Urs4 2.2T Virityskysymyksiä?

[eske]

Sama huomio omissakin kangen pulteissa että ilmoitettu momentti 65nm, ja sitten kun kiristi ne ilmoitetulle venymälle niin tais olla joku ~15nm enemmän.

[martta]

Tosta Urssin 1725kg:n painosta kun sais vaikka 300kg pois esim. ovet,luukut,ja muut heilurit??,niin olis parasta viriä yleensä.

[porkkis]

Samat kokemukset täällä eli venymitalla mitattuna mennään 80Nm+ momenttiin. Venymittaus on oikea tapa tehdä homma niin ei kierteen/kannan liukkaus vaikuta.

[kenax]

Tosta Urssin 1725kg:n painosta kun sais vaikka 300kg pois esim. ovet,luukut,ja muut heilurit??,niin olis parasta viriä yleensä.

Niinhän se ois, mutta eikös se nyt vähän ole huono jos perheautosta joutuu alkaa mukavuuksia karsimaan?

Penkeistä lähtis äkkiä joku 60-80kg

[martta]

Ma luulen että, tosta sun autosta perhe "image" on jo unohdettu aikaa sitten.
Joten anna mennä täysillä loppuun asti.

[kenax]

Mulla on ihan täysin vakio sisustus. Istumapaikat viidelle.

[arto s]

200:n sisustus mattoineen painoi muistaakseni 120 kg. Ei puuttunut kuin kattoverhoilu. Penkit nahkaverhoiltu ja käsisäädöin.

[VilleP]

Kiertokangen pulteissa on merkintä 8740. Vaikka ARP:llä on kyseisestä materiaailta tehtyjä pultteja, niin en nyt tahdo löytää faktatietoa momenteista tai venymistä.

[Jaako]

Tuo 8740 on ARP:n tunnus materiaalille. Se ei kerro kiristysmomenttia. Kangenvalmistaja on valinnut momentin, millä kangenkansi on vedetty kiinni ja koneistettu muotoon. Ainut joka tietää oikean momentin on kangenvalmistaja. Mutta yleensä se on sen 65nm näissä ollut, mitä ite oon kasaillu näitä eri kangenvalmistajien jäljiltä. Ja pultinhalkaisija on ollut tuossa 65nm:n tapauksessa 3/8 osaa tuumaa. Ja kaikki pultit joita oon vetänyt kiinni on ollut ARP 2000 laatuisia. Eli pykälää parempaa laatua, kuin tuo 8740, eli ei välttämättä ole suoraan vertailukelpoinen toi momentti. Jos mahdollista, niin kysy kankien myyjältä/valmistajalta oikeaa momenttia.

[kenax]

Ja yleensä se 65Nm on aivan liian vähän suhteessa ilmoitettuun venymään.

Venymä löytyy ARPin luettelosta, kun katsot oikean pituisen ja halkaisijaisen pultin sieltä.

[Jaako]

Taitaa olla näissä yleisin pultti tuo 3/8x1,5". Sillä tiedolla pitäis löytyä venymä pultille.

[kenax]

Sitä kun lähtökohtaisesti pitelee kädessä sitä pulttia ennen sitä kiristystapahtumaa, niin sen voi mitata..

Kiristyskellon ohella hommaan käy varsin mainiosti mikrometri ja Elon laskuoppi.

[Jaako]

Tuli muuten mielipuoleen, että kerran oli yksissä kiinankangissa "ARP" pultit. Materiaalileima oli kannassa 8760. En silloin löytänyt ARP:ltä mainintaa,että niillä ois moinen materiaali valikoimassa, niin kävin hakemassa US-partsilta aidot ARP:it. Kiristin sitten noita pultteja 65nm:n momenttiin ja mittasin, niin venymä oli muistaakseni viisinkertainen ARP:n sallimaan.

[okkim]

Tekiskö tällä mitään?
http://www.ebay.co.uk/itm/390898398818

[VilleP]

Kanget ostin foorumilta jo vuosia sitten, ei ole myyjää saati sitten kankien valmistajaa tiedossa. ARP:n sivuilla kyllä löytyy oikean kokoinen pultti ja oikealla materiaalilla, mutta ei sen tarkempia tietoja. Kun yrittää etsiä datalehteä tuolle, niin neuvoo kysymään kankien toimittajalta.

Eli käynkö suosiolla uudet ARP2000 pultit, vai vedänkö johonkin yleismaaliseen venymään nuo olemassa olevat?

[Repo/promo]

Mä en ymmärrä tätä venymäjuttua, vaikka moni sen nimeen vannookin.

Pultit pitää vetää siihen momenttiin, millä laakeripesä on pyöreä.

Jos koneistajalla on pultti ollut jossakin muussa kireydessä ku optimivenymällä, niin vituks menee.

[Allrad]

Vituiks menee hiukan enemmän jos pultti irtoaa käytössä.

Eli pultit optimivenymään ja pesien täsmäys tarvittaessa.

[kenax]

Mä en omilla mittavehkeillä löytäny eroa siitä ilmoitetusta 65Nm tiukkuudesta vs. venymän vaatineesta 82Nm tiukkuudesta, kun pesän pyöreyttä tarkistin.

[Jaako]

Itse olen aina käyttänyt momenttia, koskaan ei ole pultit varissu pois käytönaikana. Syy momentin käyttöön on ollut juurikin tuo, että pesä on valmistajan toimesta koneistettu kyseisellä momentilla.

[jipitkan]

Momenttikiristyksellä aikaansaatavan ruuvin kiristysvoiman normaali vaihteluväli on luokkaa -50%...+30% nimellismomentilla saatavasta kiristysvoimasta, riippuen täysin siitä millainen pinta ja voitelu siellä ruuvin kierteissä ja kannan alla on. Käyttämällä valmistajan X voiteluainetta Y päästään jonnekin muutamien kymmenien prosenttien vaihteluväliin, mutta silti se on melkoista lottoamista. Ainoita tapoja saada tarkka kiristystulos on mitata suoraan kiristysvoimaa tai ruuvin venymää.

Ja mitä kiertokangen pulttien kiristykseen tulee, tyypillinen varmuuskerroin mitoituksessa on 2. Tarkoittaa käytännössä sitä, että pulttien kiristystysvoima riittää pitämään veivin kasassa melko reilulla alimomentillakin. Oikea hyöty tarkasta kiristämisestä tulee sellaisessa paketissa, jota kierrätetään niin korkealle, että materiaalien lujuuksista otetaan kaikki varat käyttöön. Käytännössä tarkoittaa hyvin pitkälle viilattuja kisamoottoreita. Tietysti kotiviilaaja, joka valitsee moottorin sisuskalut sillä perusteella, että mitkä merkit on essonbaarin takapöydän mukaan kuninkaita, eikä lujuustarkastelun kautta, voi saada materiaalien lujuudet ulosmitattua. Tosin sekin on aika epätodennäköistä, sillä kotiviilaaja harvoin rakentaa niin korkealle kiertävää konetta, että veivin pultit alkaa olemaan rajoilla. Ja väännöstähän ne pultit ei oikeastaan välitä yhtään mitään.

Jos veivin muodot on järkevästi suunniteltu ja se on oikein koneistettu, eli ne pinnat joiden kuuluu olla yhdensuuntaiset jne, ovat sitä ja pinnat ovat vielä kasauksenkin jälkeen puhtaat ja virheettömät, ei sillä pultin kiristysmomentilla kuulu olla vaikutusta silmän muotoon. Se teräs ei näet suorassa puristuksessa juuri muuta muotoaan eli ei puristu kasaan. Mutta jos siellä on esimerkiksi joku koneistusepätarkkuus tms joka saa aikaan suoran (pultin suuntaisen) puristuksen lisäksi sivuttaisvoimia, silloin silmän muoto voi muuttua momentin mukana. Ja jos vielä lisää hämmennetään, niin pelkästään laakeriliuskojen asentaminen paikoilleen ja kiristäminen voi muuttaa silmän muotoa, ne laakerit kun on siellä melkoisella puristuksella. Tuskin veivin valmistaja mittaa silmän pyöreyden laakeriliuskojen kanssa. Että se siitä valmistajan käyttämästä momentista.

[Thuppu]

Vähemmän tieteellisesti Pauter suosittelee kangenpulteille 67Nm moottoriöljyllä(venymämetodilla .0055?), FCP:n ohjelappusessa mainitaan 67Nm 30wt moottoriöljyllä mut sisällyttää silti ARP:n molyliukasteen pakettiin. :) Muistaakseni yhet kiinakanget tuli 75Nm suosituksella ARP liukasteella ja siihen ite oon noi viimeksi vetäny.

[Mik4--]

Käyttelin tuossa ässää lämpimäksi ja huomasin että kakkospytyt tietämiltä kuuluu pehmeä naputus aina kun kierroksia nostaa. Parhaiten kuulee alle 2000 kierroksilla. Loppuu kun kierrokset tasaantuu mutta nimenomaan kierrosten noustessa kuuluu. Öljynpaineet ehkä hieman heikommatkin kun kesällä jos oikein muistan.

Syksystä tuo on tuossa seissyt. Oisko joku nostaja vaan jumissa ja oireilis nuin vai vihko auki ja konetta pöydälle?

http://youtu.be/hZPYHE5nY80
Otin ääninäytteen.

[Sleepy2]

Koventuuko ääni kun kytkintä nostaa vaihde päällä ?

[Mik4--]

En kokeillut, kun yksin ihmettelin. Mihin viittaat?

[Sleepy2]

Kangen laakeriin viittaisi, jos ääni koventuisi rasituksessa.

[Mehtala]

Ääni kangen laakerille, omasta juuri meni ja kuului parhaiten tuossa 2krpm paikkeilla.

[Thuppu]

Kyllä toi tutulta kuulostaa, itellä kalisi kovemmin mut juuri saman tyyppisesti. Älä käytä konetta enää, tuo saattaa olla pelastettavissa pelkkien liuskojen vaihdolla jos hyvä tuuri käy.

[Jaako]

Täältä ääni myös kangenlaakerille. Kuuluu yleensä, kun kierrokset muuttuu.

[Mik4--]

Kierrosten muuttuessa tosiaan kuuluu. Melkeen keväällä kateltava motivaatiot kohalleen ja öljypohjaa auki.

[gecko]

Olikos nyt kellään tässäkin topikissa mainituista tupla cooleri ratkaisusta kokemuksia urssissa ?
Keula coolerin jos säilyttää joutuisi "uuden" puskurin leikkelemään pilalle. Sen verta huonosti ehjiä vakio puskureita löyty, että ei haluaisi millään tuhota tuota =)

Ja kuinka tarpeellin tuo nyt olisi rs2 turbolla vain päivitetty ? Entissä urssissa oli vakio. Imulämpöjä en kyllä ikinä mittaillut.