Näin tehdään billet kompuransiipi

[GTI 2.0]

n.0,0000mm tarkkuudella.

Mikäs se tälläinen tarkkuus on?

Meillä täällä päin tehdään satikoitten ja tonnien (0.01-0,001) väliin ja luulisi olevan ihan tarpeeksi tarkkaa.

Ja kenax kerkesi hifistelemään ensin=)

Koneiden sisällä pidetään vakiolämpöä.

Tähän voidaan lisätä, että mm. koneen= hallin lämpö, hydrauliikka öljyt, leikkuunesteet pidetään 2 asteen sisällä toisistaan. Riippuu toki mitä ja miten tehdään.

[4Ringspeed]

Tässä se taas nähdään,

koneet ja laitteet senkus paranee, mutta inhimilliset erheet säilyvät :-)

[turbokiisseli]

Tuo kypärän koneistus on kyllä kunnoitettavaa hommaa! Pintamallina ajettaessa ohjelma on tuollaisessa varmasti kymmeniä tuhansia rivejä. Meillä töissä ajetaan jonkin verran hammastuksia pintamallina ja suht' perus modulihammastuksenkin jyrsintäohjelmassa taitaa olla n. 5000 lauseketta.

Uusimmissa koneissa on kuormitustunnistuksen lisäksi myös optinen rikkotarkastus, joka mittaa konenäöllä terää. Toki ohjelmaan voi tehdä myös työkalun vaihdon vaikkapa aina 4h välein tehtäväksi.

Koneistamalla ei taida kukaan Suomessa päästä 0,001mm tarkkuuteen. Joensuun ammattikorkeakoulussa ovat tehneet muutaman "tonnin" tarkkuudella suurnopeuskoneella mm. Sveitsin hiukkaskiihdyttimeen osia. Tuollaisissa tarkkuuksissa on jo niin suuri merkitys lämpötilalla, leikkuunesteellä, kiinnityksillä, yms. että sen saavuttaminen on todella todella vaikeaa.

Kypärän kiiltävä pinta on todennäköisesti laadultaan Ra1.6 tai Ra0.8. Mittojen tarkkuudesta ei voi mennä sanomaan.

[GTI 2.0]

Riippuen puhummeko jyrsinnästä vai hionnasta? Jyrsinnässä täällä kympit alkaa olla liikaa ja hionnassa ei oikeasti puhuta, kuin tuhannes osista ei tuhannes osasta.
Täällä valmistetaan tuuliturbiinivaihteita.

Koneistamalla ei taida kukaan Suomessa päästä 0,001mm tarkkuuteen.

Ei kovin helposti kyllä. Muotoilin tuon oman viestin aluksi hieman harhaan johtavaksi.

Itse yritän korjailla (vaihtelevasti) työstökoneita ammatikseni.

Alkaa menemään, ehkä sivuraiteille nämä jutut hieman, mutta tarkkaa puuhaa jopa tapauksesta eikä sitä silmällä näe=)

[Puuhapete]

Onko olemassa ns. kopioijia? Eli haluttu osa laitetaan johonkin koneeseen ja se luo siitä ohjelman?

[GTI 2.0]

Onko olemassa ns. kopioijia? Eli haluttu osa laitetaan johonkin koneeseen ja se luo siitä ohjelman?

Tarkoitatko, että joku ostaa tuotteen ja alkaa valmistamaan niitä itse?

En usko, että kenelläkään olisi "hinkua" lähteä kopioimaan tuotteita. Riippuen tietenkin mistä tuotteesta on taas kysymys.
Koneet maksavat kuitenkin aika ison kasan mansikoita.
Ihmisen tekemiä ohjelmia nuo muutenkin ovat.
En usko, suoraan mittaamalla saatavan ohjelma muotoon siten, että painetaan start nappia ja tulee 0.001mm tarkkuudella vastaava kappale.

[alpi]

Onhan noita 3d-skannereita, joilla saa kappaleita mallinnettua. Tämä mallinnus sitten työstökoneeseen, toki työkaluratoja yms. asetuksia varmasti joutuu hinkkaamaan käsin, kappaleen muodosta riippuen.

Olisi kyllä hieno tuollainen 3D kopiokone yhden laitteen kuorissa :)

[salamoi]

toi terän mittauksesta tosiaan ei pystytä neljän desimaalin tarkuuteen vaan se ilmoitetaan tolla määrällä todellisuus on jotain ihan muuta eli noin 0,001 on tarkka...
itte kun noitten muottien kanssa ontekemisissä niin satkun tarkkuus riittää kaiken tekemiseen

[kenax]

Suurnopeuskoneilla ja tarkalla ympäristönhallinnalla päästään muutamien tonnien tarkkuuteen ihan työstökeskuksella, sitten siitä eteenpäin alkaa maksaa eksponentiaalisesti ja menee pääsääntöisesti hiontahommiks. Suomessa tarkimmat kaupalliset koneet tietääkseni tuottaa n. yhden-kahden tonnin tarkkuudella. Paremmat pinnat (esim. Ra 0.2) tulee sitten valssaamalla..

[vepek]

Kyseisillä koneilla voi toki tehdä yksittäisosia, mutta tuotantokoneissa valmistuksen pitää sujua paljon nopeammin. Eli koneet ovat vielä paljon monimutkaisempia, yhtä osaa koneistaa monta terää yhtä aikaa. Tällaista valmistusta ei paljon netistä löydy.
Kuvissa näkyy kuitenkin yksi asia eli jyrsinterällä kannattaa koneistaa kehällä eli sillä osalla , missä on leikkuunopeutta siis pöytää tai jyrsinpäätä käännetään vain tämän takia.

[opinions]

Toi on toi kypärä ihan kohtalaisen siisti livenäkin..

[Puuhapete]

Tarkoitatko, että joku ostaa tuotteen ja alkaa valmistamaan niitä itse?

Tälleen toimii aika moni valmistaja, mutta ilman konetta. Eli voit toimittaa osan tehtaalle ja he tekee sen perusteella sulle niin monta osaa kuin haluat. Tälleen toimii suurin osa maailman OEM valmistajista.

Vai kuinka luulette kiinalaisten yms kopioiden syntyvän :)

[mikaj]

Tälleen toimii suurin osa maailman OEM valmistajista

Ei todellakaan, jos autotehdas teettää jollain tehtaalla kappaleen X, niin ei se niille lähetä mallikappaletta ja sano että tehkää meille tälläisia. Kyllä sinne ihan piirrustukset lähetetään. OEM=Original Equipment Manufacturer

Valmiista kappaleestahan ei pysty millään toteamaan että millä toleransseilla pitää mikäkin kohta tehdä, eikä myöskään pysty tarkkaan mittaamaan mitkä ovat "oikeat" alkuperäiset mitat, koska toleransseilla se osa on jo tehty.

Työkseni välillä painin piraattiosien kanssa, kun asiakas meuhkoo että meidän valmistama osa ei sovi paikalleen (vaikkei siis meidän osa olekkaan, mutta toki meitä syytetään). Piraattivalmistaja on mitoittanut osansa meidän valmistamasta osasta, mikä on valmistettu toleranssien ylärajalle. Tästä sitten piraattivalmistaja on mitoittanut osan ja tehnyt omat toleranssinsa liian isoiksi, eikä osa enää sovi paikalleen.

[GTI 2.0]

Vai kuinka luulette kiinalaisten yms kopioiden syntyvän :)

Rahalla saa ja hevosella pääsee vai kuinka?

Meidän pelastus kiinalaisten suhteen onneksi tulee olemaan heidän omat saasteet mihin he alkavat hukkua...

[jasso]

Muistaakseni MIKESillä näin sellaisen tökkijän, joka oli muistaakseni melko tarkka. Sellainen 3m suuntaansa oleva julmetun painava iso jyrsimen tapainen kone, joka tökki pienellä puikolla näytekappaletta. Siitä sai sitten nätin 3d-mallin. Hidas kuin mikä, mutta tarkka. Ja sitä ei saanut aivan heti rikki pika-ajamalla päin, kun sattuneista syistä se tunnisti osumat. Ellei nyt sitten ajanut sitä puikon ohjausvartta näytettä päin :)

Itsellä tulee näistä ainaa mieleen, että miten hemmetissä se kone on rakennettu, joka pystyy tekemään tuhannesosien tarkkuuksia? Onko siellä 1000 konetta rakentamassa toisiaan, joista ensimmäinen on tarkkuudeltaan 10cm luokkaa :)

Tarkin kone mitä livenä olen nähnyt, on sellainen näppärä "pinsetti", millä on käsittääkseni tarkoitus mm. DNA-ketju kiertää auki :)

[okkim]

Ihan samaa olen itsekin miettinyt, että miten se eka kone on tehty? Millä ensimmäiseen sorviin on tehty osat, viilallako? :)

[terroristiristo]

Muistaakseni MIKESillä näin sellaisen tökkijän, joka oli muistaakseni melko tarkka. Sellainen 3m suuntaansa oleva julmetun painava iso jyrsimen tapainen kone, joka tökki pienellä puikolla näytekappaletta. Siitä sai sitten nätin 3d-mallin. Hidas kuin mikä, mutta tarkka. Ja sitä ei saanut aivan heti rikki pika-ajamalla päin, kun sattuneista syistä se tunnisti osumat. Ellei nyt sitten ajanut sitä puikon ohjausvartta näytettä päin :)

Kumeralla, tässä Riihimäellä käytiin koulun kanssa ihmettelemässä vastaavan tyylistä mittauskonetta, oli vanhemmalla opiskelijalla päättötyö koneen ohjelmistoon liittyen. Varma mittaustulos oli muistaakseni 0.0005 (tai 0.0001) tarkkuudella. Kone rakennettu hiotun kivilohkareen ympärille, kivi ei elä lämpötilan muuttuessa.

Kyseinen kone sijaitsee erillisessä huoneessaan, jossa ilmastointi säädetty tiettyyn lämpöön. Ja kun isompi porukka tuli huoneeseen, piti odottaa lämpötilan tasautumista ennen koneen käyttöä. Sama proseduuri mitattavien kappaleidenkin osalta.

Hidas se oli kun pentele ja se oli tarkoitettu hammaspyörien yms. vaihteisto osien mittojen tarkkailuun. Ja kuulemma oli usein huollossa, kun pienikin törmäys vati koko koneen uudelleen kalibroinnin.

Sitten on tavalliseen cnc-jyrsimeenkin olemassa "digitointi" työkaluja, jotka asetetaan karaan kiinni ja ajetaan kappaleen muotoihin manuaalisesti tai tehdyllä ohjelmalla. Tökkimällä saatiin tarvittavat mittapisteet talteen, juurikin asiakkaiden tuomien protojen valmistukseen.
Tälläisesta kokemusta vuosituhannen vaihteesta, kun isällä vielä firma pyöri ja oli silloisessa Fadalin cnc-jyrsimessä käytössä.

[mikaj]

Meillä on kanssa Tampereen toimipisteellä tuollainen helvetin tarkka mittalaite kivijalustalla. Sitä ei kylläkään käytetä mihinkään kappaleitten mallintamiseen, vaan valmistuslaadun tarkkailuun. Tietyt poralaitteiden osat ajetaan kaikki valmistuksen jälkeen siinä läpi, koska toleranssit ovat niin pieniä että sutta tulee helposti hyvilläkin koneilla.

Mitoitus/mallintaminen tosiaan tuollaisella koneella ottanee valovuoden mittaisen ajanjakson, koska se nopeus millä se maksimissaan voi törmätä kappaleeseen, on todella hidas. Mallintamisessahan se ei sitten voisi liikkua kuin maksimissaan sitä nopeutta. Laaduntarkkailussahan siihen on tehty oma ohjelma mitä kohtia tarkistetaan, ja välimatkat liikutaan nopeemmin. Ronskimmalla toleranssilla ja mittapäällä voisi varmasti tietenkin lisätä nopeutta, mutta usein nopein tapa taitaa olla ihan työntömitta+silmä ja tehdä manuaalisesti uusi piirustus.

Aika paljon itse tulee tehtyä autoihin erikoisosia, esim viimeeksi nyt Mungaan kampuran triggerin kannake. Parilla eri mittavälineellä ja viivaimilla mittojen ottaminen kesti ehkä pari minuuttia ja sitten 3D suunniteluohjelmalla piirtäminen 5min, sen jälkeen oli valmis ja laakista sopiva anturikannake paikoillaan. 3D mittausvarrella olisi mennyt pelkästään puoli tuntia mittausvarren asentamiseen sopivaan paikkaan.
http://mikaj.1g.fi/kuvat/Munga/moott....jpg/_full.jpg

[mattik]

Aika paljon itse tulee tehtyä autoihin erikoisosia, esim viimeeksi nyt Mungaan kampuran triggerin kannake. Parilla eri mittavälineellä ja viivaimilla mittojen ottaminen kesti ehkä pari minuuttia ja sitten 3D suunniteluohjelmalla piirtäminen 5min, sen jälkeen oli valmis ja laakista sopiva anturikannake paikoillaan. 3D mittausvarrella olisi mennyt pelkästään puoli tuntia mittausvarren asentamiseen sopivaan paikkaan.
http://mikaj.1g.fi/kuvat/Munga/moott....jpg/_full.jpg

Mitäs softaa noissa käytetään? Jotain solidworksiä, CADia tms?

[mikaj]

CNC:n kanssa on yleensä muutama eri vaihtoehto, mutta viimeinen vaihe on se että G-koodia pitää saada aikaiseksi. G-koodi on "yksinkertainen" koodauskieli, mikä kertoo koneelle mitä se tekee. Esim X1.00 Y5.00 Z-1.00 Ajaa terän tuohon kordinaattiin.

1: Tehdään G-koodi suoraan itse, ihan vaikka wintoosan Notepadilla tai kynällä muistilehtiöön. Tämä oli joskus Henri Tiilen aikoihin ainut vaihtoehto. Kaverilla vieläkin muistilehtiö täynnä koneistuskoodeja, sen ensimmäiselle CNC-sorville ainut tapa siirtää ohjelma oli koneen omalla näppäimistöllä.
2: Piirretään jollain CAD-ohjelmalla kuva. Tämän jälkeen avataan kuva CAM-ohjelmalla jolla tehdään CAD-kuvasta G-koodi mitä CNC:n ohjain ymmärtää. Tämä on nykyisin käytössä oleva tapa.
3: Piirretään CAD-ohjelmalla kuva, joka syötetään suoraan CNC:n ohjaimeen. Kone leikkaa suoraan kuvan mukaan ohjelman. Eli CNC laskee siitä kuvasta käytännössä G-koodin. Tämä sopii yksinkertaisiin 2,5D osiin hyvin, mutta 3D osiin alkaa olemaan käyttökelvoton.

Ohjelmat ovat sitten tekijän mieltymysten mukaan, sekä rahapussin. Kymppitonnilla ei selviä jos haluaa "parhaimmat" CAD/CAM/CNC ohjelmat.