Lastujen antamat todelliset tehot?

[suzka1100]

Kaikki merkit ABT, BSR, MTM, jne.. ilmoittavat tehon/väännön lastun/softan valmistajan mukaan. Mitäs sitten kun lastun vaihdon jälkeen vie auton penkkiin ja lukemat ovatkin jotain ihan muuta? Ei kovinkaan monessa lastun viritys pajassa ole "tehopenkkiä" joten todellinen tehon mittaus jää vain perstuntumalle ja valmistajan lupaamiin arvoihin. Itsekkin olen myös menossa lähiaikoina asennuttamaan kyseisen vain lastun valmistajalta ilmoittamien tehoihin uskoen. Pitää varmaan kysyä lastun takuuta tehojen suhteen jos vaikka innostuu käymään "rullilla" tarkastuttamassa todellinen hyöty. nimim. Ehkä ei ihan kaikkeen uskova

[kalsket]

Yhdestä noista listaamistasi on itsellä/kavereilla hieman enemmän kokemusta ja mitä heidän tuotteitaan on penkitetty niin yleensä tulokset ovat olleet vähintään luvatut, toisinaan jopa lupauksia parempia.

[jpeltopuro]

Penkissä tehonmittauksessa korostuu jäähdytys, etenkin turboautoissa. Mikäli imulämmöt nousevat, hyvä lastu ottaa tehoja pois, jolloin lukemat jäävät mataliksi. Ajotilanteessa jäähdytys on aina parempi, ja teho siten korkeampi. Kumpi lukema pitäisi ilmoittaa?

Ainakin mtm:llä on kunnon föönit, 2 seinän kokoista puhallinta omassa dynossaan, joten luottaisin heidän ajamiin käyriin enemmän kuin heikolla jäähdytyksellä ajettuihin lukemiin. Toisaalta samoja tuotteita myyvä Dahlbäck racing mittauttaa tehot eri dynossa ja saa korkeampia lukemia, miksi? Heidän käyttämänsä dyno on kalibroitu eri tavalla, tai sitten Ruottissa on hapekkaampaa ilmaa ;-)

Dynon mittaustarkkuus on heikko, luokkaa 10%, toistettavuus taikka erottelukyky taas yleensä hyvä. Eli soveltuu ennen / jälkeen -arviointiin paremmin kuin absoluuttiseen tehon mittaukseen.

[Puuhapete]

Eli siis eri lastujen vertailu on mahdotonta, jollei niitä testata identtisissä olosuhteissa? Lastujen valmistajien dynolapppuihin siis ei voi luottaa täysin, jollei tiedä millasissa olosuhteissa on testattu. Kostea, optimilämpöinen lievällä lisähapella terästetty ilma tuottanee parempia tuloksia kuin normaali suomalainen kuiva hellepäivä. Nojoo eihän kukaan vilunkia noissa hommissa harrasta.

[porkkis]

Mihinkään tehonmittaukseen ei voi kovin luotettavasti uskoa. Aina on laitekohtaisia eroja ja Janin mainitsema lämpötilajuttu esittää myös merkittävää roolia.

Alkuperäiselle kysyjälle: älä unohda käyttää autoa rullilla myös ennen lastutusta. Monihan tekee niin että tehdaslukemat ovat pohjana ja sitten lastun kanssa penkitetty ja siitä sitten luullaan saavan lisätyn tehon lukema.. ei ei. Niin ja siis samassa dynossa ennen ja jälkeen.

Nimim. vakio 3B lievällä porttauksella 245hv...

[Anonyymi]

No erään Mietoisissa olevan pajan lastutuksen jälkeen moottoritehot jäi vain 6,3% luvatuista, kun pyörätehot muunnettiin kertoimella 1/0,85. Väännöt jäi luvatusta hiukan enemmän. Tehokäyrä ei ollut hyvän muotoinen, mutta pajan asiantuntemus loppui lyhyeen kun tuota ihmeteltiin. Ohjelma oli peräisin saksanmaalta arvostetulta pajalta, ja lastun piti tukea moottoriin tehtyjä pieniä muutoksia.

[Rolle]

Kehoitan tutustumaan Tekniikan Maailman numeroon 9/1999 Puolueetonta tarinaa...ei korulauseita

Mitenkään ottamatta kantaa tuohon Vikan tapaukseen, jossa ammattitaidottomuus on kääntynyt asiakkaan harmiksi, usein Motronicilla varustetuissa autoissa tulee tehomittauksessa ongelmaksi tuo Janin mainitsema ahtoilman jäähdytysongelma. Kun jäähdytysilmaa ei saada tarpeeksi, nakutusalttius kasvaa, järjestelmä säätää sytytystä nakutusanturien mukaan ja teho laskee. Tehokäyrä alkaa muistuttaa ompelukoneen tekemää siksak ommelta.

Mutta kuten AnLe jossain toisella foorumilla osuvasti totesi, autossa on juuri sen verran tehoa mitä lapussa lukee.

[jpeltopuro]

vika, mikä auto mahtoi olla kyseessä? Nelivetoiselle tuo 1/0.85 kuulostaa matalalta tehohäviöltä -ja korostetun yksinkertaiselta kaavalta. Joissain dynoissahan mitataan toteutunut tehohäviö mittauksen jälkeen rullaamalla vaihde silmässä. Eräästä mittauksesta laskin kaavan käppyrällem häviö oli muotoa y = 0,000002x2 + 0,0015x + 4 -x tässä rpm (//edit häviö siis kW, RS4:n mittaus eli moottoriteho n 300 kW). Tälläkään tavalla ei voimansiirron häviöitä "voima päällä"-tilanteessa ei saada esiin.

Lisäksi teho pitäisi oikaista mittauslämpötilan ja ilmanpaineen mukaan, standardin mukainen on kai n 1000 mbar ja 20C?

Ylipäätään 6.3% on jo mittaustarkkuuden sisällä, lueskelin saksalaista dynotestiä jokin aika sitten. Esimerkkinä sattui olemaan RS4, sille dynossa hyväksytty absoluuttinen heitto oli 340-420 hv, normiteho siis 380. Se siitä tarkkuudesta. Toistoissa tietty tilanne on aivan eri.

Todellinen kysymys lastutetussa kuuluukin: onko auto nopeampi, ja vetääkö se tasaisesti ja paremmin kuin vakio?

Jäähdytyksestä vielä: useimmat mittaustilat, joita olen nähnyt Suomessa, ovat autotallimaisia siinä mielessä, että ovat auki vain toisesta päästään ulkoilmaan. Silloin kunnon virtausta on vaikea saada aikaan, efekti on sama kuin yrittäisi puhaltaa ilmaa pussiin, tai pussista pois. Sisään- ja ulosvirtaus tapahtuu samaa reittiä, ei hyvä vaikka olisi millainen pöhötin.

Pitäisi saada aikaan "tuulitunneli", eli virtaus vain yhteen suuntaan, esim ottamalla ilma katolta tms.

[salonenm]

Jos ei ole dynolappuunsa tyytyväinen, niin ainahan voi vaihtaa dynoa ;) Tuntuu tietyistä paikoista tulevan parempia lappuja...

[jukkan]

Itselläni oli juurikin noita jäähdytys ongelmia kun kävin tuota risaa penkittämässä eli imulämmöt nousivat pilviin ja kone nakutti niin pkeleesti jolloin ei myöskään saatu niitä huipputehoja mitattua -huippuvääntö tosin oli niin alhaalla että sieltä saatiin melkoisen iloiset lukemat (597Nm) ja olivat huomattavasti suurempia kuin lastun valmistajan ilmoittamat.

Dynoissa vaikuttaa melkoisesti käsittäkseni myös rengaskoko yms. eli melkoista rocket sciencee koko touhu, paras tapa on dynottaa ennen ja jälkeen virityksen samassa dynossa jolloin pystytään vertailemaan ja kyllä omasta mielestäni paras dyno on se oma perse eli jos voimaa on tullut reilusti lisää ja pelit kulkee niin ei siihen mitään lappuja tarvita ;-)

[Anonyymi]

Eipä tarkoituksena ollut sen enempää provosoida... TM:t yms. on kyllä luettu :) mutta kun kokemuksia kyseltiin, niin kirjoittelin, itsekin lueskelen tätä palstaa kun lehtien faktat ei riitä. Tai ehkä ongelmat oliskin pitänyt ratkaista lukijan palstalla, kun lastun asentajasta ei ollut apua >:). Auto oli etuvetoinen 1.8T, ja ekalla vedolla tuli parhaat arvot eli lämmöt nousi. Paikka oli "talli", toisesta päästä oli ovi auki ulos ja auton edessä oli pieni puhallin, joka ei varmaankaan kovin suuria jäähdyttänyt.

[kalsket]

Vaikka dynon tulokset olivat mitä olivat niin toimiko lastu kuitenkin ajossa toivotulla / odotetulla tavalla?

[suzka1100]

Nyt se on sitten istutettu autoon. Ero on itseasiassa suurempi kuin ajattelin. Auto käyttäytyy kuin vakio pintakaasulla mutta kaasun painettua pohjaan alkaa eroa tulla yllättävän nopeasti. Ei tullut käytyä rullilla ennen ja jälkeen toimenpiteen koska se kuitenkin olisi tuonut lisäkustannuksia n.100e. Ohituskiihtyvyys on mukava väännön noustua reilusti vakioon verrattuna. Eihän se nyt kuitenkaan mihinkään mene verrattuna isompiin ahdettuihin , mutta omiin käyttö tarpeisiin tuli riittävästi paukkua lisää. ps. Tehopaino suhde on hyvä vasta mopoissa. Omassa isommassa mopossa 165hp/205kg joten sillä huomaa miltä kiihdytys tuntuu 100-200:aan.

[Anonyymi]

Onnittelut ilmeisen hyvästä hankinnasta :) Vääntöähän noilla tulee aika hyvin, vaikka kasvaahan huipputehotkin jonkin verran. Kysynpä ihan mielenkiinnosta, että missä operaatio suoritettiin tai minkä firman lastun hankit?

Tuosta aiemmasta tapauksesta vielä sen verran, että muuten "ohjelmointi" toimi ihan hyvin, mutta voimaa ei tullut takapuolidynonkaan perusteella odotetusti. Ja kone kävi hiukan rikkaalla, mutta tuo saattoi olla enemmän turvallisuusseikka.

[suzka1100]

Mainokseksihan tämä taitaa mennä mutta ei kai DOC-POWER:in pojat espoossa pahastu. Lastuhan on BSR steg-1 ja JR-paneelisuodin rasvoineen mukaan.

[mokA4T]

laitatkos dynon tehot taikka käyrät tänne jos mahdollista, olen itse kanssa miettinyt tuota samaa settiä kuin sinulla on paikallaan.

Putkisto mulla jo vaihdettu niin olisi kiva saada faktaa että mitkä olivat todelliset arvot?

[jannunen]

Lastutin tuossa pari vuotta takaperin VW Passat 1.8T:n.

Alla olevasta urlista näette tuloksen. Harmi etten hoksannut penkittää
ennen lastua.

http://kompassi.com/~ffast/pvaantomom.jpg

[QUATTRO 1.8T]

lastutesti

http://www.bsrab.se/press/5/?PHPSESS...dd575bcba4e3fb

Tällä sivulla on ruottalaiset testaillu lastuja 1.8 GTI Golffilla.

[Ilkka L]

Öh, onhan noita virityksen tuomia tehoja mittailtu iät ja ajat ennen dynojen yleistymistä. Halvalla pääsee, kun mittaa auton "tehon" persdynolla ennen ja jälkeen mittauksen. Eli ennen lastutusta tekee sarjan wot-kiihdytyksiä sekuntikellon kanssa esim. 60-100km/h kolmosvaihteella ja laskee noista ajoista keskiarvon ja käyttää sitä verrokkina. Testi kannattaa tehdä mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa, suora tie, sama ilmanlämpö, mahdollisimman tyyni keli jne. Sama homma toistetaan lastutuksen jälkeen ja jos homma on onnistunut, niin kiihdytykseen käytetty aika on pienempi. Mitään absoluuttisia arvoja tällä konstilla ei toki saa, mutta tietääpä ainakin, oliko homma kannattavaa vai ei.