimen kompuran kartan tulkintaa suhteessa audin 20v vitoseen. Esimerkkinä Garrett GT30R:

http://s2central.net/Bo_Selecta.pdf

Ainakin mulle selvensi aihetta huomattavasti. Kaikki keskustelu aiheesta on tervetullutta!

Itse olen hiukan miettinyt kautta unelmoinut GT3071R:stä viiveen poistamiseksi. Tässä sen karttoja:
http://www.atpturbo.com/root/maps/gt3071r.htm
http://www.atpturbo.com/root/maps/gt3071rturbine.htm

Myös GT2871R saattais olla mielenkiintoinen propeli viiveen minimointiin voimasta liikaa tinkimättä.

ATP:n valikoimaa

Kommentit turbiinikarttojenkin tulkinnasta suhtees 5zyl 20v-koneeseen ovat myös hyvin tervetulleita.

[Tommy200rs]

tässä antiikkisten kkk turbojen karttoja analyyseihin

http://www.download.paschmann.net/files/turbodaten.pdf

[porkkis]

Joku voisi selventää vähän termistöä, siis jenkeissä varsinkin puhutaan siivistä tyyliin "x mm compressor wheel, y mm trim". Niinku mikä tuo trimmi on?

[kalsket]

Tässä selvitystä termistöille

http://www.atpturbo.com/root/technicinfo/gendef.htm

[jpeltopuro]

Tosi hyvä opus tuo Bo Selecta. Sitä lukiessa tuli taas mieleen, että hieman helpompaa olisi, jos kartat olisivat metrisissä yksiköissä. Meneehän tuo tietty noinkin, mutta vaikeasta tehdään ylivaikeaa.

Tuo kartta, jota siinä opuksessa käytettiin, ja boostiprofiili, olivat kyllä hieman outoja. Ainakin katuautoon olisi hyvä löytää ahdin, jolla saa 3500-4000 rpm ahtaa jo kunnolla. Nythän ahtoa piti siinä rajoitella, ettei mene sakkausrajalle. Ja täyskaasulla ei käyty ahtimen tehokkaimman hyötysuhteen alueella, eli ei hyvä. Toki se oli kai vaan esimerkki.

[PekkaS]

Tossa kun leikin laskimella, niin melkein kallistuisin tuon GT2540R:n suuntaan. Tuolla 1bar/3000rpm mahtuisi vielä just kartalle, ja yläkierroksilla 2bar menisi keskelle karttaa.

Yksi asia joka askarruttaa, on A/R:n vaikutus karttaan. Esimerkissähän on luku 0.60, mutta ko. ahdinta saa myös 0.82:lla ja 1.06:lla.

[kalsket]

Kun noita vaihtoehtoisia A/R:iä luettelet niin ethän sotke kompuran ja turbiinin arvoja keskenään, kun mielestäni tuota GT30R:ää ei atp:n sivuilla ole kuin yhdellä kompura-vaihtoehdolla?

[AnLe]

ja ar luku on karkeeksti solan tilavuuden suhde siiven halkasijaan, en tiedä isompaan vai pienempään. Eli ar luku on vertailukelpoinen vain ja ainoastaan saman ahdin merkin saman ahdin perheen kesken.

Ai miksi? no kun tilavuus voi olla sama vaikka solan korkeus ja leveys muuttuu, saatika siiven profiiliin erilaisuudet vaikka halkaisija olisi sama.

Joku vois surffata sen ar luvun perusteen samaan topikkiin niin on kaikki termit yhessä paikassa.

[PekkaS]

Teppo, noinhan se oli, tuli luettua huolimattomasti.

Jos olen oikein ymmärtänyt A/R:n vaikutuksen auton käytökseen, niin isompi luku=herää myöhemmin, enemmän tehoa yläkierroksilla ja pienemmällä taas päinvastoin?

[kalsket]

A/R describes a geometric property of all compressor and turbine housings. Increasing compressor A/R optimizes the performance for low boost applications. Changing turbine A/R has many effects. By going to a larger turbine A/R, the turbo comes up on boost at a higher engine speed, the flow capacity of the turbine is increased and less flow is wastegated, there is less engine backpressure, and engine volumetric efficiency is increased resulting in more overall power

[AnLe]

Pekka, noin yksinkertainen se ei ole, ei ole yllämainittujen seikkojen takia edes vertailukelpoinen luku, musta koko ar luvusta puhuminen on turhaa. Se ei todista mitään muuta kun että jonkun suhde on sama.

Esim on hiukka eriasia onko hx40 60/65 ahdin ar 1.0 ja hx50 65/78 ar 0.8 pakopesä

Kumpi herää huonommin? AR mukaan toi reilusti yli sentin halkasijan muutos parantaisi
heräämistä? ei muuten toimi todellisuudessa.

YM esmimerkki on hatusta, numerot on siis keksittyjä.

[AnLe]

Mä en nyt löydä äkkiseltään mitään yksiselitteistä selitystä tolle AR-luvulle, mikään löytämäni lähde ei kerro onko suhde siiven pienimmästä kohdasta vai isoimmasta. Alkaa vähän tuntumaan että se on todellakin se siiven isoin halkasija eli esim jos otetaan orkkis k24 s2:sesta, vaihdetaan kompurasiiveksi 48mm (rs2) orkkiksen 43mm tilalle, on muutos siiven koossa 5mm. Niin tämä ei muuta ar-lukua ollenkaan, vertaa siinä nyt sitten.

Eli sen siiven kokoa kun kasvatetaan vain se pienin halkasija muuttuu ja iso halkasija pysyy samana, josta se ar vertailu kaiketi tehdään, kun kyseessä k24 ympäristö.

[jari!]

"A/R describes a geometric property of all compressor and turbine housings."

A/R-suhde ei ota suoranaisesti kantaa pyörien kokoon, vaan kuvaa vain pesän kokoa. Ihan niin kuin tuohon kuvaan on piirretty.

Tuossa vähän parempi kuva ja selitys: http://www.hotrod.com/techarticles/e...bo/index1.html .

[Jarkko Kalsi]

Pyöräytin nuo kaavat exceliin, jotta ei tarvi taskulaskimen kanssa pelata, CompressorFlowMap.xls. Tiedosto vapaasti muokattavissa ja parannettavissa. Laittakaa parannellut mulle mailissa, ni laitan palvelimelle...

[kalsket]

Tuon Jarkon tekemän taulukon ja Bo_selectan pohjalta tutkiskelin hieman tuota GT3071R:n sopivuutta 20v-koneen kylkeen erittäin teoreettiselta pohjalta. Tässä tuloksia

[PekkaS]

Kuinka paljon ABY:n hyötysuhdetta olisi mahdollista parantaa "perinteisin" keinoin, eli kanavien muotoilulla, nokkien vaihdolla jne. ? Tuo GT3071 kuitenkin vaatisi selkeästi enemmän ilmaa ala- ja keskialueella toimiakseen optimaalisesti.

Onhan täällä väännetty joskus peistä kannen parantelun tarpeellisuudesta, mielestäni nuo Garrettien kartat kuitenkin puoltavat näitä muutoksia.

P.S Teppo, olisiko mahdollista tehdä samat taulukot myös GT2540 ahtimelle?

[Jari Tikka]

Kyllähän se aina parantaa. Nokka-akselit mallia RS ja venttiilit mahdollisimman suuret, niin täyttö suurenee. Turbossa lienee kuitenkin jäähdytys se suurin ongelma, jota S2:n tilan ahtaus ei ainakaan auta.

Onko JaKa:n taulukot helposti muutettavissa std ilmakehään eli 15 C ja 1013 hpa? Ja vaikuttaako paljon tulokseen?

[Jarkko Kalsi]

Pekka: Tuo taulukko ei millään tavoin ota huomioon ahtimen hyötysuhdetta. On pelkkää olettamusta, että ahdin olisi "alueellaan" tuollaisilla virtauksilla ja PR:llä.

Kokeilin 15C ja 1013mbar. Ero tuhon 20C ja 1020mbar oli 1hp luokkaa, joten merkityksetön muiden tekijöiden ollessa paljon suurempia olettamuksia.

[kalsket]

Tuohon taulukkoon täytyy siis itse syöttää PR:t kaikille kierrosalueille sen mukaan että sillä saatava virtaus sopii kompuran kartalle järkevästi, eli iteroinniksi menee.

Tässä nuo excel kaaviot muillekin muokattaviksi. 3071, 2540

[porkkis]

20vt kansi ei kyllä ole niin hyvä kuin essonbaari puhuu, siis virtauksiltaan. Imukanavat tulee melkein vaakana lautasille ja sehän ei järin hieno ratkaisu ole, ei.

Suurempia venttiileitä sinne sitten ei kyllä ihan helposti laitetakaan ainakaan siis jos haluaa rahalle jotain vastinetta, 1mm venojen suurennus maksaa about yhtä paljon kuin enemmänkin :)
Tilaa ei vain ole.

[AnLe]

nokka-asiat ja 144 asteen välein syttyvä 5 syl mosa sekoittaa taas palettia, oletan että esimerkki laskut olettaa koneen olevan tasaparinen. Tuo haastetta nokkien asteille ja overläpille.

Tuo Porkkiksen kansi homma on vähä outo, eihän se mikään kisakansi ole mutta on aika kova saavutus on sen virtaus lukemat ihan vakiona, mulla on ne jossain ylhäällä, pitääpi kaivaa, jotain moittimista oli vissiin pako virtaus prosentissa (?) mutta menee taas alueelle mistä paha sanoa juuta tai jaata. Sulla jotain mittaustulosta tai muuta faktaa kannen huonoudesta kuin paikallisen kyläsepän lausunto? Kansisetin penkinssä mun viilattu kansi 299hv (59.8hv /syl), vertailukelpoinen luku vain kansisetillä mitattuihin.

[porkkis]

No ei mulla sen parempaa lausuntoa ole antaa kuin se kyläseppä. Asiasta lisää jossakin vanhassa threadissa ihan käppyröiden kera.
Ko. kyläsepällä kyllä on virtauspenkki ja vaikutti osaavan sitä käyttääkin. Oli tehnyt paljon cosworth-kansia ja niihin tietysti mielellään vertasi.

[PekkaS]

Noi moottorin hyötysuhde arvothan on ihan arvioita, onko mahdollista saada tarkkoja lukuja koneesta?

[kalsket]

Tässä olis RS2 vakioahtimelle laskettuja arvoja

Jos tuota vertaa GT3071R:n arvoihin niin GT on ala/keksirekisterissä hyvinkin samanlainen käytökseltään mutta jaksaa ylärekisterissä n. 70 Hp ja 50 Nm pidempään.

tässä ja tässä vielä vertailua varten nykyiselle MTM 380 -paketille AP22-kiihtyvyysmittarilla saatuja arvoja.

Edit: Todellisempia käyriä nykyiselle paketille

[Jarkko Kalsi]

Tommy oli postittanut kaavionsa.

[AnLe]

oli tossa irkissä puhetta että, ei noilla kaavoilla löydy ahdinta missä olis 3000 rpm 200nm ja plus 300hv voimaa.

Mä olen kummiski jarruttanut 200nm 2000rpm k26sella ja pakoputken vaihdolla
http://jarru.nosturi.net/jarru.jpg

ja taitaa Ronin holsettikin 10v:kin mennä tohon sääntöön ja hiukka ylärekisteriä olisi.

Molemmat ahtimet asiantuntijan "sivistynyt arvaus" mulla silleen, että toin ite perus ahtimen mistä muokattiin.

[kalsket]

Antti, jos vilkaiset noita minun postaamia nykypaketin käyriä, niin jokseenkin vastaavia lukuarvoja (varsinkin väännön osalta) antaa tuo K27/K26 yhdistelmäkin + että jaksaa antaa tehoa hieman enemmän ylärekisterissä. Peruslähtökohtahan oli että tuon ominaispiirteet eivät alarekisterin osalta todellakaan tyydytä.

[jpeltopuro]

Nuo käppyrät eivät kerro koko totuutta, vaan vaativat tulkintaa. Se on periaatteessa yksi lysti, jos on 2500 rpm 250 Nm, kun ei se kuljeta autoa vielä mihinkään. Sitäpaitsi se 250 Nm on saavutettu vedättämällä jostain 1500 rpm:stä, eli viiveessä ollaan ryvetty jo pitkään. Edelleen siitä on 1000 rpm matkaa kulkualueeseen tuossa Antin käyrässä, ja sama pätee noihin RS2 mittauksiin.

Uudempi samalla tavalla mitoitettu kuulalaakeriturbo varmaan antaisi nopeamman heräämisen silloin kun alueella. Alakierrosten heräämisessä tarvittaisiin pienempi ahdin, mun mielestä nuo piirrellyt käppyrät eivät oikein ole riittävän erilaisia, jotta voisi perustella ahtimen vaihtoa. Vievät lähinnä yläpäätä parempaan suuntaan.

Yksi heräämiseen vaikuttava asia on nokkien ajoitus. Uudemmissa on muuttuva-ajoituksiset nokat, ja ovat siksi jo lähtökohdiltaan paremmissa asemissa. Entä jos ahtimen mitoituksen pitäisi suunnilleen ennallaan, tai ottaisi yläpäässä paremmin puhaltavan (esim 3071), ja säätäisi taikka vaihtaisi nokkia aikaisemmalle? Ahdin kompensoisi nokilla menetettävää yläpäätä, mutta alas saisi heräämistä?

[Tommy200rs]

2,226 on vain liian pieni kone hyvälle heräämiselle ja huiputeholle. Ei ole muuta
kuin kompromissin tekemistä. Oleellista, että on itse tyytyväinen omaan keitokseen.

Execl taulukon xx:ssä on oma osio johon voi täyttää omia arvoja.

Vaikka ahtimen imusiiven kartta antaisi käyttää tiettyä painesuhdetta ennen rajaa,
niin kone ei välttämättä kykene sitä hyödyntämään eli ei ole pakokaasuenergiaa tarpeeksi
sysäämään tuota haluttua painesuhdetta. Excelissä lulisi koneen pääsevän
vacum-paineesta 0-paineeseen laittamalla läppä leväälleen, joten taulukoihin voisi
ala-alueelle laittaa hieman positiivisempia painearvoja ?

Tähän herkullinen lisä: kun S-autossa kokeiltiin tuubisarjaympäristössä vakioportilla
rs2 ahdinta, niin saatiin 2bar ahtoa 2700:ssa. Eli hyvällä sarjalla oli paljon merkitystä.

Eli p-sarja vaihdettava ahdinspekulaatioiden tueksi. Eli ihan P-sarja ja ihan R-isa....

[Tommy200rs]

>> Mä olen kummiski jarruttanut 200nm 2000rpm k26sella ja pakoputken vaihdolla
>> http://jarru.nosturi.net/jarru.jpg

Ja Antti eikös tuo ollut tuulen nopea myös vartimaililla.

Tuosta Antin kokoonpanosta parannettaessa aikaa varttimaililla pitää
kaivaa lompsaa reippaalla kädellä.