eli autona edelleen tuo 100 -87 2.2 T ja tuli tossa mieleen että onko kukaan kokeillut nostaa ahtoja yli fuel cut- rajan ja estää sopan saannin katkeaminen laittamalla pa-pumpulle toinen virran syötö? Mahtaaka "turvamekanismi" tehdä muuta kuin vaan pätkästä virran pa-pumpulta? Kun olis vaan nimittäin aika helppo ja halpa "lastutus" ;)
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
Ahtojen nosto ja fuel cutin huijaus.
Collapse
X
-
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Metsässä Näytä viestiKaukana halvasta "lastusta" kun naku polttaa yläkerran...
Ei ne suojat siellä turhaan ole.
Comment
-
Siis näille "asiantuntijoille" täälä tiedoksi, että K-jet autoja voi "lastutella" kyllä vähä tolleen. Kun niissä ei ole bensakarttoja, vain sytkän. "Turvallinen" yliahto on jossain 1bar tietämillä, ja kyllä sen silläkin voi saada jo rikki, jos joku paikka ei olekkaan kunnossa.
2 kuristinventtiiliä tohon tarvitaan, toinen ECU:n eteen kuristamaan MAP:lle menevää tietoa ja sitten toinen, kun N75 ohitetaan, eli vaikka imusarjasta letkuhaaroitus->venttiili->hukkaportin ylänatsa.
Säätö: ECU:n vena täysin auki->säädä hukkiksen vena niin, että tulee vielä pätkäsy->Kiristä ECU:n venaa, niin kauan, että tappoa ei enää tule tai 1bar saavutetaan. Tuota joutuu viilata tollai vähän aikaa, tarkka painemittari, kuten teollisuusmittari on hyvä tässä.
Comment
-
Vieras
Pysyn kannassani.
Ja siltikin varovasti, keljujetti on juuri niin hyvä kuin se on, kuluneena ja xxxtkm ajettuna. Jotain kokemusta noista on.
Jos hommaan lähtee, niin seosmittari kaveriksi ja se ahtopainemittari.
Comment
-
Tarkennusta sen verran että kyseessä MC moottori. Ja ahtopaine- ja seosmittarit on jo kiinni edellisen vianetsintä rumban jäljiltä. Autossa oli vikana ahtojen puute ja vika oli väärin kytketyissä hukkiksen ohjaus-solenoidin letkuissa. Oikein kytkettyinä ei vaan osaa tiputtaa ahtoja, vaan työntää sen minkä jaksaa, mikäli ecu ei katkaisisi syöttöä (testattu on irrottamalla MAPI:n letku) eli vika ilmeisesti ecussa. Mutta nyt ahdot rajattu 0.5 jättämällä hukkiksen yläpuoleinen letku irti ja laittamalla bleed- venttiili kalvon alapuoleiseen letkuun. Ja mitä niihin naku ja blingblong ääniin tulee niin olen kyllä sen asian huomionut, ja tarkoitus oli nostaa vain aavistuksen niitä ahtoja eli pysytellä sillä vahvemmalla jäällä ;) Minkälainen venttiili olisi suositeltavaa laittaa mapille menevään letkuun? Erästä paineensäädintä jo kokeilin mutta ongelmaksi tuli aliapaineen aikana tapahtuva vuoto säätimen kalvon ohi ja ilmeisesti sen seuraksena liian hidas reagointi paineeseen, koska alkoi härövalo palamaan kiihdyttäessä, ja oletettavasti juuri sen seurauksena että ecu ei kerennyt myöhästää sytkiä, jolloin kerkesi nakuttaa.
Comment
-
Noita on tehty sieltä -90 luvun alusta kolmella tapaa:
- paineenrajoitusventtiilein, jolloin ECU näkee painetta tapahtui mitä tahansa maksimissaan vähän alle katkorajan
- Zener-diodilla ECUn anturin kylkeen -> anturin jännite ei koskaan pääse yli katkorajan
- laajentamalla kartat ylös asti
Eka näennäisesti helppo patentti, mutta voi välillä pätkiä yli silti. Toka ei voi pätkiä yli ja suht yksinkertainen, mutta vaati kolvia. Viimeinen ainoa, joka ei ole patentti :) Joskus piti kuriositeettina katsella sitä koodia, mutta jäänyt aina vain. Pitäisi olla suht helppo muuttaa loppujen lopuksi. Ainoa vain, että pitää osata sytkäkartalle tehdä arvotkin.
Mites Kelju-Kojootit muuten säätää sen seoksen ahdon suhteen? Vai onko se aina vain vakio eli jos ei ahtoja tule odotetusti, niin mennään rikkaalla?
Comment
-
Mites Kelju-Kojootit muuten säätää sen seoksen ahdon suhteen? Vai onko se aina vain vakio eli jos ei ahtoja tule odotetusti, niin mennään rikkaalla?
Comment
-
Ja siis se ilmamäärämittarin kartiohan on sen Koojetin soppakartta. Joissakin kartioissa on muuttuva nousu.
Comment
-
Olen ymmärtänyt että se ohjauspaineensäädin säätää vaan kylmälle koneelle pienemmän ohjauspaineen, ja ne johdot menee vaan vastukselle joka lämmittää bi-metallijousta. Epäilen että se jousen lämmittäminen ja jäähtyminen ei ole tarpeeksi nopea keino säätää seoksia kuormituksen mukaa. Mutta olen ollut siinä käsityksessä, että siinä määränjakajalta lähtevässä letkussa oleva tahdistus-venttiili taas säätäisi seoksia lambdan mukaan. Korjatkaa jos olen väärässä. Koska tosiaan siihen ohjauspaineensätimeen ei ainkaan minulla mene kuin sähköjöhdot, mitkä taas on kytketty niitten bi-metallijousien ympärillä oleviin vastuksiin.
Comment
-
K-jetissä ei ohjauspaineensäädin on puhtaasti mekaaninen. KE:ssä täysin sähköinen ja määräjakajan kyljessä. K:n ja KE:n välillä sitten molempia.
Ohjauspainetta ei mekaanisessa oikeastaan säädetä kuin moottorin lämmetessä eli kylmäkäynnistyksen yhteydessä. Muuten se on vakaa. Tai no jos on se alipaineletku siinä, niin sen avulla hieman säätyy kuormituksen mukaan.
Vessanpyttyhän sen seoksen säätää tosiaan. Mitä enemmän ahtoa, sitä enemmän ilmaa virtaa läpi. Siitä syy siis siihen, miksi ei vedä laihalle pienestä paineiden noususta. Vasta kunnes läppä on jo tapissaan tai ulkona on pirun kylmä.
"Bensakartan" loppumista on aikoinaan kompensoitu nostamalla pääpainetta (koko alue rikastuu) tai suihkimalla KK-suuttimella ylimääräistä.Viimeksi muokannut jasso; 1.4.2011, 18:56.
Comment
-
Comment
-
Kyllä ainakin mulla on ollu sellainen.Oli sekä mc sekä 1b moottorin yhteydessä.Sen tarkoitus on minun mielestä antaa ylipainetta kalvon yläpuolelle,jolloin portti pysyy paremmin kiinni,eikä ala vuotamaan ennen määrättyä painetta.Jos kaikki toimii,kun paine saavutetaan,venttiili sulkeutuu,ja portti aukeaa.Kokeile ottaa venttiililtä tuleva letku pois hukkaportin kannesta,silloin portti toimii kuin kg moottorissa pelkällä ahtopaine ohjauksella.
Comment
-
Se on nimenomaan "N75". Hukkaportin ohjaus toimii tosin "nurinpäin" verrattuna nykyisiin. Näissä paineilla pidetään hukkaporttia kiinni ja ohjauspaineet katkaisemalla avataan. Katsoitko letkut ECUlle asti ja onko joku puukotellut ECUa? Vakiokoodilla bensapumppu katkaistaan nimittäin 0.6 barin ahdoissa.
Entä tarkastitko hukkaportin alakammiolle menevän paineletkun (banjoliittimellä)? Jos se vuotaa, vetää helposti ylipaineille. N75:ltä hukkaportille menevän letkun irrottamalla pitäisi olla pelkästään jousen rajoittamana. Vakiojousella ahdot jää alle 0,4bar, olettaen että se alakammion paineletku on ehjä.Viimeksi muokannut jasso; 25.3.2013, 22:44.
Comment
-
Nyt kun pihassa on yksi K-jetillinenkin laite, heräsi kysymys. Onko noissa K-jeteissä eroja turbo vs. vaparit? Suuttimiksi ETKA näytti ainkain samoja (200 MC ja C4-100 AAR). Onko määräsäätimet jne samat? Onko turbolle jotain omia spesifisiä kikaileitaan?
Comment
-
Suuttimet on samat. K-jetissä ei sinänsä ole mitään turbo-spesifiä osaa. En tiedä onko määräjakajan kartio erilainen kuin vaparissa, se kun on se soppakartta.
Muutenhan se voisi olla samakin, mutta ahdettuna se ilmavirtaus pääse nousemaan sellaisiin mitattaviin määriin, jota vaparissa ei tule. Eli vaparissa voi olla suppeammalle alueelle oleva kartio, kun koskaan ei ahdetun virtauksiin asti mennä. Tämä tosin ihan spekulointia.
edit: Ihan pikaisella googletuksella saattaisi olla suht samat määräjakajat. Samalla huomasin, että noihinan saa nykyään kunnostussarjoja, joissa on kaikki tiivisteet, myös se metallinen tasotiiviste.Viimeksi muokannut jasso; 30.10.2015, 22:39.
Comment
-
Jatketaampas tästä kun on bensta ja määräjakajasta kyse.
Kyseessi siis MC2 ja k-jetti. Määräjakajan kyljessähän on semmonen "mutteri" missä on myös kuusiokolo avainväli. Sen kun avaa niin tulee tämmöset kalut ulos:
Prikoilla pelaamalla saa ilmeisesti nostettua järjestelmäpainetta (bensa)
Mitäs kun minun keljukoosta otin kyseisen kamppeen käteen niin sisällä ei ollut kuin tämä pultti tai tulppa mikä se nyt sitten on. Eli ei ollut jousia eikä tuota mäntää. Pultin päässä ei ollut myöskään kuusiokolo avainväliä eikä tuota olaketta jouselle. Voiko tämä olla normaalia tämän mallin keljukoossa vai onko sieltä joku hukannut sisuskalut johonkin ?
Comment
Comment