Turbon herääminen ja maks ahdot - I5 20vt

[Thuppu]

Miten porukoilla lähtee ahdot kehittymään näissä vähä vakioista poikkeavissa I5 20vt turbovehkeissä? Mietityttää tämä oma vehjes, et onko toi ahtimen herääminen edes sinnepäin mitä pitäis olla..? Ei ohjelmoitu tälle setupille, joten varmaan paranee kunnon ohjelmoinnilla mut pitäsikö nokkia vielä säädellä tms.? Laittakaa omia logeja tänne jos viittitte niin saa vähä vertailupohjaa...

Speksit siis on: vakio alakerta, lievästi työstetty kansi, seetit ja venttiilit muotoiltu, nokat 7A pako ja AAN pako muutettu imuksi, turbo CT 3B 5658 pakopesä jaettu AR.84, 3,5" DP ja 3" putki.

Esim. 2-vaihteella menee ahdon puolelle 3000 ringillä, 1bar on 4000:ssa, maks ahdot 1,7bar tulee noin 4800-4900 ringin tuntumassa. Vetää aika hyvin rajoittajalle asti vaikkakin alkaa seos laihentua uhkaavasti yläkierroksilla niin ei tohdi oikein paljon räpätä ennen softausta. 3:lla ei mielestäni paljoa eroa ole ahtojen heräämiseen.

Niin, kiinnostaa miten esim. HX40 Superi heräilee vitosessa?

[Jaako]

Mun HX40 superi herää kunnolla vasta 4000:n jälkeen. Tuo on 14# pesällä, max ahdot 2.1 bar 4:s vaihteella 6000rpm. 1:s ja 2:s vaihteilla ei ahtoja juurikaan tule 3.lla sit tulee 1.8bar ennen 7000rpm. Mulla hukkis hiipii auki, pitäs laittaa jämäkämpi jousi, niin sais noita paineita hiukan alempaa.

[opinions]

millai on pakopainetta 14# pesällä?
Muita muutoksia?

[Thuppu]

Huh, HX:llä tuntuu maks ahdot tulevan tosi ylhäällä vaikka pesäkään ei oo kovin suuri, eihän tossa jää paljoakaan käyttövaraa enää..? Onko vakiorutut?

[Jaako]

En oo vielä mittaillu pakopaineita, pitäs kylläkin. Pakolämmöt ollu niin maltilliset etten ole noista painesta ollu niin huolestunut. Koivumäen tekemä pakosatsi, muotollut venttiilit, Ev 14 870cc/3bar suuttimet, vakio nokat. Niin, ne 9.5 rutut. Veto on kyllä tasainen läpi kierros alueen.

[Thuppu]

Niin just, eli teho ahdot nousee tasaisesti ilman mitää mahdottomia repäisyjä? Eli käyttöalue on kuitenkin hyvin laaja? Hieman ehkä väärä sana toi käyttöalue, onhan munkin vehkeessä ihan käypä toi vaparialuekin, mut siis toi maks tehon/väännön alue jää sitä kapeammaksi mitä korkeammalta ahdot nousee...

[kenax]

[Thuppu]

Oioi, tahtoo tommosen käyrän, siellähän on jo 2 baria 4250 ringillä ja jarkuu lähes suorana loppuun saakka. Ahdin oli HX40S #16..? Muuta speksiä?

[kenax]

Oioi, tahtoo tommosen käyrän, siellähän on jo 2 baria 4250 ringillä ja jarkuu lähes suorana loppuun saakka. Ahdin oli HX40S #16..? Muuta speksiä?

Siinäpä se tärkein, eli HX40S, #16. Schrickin nenät, melko myöhäselle ajoitettuna ja isohkolla overlapilla. Siksi tuotto ehkä loppuikin, niinkuin ahtokippurasta näkyy.

Kyseessä luonnollisesti nelosvaihteen veto.

[Thuppu]

Miten edes voi tulla noin paljon eroa noissa setupeissa? Eli mitä mun esim pitää tehä jotta ahdin lähtee aiemmin mukaan? Vai onko se enää softasta kiinni?

[kenax]

Vaihteesta on hirmuisesti kiinni. Jossain on pahasti vikaa, jossei kolmosvaihteella herää paremmin kuin kakkosella.. Porttiin jousi siten, että portin peruspaine on vaikkapa 0,5bar alempana kuin tavoiteltava paine. Eli kaikki ahtoa ohjaavat komponentit irti ja suora letku portille. Jos normaalikäyttöön haetaan kahta baria, niin tällä setupilla pitäisi nousta 1,5bar näin niinkuin karkeana esimerkkinä.

Jos portissa on jousi liian köykänen, voi se lähteä hiipimään pakopaineen avulla jo hyvinkin alhaisella paineella. Oireena hitaasti nouseva paine.

Miten laihalle sulla menee seokset yläkierroksilla? Ja paljonko ne on vääntöpiikin luona, eli niillä main, missä ahdot on tapissa?

[gedu]

Ei kakkosen ahtokäytöksestä kannata mitään johtopäätöksiä tehdä varsinkaan reilumpien nokkien ja kevyen vauhtiksen kanssa. Jopa tuo oma ADU heräilee pahasti myöhässä vielä kakkosella, kolmosella on jo realistisempi näkemys aiheesta.

Kone jaksaa kuitenkin tehdä jopa tuossa lossin korrissa kierroksia lisää nopeammin kuin ahdot nousee, vaikka kuinka olisi herkästi heräilevä puhallin.

[Thuppu]

Ok, pitää vielä tehä tarkempaa analyysiä isommilla vaihteilla, ei vaan taho olla oikein sopivaa suljettua aluetta testejä varten. :P Hukkaportissa on 034 1,9 barin jousi. Miten nyt siis laitan suoran letkun hukkikselle, tai siis mistä? Kokeilin jo kerran hukkiksen letku irti ja tukittuna, mutta maks ahdot jäi normaalia alemmas 1,5 bariin eikä heräämisessä ollu mielestäni eroa.

Kyselin asiaa toisella foorumilla ja sain tämmöstä vastausta: "You probably have map for smaller turbo so N75 duty is like 50% or something by 3500 already, that's why it spools like ****."


Edit.

Tuli mieleen semmonenkin, et kun tein pakosarjan summissa niin jospa pakopulssit osuu huonossa järjestyksessä tonne ahtimen jaettuun nieluun..?

[porkkis]

Joo ei sulla oo map for smaller turbo tosiaankaan. Ei oo nyt siitä kiinni.

Kokeilin jo kerran hukkiksen letku irti ja tukittuna, mutta maks ahdot jäi normaalia alemmas 1,5 bariin eikä heräämisessä ollu mielestäni eroa.

Tämä sen sijaan viittaisi isoon ongelmaan turbiinissa tai pakosarjassa. Tuohon olen törmännyt kerran ennenkin ja tosiaan letku irti ahtoi vähemmän kuin letku kiinni normaalin ohjauksen kanssa. Pakosarja oli siinä tilanteessa ihan susi.

[Thuppu]

Eli vois olla perää et toi mun sarja ja jaettu pesä ei sovi yhteen... Vanhalla ahtimella ei ollu eroa tällä ja eri järjestyksessä tulevalla kiinasarjalla.

[kenax]

Hukkaportin letku irti ahtaa vähemmän, kuin olisi tarkoitus pyytää? Mikähän silloin mahtaa porttia aukoa?

Periaatteessa pulssisarjoitettu pakosarja jaettukurkkuisella ahtimella voisi tehdä jotain outoa efektiä, mutta kyllä niissäkin kaikki pakokaasu sinne turbiinin siivelle asti kulkeutuu, se vain pidetään pulssien takia erillään tasaiskuisten moottoreiden kanssa käytettynä. En jaksa uskoa, että sinne katoaisi tehoa.. Tai sitten se näkyisi esimerkiksi toisen kurkun tukkeutumisena -> toisessa kurkussa reilusti pakopainetta. Spoolitilanteessa tämä kuitenkin lie suurinpiirtein mahdoton yhtälö.

Porkkis, millä tavoin pakosarja oli täysi susi, miten se näkyi sarjasta?

Thuppu, teeppä niin että nyppää hukkaportti irti, jos se vain suinkin on mahdollista. Sitten paineensäätimen kautta laitat pikkuhiljaa kalvon alle ilmaa, mitaten painetta ja tarkkaillen portin aukeamaa. Kerro tuloksista!

[porkkis]

No se oli sellanen vakion mitoilla putkesta tehty ja siinä oli kollektorin tilalla törmäyskammio :) RS2-valusarja tilalle ja rupes vehkeet pelaamaan. Toi efekti vaan oli todella outo että ohjausletku irti ahtaa vähemmän kuin ohjausletku kiinni. Mikään porttia kiinni pitävän voiman ei pitäisi lisäätyä letku kytkemällä. Orkkisohjauksesta siis toki kyse.

Kaverilla oli aiemmin hx40 jaetun pesän kanssa 2 yhteen nieluun ja 3 toiseen. Oli ihan helvetin nakuherkkä peli, ei voinut 2 barilla ajella tai siis ei siitä ollut mitään hyötyä. Teki uuden sarjan, jossa kaikki yhteen kollektoriin ja nyt rokkaa 2 barilla ihan eri tavalla.

[Thuppu]

Tuota, eikö pakopaine oo ainoa joka porttia avaa ilman mitään ohjausta? En oikein käsitä miten voi ahtaa enemmän jos ulkoinen ohjaus availee porttia?

Tuossa vielä kuva pakosarjasta, kollektorista ja turbon nielusta.

[kenax]

Jos pakopaine pääsee porttia avaamaan silloin, kun hukkaportin ohjausletku on kokonaan irti, niin silloin jousi on kyllä armottomasti liian löysällä. Tällöin ei myöskään olisi mitenkään mahdollista saada yli kyseisen paineen niitä ahtoja silloin, kun letku on kiinni.. Oletuksena, että sulla on kalvon alapuolinen ohjaus, niinkuin esim. vakioportissa.

Eihän tuo nyt pahalta näytä tuo kollektori ja ahtimen kurkutkin ovat ihan ok.

Vika lie nyt jossain aivan muualla.

Kokeile isommilla vaihteilla.

[Repo/promo]

Ehkä kannattaa säätää / säädättää auto ennen isompia kokeiluja kuitenkin.

[Thuppu]

No just sitä vaan yritin selvittää et miten paljon säätö vielä vaikuttaa heräämiseen, vai voiko tässä vaiheessa päätellä mitään käyttäytymisestä..? Säätöön upotetut varat menee vähä niin kuin hukkaan jos rauta ei sovi yhteen eikä lopputuloksesta tuu hyvää. Ja niin kuin varmaan käy ilmi niin ihan pientä kokeilua vasta suoritettu.

[RS2]

RS2-valusarja tilalle ja rupes vehkeet pelaamaan.

Eli on mahdollista tehdä vakio Risan sarjaa huonompi... Mitenköhän itelle käy, kun noita osia alkaa pulttailee kiinni.... ois kippurakasa valmis.

[Thuppu]

Illan testiä 1,9 barin 034 hukkisjousella ja 4. vaihteella:

0,1 - 2000
0,2 - 2500
0,3 - 3000
1,0 - 3900
1,7 - 4200

2,2 barin jousella ei merkittävää eroa, mut maks ahdot karkaa kahden baarin tuntumaan ja joka toteutuu noin 4300 ringin kohdalla. Seokset karkaa liian laihalle joten en viittinyt testailla montaa kertaa eikä kierrätellä kovin korkealle. Miltä toi nyt näyttää?

[gedu]

Nokkien myötä on koneen hengitys tainnut muuttua sen verran reilusti, että eihän noista oikein voi sanoa mitään. Eli vaatisi todnäk ihan toisenlaiset sytkäkartat ainakin.

[Repo/promo]

Toi näyttää mun mielestä sellaselta, että kun säätää ennakot ja sopat kohdalleen, paranee herääminen varmasti. Sulla on isohko pako a/r, jota pienentämällä tota heräämistä saa alemmas, mutta pitää muistaa, että sulla on kuitenkin 500hv fööni, eikä ne ihan kahesta ja puolesta tonnista näissä vitoskoneissakaan heräile.

Tuota vois vähän koettaa herkistellä alapäästä kääntämällä nokkien kokonaisajoitusta vähän aikasemmalle, kokeilisin itse noin 3 asteen steppeinä ja testaisin, että paraneeko.

Sun nokkapari on jotain sellasta, mistä ei ainakaan mulla ole kokemuksia. Samanlainen fööni pukkaa kellotetuilla vakionokilla 2 bar vähän alle 3500 kierrokseen isolla vaihteella.

Sittenhän täytyy muistaa, että jos se motti lähtee viemään jo 3600 kierroksella, vaikka painetta ei olekaan kuin 0,5bar, hengittää peruskone niin hyvin, että teho voi olla sama kuin vakkarinokilla ja kilo isommalla paineella.

Eli mun mielestä nyt säätämään. Sit ku ollaan ennakoiden ja bensojen kanssa alueella, niin kokeilet kääntää nokkia muutaman asteen aikasemmalle.

[Thuppu]

Ok, pitää kokeilla vielä tota nokkien hienosäätöä vielä säätämisvaiheessa, oli toi itelläkin mielessä. Paljonkohan noi viivavälit on tossa Rosten/034 nokkapyörässä? Se on kun ei oo kokemusta tämmösistä vehkeistä et miten niiden tulis käyttäytyä ja kuin paljon säädöt vaikuttaa mihinkäkin... Verrokkia ei oo turbovehkeistä muuta kuin tän urssin edelliseen pilleripyörijään ja dieselbemuun(joka on sit ihan eri sfääriä alaväännön suhteen). Ei toi herääminen nytkään mikään kovin paha oo ja toisaalta tykkään et vetää kunnolla ylös asti ettei tuu sitä semmosta puutumisefektiä.

[porkkis]

20vt:ssä noin milli nokkapyörällä vastaa kampiakseliastetta. Voithan sen laskea itsekin pyörän halkaisijasta ja kertoa kahdella.

[Thuppu]

Kukaan testannut tämmöstä ison jaetun pesän kanssa? Humpuukia vai ei? Netistä löytyy kyllä kovasti dynokäppyröitä jotka kertoo et edesauttais heräämistä selvästi isojen ahtimien kanssa. Läpän kestävyys herättää ainakin itsessäni epäilyksiä. Toisaalta ei toi läppä välttämättä mahdu kulkeutumaan turbiinille saakka jos se irtoaa...

Quick spool valve:



http://www.driftworks.com/forum/tech...orks-best.html

[RS2]

Onhan hyrrä kuvassa! Tuossa oma eka kötöstys pakosarjasta: http://kuvablogi.com/blog/15871/20/

[kenax]

Todennäköisesti auttaa melkoisesti spoolausta, kun pakopesän tilavuus vedetään puoleen..