Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

Näin tehdään billet kompuransiipi

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Näin tehdään billet kompuransiipi

    [ame="http://www.youtube.com/watch?v=SkIWRUtlZtM"]http://www.youtube.com/watch?v=SkIWRUtlZtM[/ame]

  • #2
    On siinä joku saanut vähän aikaa mallintaa ja säätää sen jälkeen työstöratoja. Jokunen vuosi sitten teetätettiin vastaavanlainen kompuran siipi myös alumiinibilletistä, mittakaava oli vain "hivenen" isompi muistaakseni halkaisija oli vajaa 1000 mm. Maksoi sitten sisäelimiä.

    Comment


    • #3
      Kyllä aina alkaan tekemään mieli CNC-konetta kun noita videoita katselee! :) Taisi olla saman fiman mainosvideo missä tehtiin V8 lohko billetistä. Silkkaa teknopornoa.

      Kauankohan tuota siipeä työstetään?

      Comment


      • #4
        Vastaavalla vehkeellä sorvattiin pösön lohkoon urat o-tiivistenauhalle kiertämään kaikki kannenpultit ja vesi/öljykanavat. Taisi jotain 4 tuntia työstää niitä kaikessa rauhassa, naurettavan vähän aina tavaraa kerralla pois. Hienoja vehkeitä nuo !

        Comment


        • #5
          Tossa videon alussa sanottiin että 25h jotain tuos meni.

          Comment


          • #6
            Kappas, ei osunut silmään kännykän näytöltä. Töissä kun ei youtube toimi :(

            Aika kauan tekevät siipeä, sille kyllä tulee sitten hintaakin. Tietääkö kukaan mitä billet-siipi maksaa?

            Comment


            • #7
              Mitäs eroa on billet ja MFS siivessä?

              Comment


              • #8
                Samaa ne tarkoittaa :) machined from solid (mfs)

                Hinnoista ei o kyl mitää hajua, mut noin spekulaationa voisi olettaa että tollainen custom siiven teko on aika hinnakas. Varsinkin koodausvaihe. Tokihan seuraavat siivet on jo halvempia, kun löytyy valmis resepti.

                Comment


                • #9
                  Noniin, sitähän minäki vähä ajattelin. Kohta siis autoa ryydittää eteenpäin billetti siipi ;)

                  Comment


                  • #10
                    221? ;)

                    Comment


                    • #11
                      On se kumma, kun on kiva katsella, kun kone työstää metallinkappaletta :)

                      Tuollaiset yhdestä kappaleesta työstetyt billet -osat on muutenkin tosi hienoja kapistuksia. Jos minulla olisi tuollainen työstökeskus ja pari kuutiota alumiinia, niin meillä olisi varmaan billet -ruokapöytä kotosalla.

                      Comment


                      • #12
                        Miten paljon tollainen CNC kone osaa ajatella itse? Osaako päätellä että kuinka paljon otetaan kerralla, vai pitääkö kaikki info syöttää erikseen?

                        Comment


                        • #13
                          Tietenkin kaikki info pitää syöttää erikseen. Eihän se kone voi mistään tietää muuten mitä halutaan tehdä. :) Mutta sen informaation käsittelyyn ja syöttämiseen on CAM-ohjelmistoja, jotka helpottavat tehtävää oleellisesti.

                          Kyllähän nuo kalikasta koneistetut siivet alkavat olla jo ihan yleistä tavaraa ahdinmarkkinoilla, juurikin esim. Holsetin MFS ja taitaa noita olla jo muillakin?

                          Comment


                          • #14
                            Miten paljon tollainen CNC kone osaa ajatella itse? Osaako päätellä että kuinka paljon otetaan kerralla, vai pitääkö kaikki info syöttää erikseen?
                            Riippunee softasta. Paljon simppelimpään puupuolen cnc-jyrsimeen tuossa hallin puolella annetaan työstövaiheen kokonaissyvyys ja työstökertojen määrä, kone itse laskee siitä paljonko otetaan kerralla.

                            Comment


                            • #15
                              Olishan tuota taidetta katsonu pidempäänkin. Mutta se mietityttää nyt että miten hemmetissä billet-siipiä on tehty kultaisella 80-luvulla kilpa-autoihin?

                              Comment


                              • #16
                                NC-koneilla. Ei tuo nyt ihan uusi juttu ole kuitenkaan, vaikkakin kustannukset ovat varmasti olleet aivan toisissa sfääreissä.

                                Comment


                                • #17
                                  80-luvulla F1 turbokoneet, siis peruskone, tehtiin näppituntumalla, koska silloin tietokoneaika mitä lohkon, kampuran ja muiden hilppeiden mallintamiseen oli liian kallista... tiettyihin kohtiin kyllä käytettiin sitten tietokonetta.

                                  Comment


                                  • #18
                                    tosa olis jo kunnon radan poikanen ja ei meinaan ole mikään ihan herkku homma ajaa noita viis akseli ratoja kun ekan kappaleen joudut kuitenkin katsomaan virheiden kannalta. Ei noi tietokoneetkaan ole täydellisiä ohjelman tekiöitä tälläi syvällä rinta äänellä sanoen kokemusta on...

                                    Comment


                                    • #19
                                      Minkähänlainen softa tohon ohjelman tekoon on? Todennäköisesti käännetään kuitenkin suoraan 3D-mallinuksesta..?

                                      Comment


                                      • #20
                                        Varmaan joku 3d-mallinnus ja sitten simulointiohjelmalla tehdään liikeradat.

                                        Comment


                                        • #21
                                          On noi vaan uskomattomia koneita:

                                          [ame]http://www.youtube.com/watch?v=RnIvhlKT7SY[/ame]

                                          Comment


                                          • #22
                                            Aikalailla sanattomaksi vetää. ;)

                                            Comment


                                            • #23
                                              http://www.f1archives.com/technical.htm

                                              tuolta kun käyt turbo aikakauden videon imuroimassa, siinä yhdessä kohdassa 3D mallintavat lohkoa.

                                              Comment


                                              • #24
                                                tossa olis ammatti minkä minä haluaisin

                                                Comment


                                                • #25
                                                  Melkoisen uskomattomia koneita! Miten noissa huomioidaan terien kuluminen, aikamoisissa tarkkuksissa pitää terät vissiin olla että saa tuollaista melkein kiillotetun metallin näköistä jälkeä aikaiseksi?

                                                  Comment


                                                  • #26
                                                    Eiköhän koneessa oo laskuri lastuamispituuden mukaan. Ainakin meillä duunissa on piirilevyjyrsimessä.

                                                    Comment


                                                    • #27
                                                      Näitä kun katsoo, niin on melko helppoa ymmärtää miksi tietyt custom osat nyt vaan jotenkin kummasti tuppaavat kustantamaan "yllättävän paljon" :)

                                                      Comment


                                                      • #28
                                                        Tuosta unelma-ammatista voisin kommentoida. Muutama vuosi sitten kävin pikakurssit ja olin reilu puoli vuotta CNC-koneistajana. Lopulta havaitsin, että työ ei yksinkertaisesti sovi luonteelleni. Päivän työn jälkeen tekee pienen virheen ja kappaleen saa laittaa metallinkeräykseen. Otetaan uusi aihio ja aloitetaan alusta. Tekevälle sattuu ja mulle sattui pari kertaa. Syö miestä rotan lailla.

                                                        Uusin kone oli kuulalaakeroidulla karalla ja pyörintänopeus oli merkittävästi muita koneita suurempi. Minkäänlaisia ohjelmointisuojia ei tuossakaan koneessa ollut. Epähuomiossa käskin konetta liikkumaan pikaliikkeella kappaleen nurkasta toiseen ja niinhän se meni. Tai ainakin yritti, kunnes hätäseis laukesi. Pamaus oli jumalatoinen, mutta korviini ei ole kantautunut laakereiden rikkoutumista. Hikoilutti kyllä.

                                                        Comment


                                                        • #29
                                                          nykyiset koneet osaa laskea lämmön mukaisen muutoksen ja terän kuluminen arvioidaan tosiaan laskennollisesti mutta kone voidaan ohjelmoida tarkastamaan terän pituus ja halkasia ajon aikana laser mittalaitteella jolla terät mitataan n.0,0000mm tarkkuudella.

                                                          Comment


                                                          • #30
                                                            Alkuperäinen kirjoittaja salamoi Näytä viesti
                                                            nykyiset koneet osaa laskea lämmön mukaisen muutoksen ja terän kuluminen arvioidaan tosiaan laskennollisesti mutta kone voidaan ohjelmoida tarkastamaan terän pituus ja halkasia ajon aikana laser mittalaitteella jolla terät mitataan n.0,0000mm tarkkuudella.
                                                            0,0000mm tarkkuutta ei ole todellisessa elämässä olemassakaan, eikä se kyllä ole millään muotoa tarpeellistakaan. Lasermittarit mittaavat n. 0,001mm tarkkuudella, jotkut jopa 0,0005mm. Tästä tarkemmat maksavat sitten jo työstökoneen verran.

                                                            Kun tarkkaa osaa tehdään, ympäristönhallinta on tärkeää. Koneiden sisällä pidetään vakiolämpöä.

                                                            Comment

                                                            Working...
                                                            X