Urs4 2.2T Virityskysymyksiä?

[kenax]

Vakiosuodattimet käy hyvin, ne on siitäkin kätevät, että niissä on näppärät banjokierteet molemmissa päissä.

[Jaako]

Shrickin nokat

Miten noissa Shrickin nokikkien mukana tulleet ketjupyörät on ajoitettu. Onko tehty niin, että koneen vakioajoituksella nokat tulee valmistajan ilmoittamiin arvoihin?

[Repo/promo]

On tehty, jos kantta ei ole ihan homona höylätty.

[Jaako]

Kiitos tästä tiedosta. Kanttta ei tässä tapauksessa ole höylätty kertaakaan

[kenax]

Nyt on kysyttävä tämmöinen galluppiaiheinen kysymys.

Kuinka monelta on löytynyt dampperin ja kampuran pään välistä prikka ja minkä vuosimallin autoista? Tai tarkemmin sanottuna, kuinka monella sellaista EI ole?

ETKA ei kyseistä prikkaa tunne ja minun autostani (1992, aivan alkupään ursseja, jakajahalli orkkiksena jne) sellaista ei myöskään löydy. Tästä huolimatta dampperi on istunut oikein, eikä se ole ottanut öljypumppuun kiinni. Nyt herääkin kysymys, että onko moottorikokoonpano revisioitu jossain vaiheessa ja onko muuttunut osa kampura, dampperi vai öljypumppu?

Hihnalinja osuu minulla myös kohdalleen, joten prikka ei vain puutu välistä.

EDIT: Prikka löytyy ETKAsta, mutta vain osamainintana, ei varsinaisesta osakuvasta.

EDIT2: Näköjään dampperin (054 105 251) revisioiden H ja J välillä prikka on ilmestynyt tuonne.

[Thuppu]

AAN damppereita on kahdenlaisia, vanhemmissa ei tota prikkaa ole.

Edit. itellä -93 ja siinä prikka oli. Ostin käytetyn dampperin ja sen kanssa ei taas tarvinnut prikkaa.

Tuolla jotain aiheesta: http://www.s2forum.com/forum/showthread.php?t=69410

[kessu74]

Yhdessä abyn motissa ollut,vuosimallista ei tietoa.

[Sleepy2]

-96 AAN koneessa ei ollut eikä myöskään -94 ABY:ssä.

[kenax]

http://www.motorgeek.com/viewtopic.php?t=32113

Tuolla on myös juttua. Ok eli asialle oli selitys. Kaveri vain tuossa soitti ja kysyi, onko tuo joku spesiaali prikka ja itsellä nousi hieman kylmä hiki otsalle, kun minulla ei moista ole koskaan ollutkaan tuolla välissä.. :D

Nyt tosin on muutenkin ihan eri systeemi, mutta mitoitettu orkkis dampperin mukaan..

[Jaako]

Mulla ei ollut -94:ssa aby motissa prikkaa.

[Ugemi]

1992 käyttöönotettu aan ja prikka oli.

[kenax]

Juu, asia selvis! Kiitos kaikille vastanneille.

[Thuppu]

Ahaa, eli se menee siis noin et vanhemmissa on ja uudemmissa ei. Tai sit on samalla logiikalla kuin kannentiivisteet massa vs metalli...

[kenax]

Se on oltava jotenkin toisin kyllä. H-revision dampperissa sitä ei ole, kun taas J-revisiossa on. I näyttäisi puuttuvan välistä, en tiedä onko päässyt koskaan tuotantoon saakka vai hylätty esim. tuohon prikkaan liittyen testeissä tai jotain vastaavaa.

Mutta asia on ainakin minun puolesta tältä erää tässä, heräsi vain melko outo tunne kun kaveri soitti ja kysyi tuosta prikasta, enkä ollut sellaiseen koskaan törmännyt.

[cRN]

<pilkunviilaus>
A B C D jne. versiokirjaimet eivät todellakaan automaattisesti tarkoita, että ne olisivat samaisen varaosan 1. 2. 3. tai 4. kehitysversio. Monesti on voitu hypätä jopa E ("myöhempi") variantista takaisin C:hen ("aikaisempaan") esimerkiksi alihankkijan / valmistajan vaihduttua toiseen tai jostain muusta syystä.

Käsittääkseni I tai O kirjaimia ei (nykyään?) käytetä _koskaan_ varaosanumeroissa (paitsi 12.-14. merkkeinä eli värikoodien kohdalla), koska I = 1 ja O = 0, joten nämä on täysin pyhitetty numeroille 1 ja 0. Samaa linjaa käytetään myös valmistenumeroissa, pyritään välttämään tulkinnanvaraisuuksia ja lukihäiriöitä. Jotain tarkempaa speksiä saattaa löytyä ETKA:sta V-Pageseilta Introduction / VIN-numbers -välilehdiltä.

On tosin tullut vastaan muutamia autoja, joissa Trafin tiedoissakin ovat valmistenumeroissa menneet kirjaimet ja numerot ristiin.. myös Z ja 2 ovat zekaisin toisinaan..
</pilkunviilaus>

[kenax]

En ala väittelemään aiheesta, kun minulla ei ole siitä parempaa tietoa.

Tuota I:n ja muiden numeroita muistuttavien kirjainten käyttämättäjättämistä en tosiaan älynnyt tuossa aiemmin, se pitää varmastikin paikkansa.

[Thuppu]

Kansiasiaa vielä... Eli mikä merkitys tolla kannen paksuudella on? Minimipaksuushan ilmoitetaan 118,1mm mitattuna pultinreikien läpi. Heikkeneekö rakenne dramaattisesti jos toi alitetaan? Ilmeisesti myös koneistuksissa on eroja? Tuossa mittailin yhtä 7A kantta joka näytti et on höylätty ihan simona, ne tiivistepinnan valujäljellä olevat poterot oli melkein koneistetun pinnan tasalla. Siitä huolimatta toi mitta oli suurempi kuin vertailukohtana olevassa AAN kannessa, jossa noi samaiset poterot oli huomattavasti syvemmät. Ainakin pari kertaa on tämä AAN kansi oikaistu ja se oli hyvin lähellä tota minimimittaa.

[kenax]

Tämä on puhtaasti mutua, mutta oisko sillä jotain tekemistä nokkien ajoituksen kanssa? Nopeasti pähkäiltynä en muuta keksi. Hirveästi höylättynä tosin imuventtiililautasen reuna pistää kannen tasosta ulos, se voisi olla toinen syy. Keston kannalta en keksi, mikä asiaan voisi vaikuttaa.

[Anamonta]

Vakio ympäristössä puristussuhde muuttuu liikaa jos kansi höylätty liiaksi?

[Thuppu]

Ok, eli toi on ehkä hieman vain ohjeistus huollolle vakioympäristössä..? E85:lla puristuksien lisäys ei ole ongelma, ja säädettävällä nokkapyörällä saa nokkien heiton kompensoitua. Kaikissa kansissa jotka mulla on, noi venat jää hieman yli kansitason, eli imuvenat joutuu irrottamaan jos kansi menee oikaisuun. Koskematomassa kannessako näin ei ole?

Entä onko kukaan heittänyt paikoilleen näitä ilman oikaisua, sillä olettamuksella ettei kansipahvi ole korkannut?

[jipitkan]

Melkein millin höylätty kansi on minulla koneessa kiinni. Vielä on joitakin kymppejä jäljellä ennenkuin seetirenkaaseen osuu oikaistessa. Alumiini ei sieltä lopu mistään kohtaan kesken ennenkuin on useampi milli otettu pois, varmaan se imuseeti on ensimmäinen rajoite. Minun mielestäni imuventtiilit tulee aina kansitason yli.

[VilkkuS]

Ok, eli toi on ehkä hieman vain ohjeistus huollolle vakioympäristössä..? E85:lla puristuksien lisäys ei ole ongelma, ja säädettävällä nokkapyörällä saa nokkien heiton kompensoitua. Kaikissa kansissa jotka mulla on, noi venat jää hieman yli kansitason, eli imuvenat joutuu irrottamaan jos kansi menee oikaisuun. Koskematomassa kannessako näin ei ole?

Entä onko kukaan heittänyt paikoilleen näitä ilman oikaisua, sillä olettamuksella ettei kansipahvi ole korkannut?

Itsellä oli tuossa toisessa vehkeessä tietääkseni koskematon AAN kansi (myös aiempien omistajien mukaan), mikä meni kunnostettavaksi ja kyllä siinäkin oli jo imuvenat höylän tiellä.
Seeti muutosta/venttiilien lyhennystä yms tuli kanteen ja nyt ei ole imuvenatkaan enää "tiellä" vaikka 0.5 otettiinkin pois, viinan vuoksi.

[Jaako]

Tämä on yksi juttu mitä mä en ymmärrä, kun irrotetaan autosta kansi joka ei ole vuotanut, niin se oikaistaan siitä huolimatta. Olen itse kasannut koneen kolme kertaa kantta oikomatta eikä koskaan ole jäänyt kansi vuotamaan. Kansi ollut joka kerta sen 0,5mm kiero.

[okkim]

Joo, enpä ole minäkään kantta oikaissut turhan takia. Jos ei ole vuotanut, niin en ole oikaissut. Ja hyvin on pelannut joka kerta.

[VilkkuS]

Tuossa omassa tapauksessa haluttiin vähän puristus suhdetta lisää samalla RE85 varten, joen siksi siivua pois. Muuten kyseessä oli toki öljyä hukkaava kansi, ja siksi kunnostus.
Eli höylän alle laitettiin ns. bonuksena.

[Thuppu]

Jaako ja Okkim, no juuri tota mä kysyinkin tossa ylempänä. :) 0,5mm kiero, eikö se jo oo ihan sikapaljon? Ite en kyllä tommosta tohtis lyödä kiinni, mut ilmeisesti se sit oikenee kun vedetään momenttiin?

[kenax]

Lontoonkielinen "resurfacing"-termi on ainakin omalla kohdalla ollut lähempänä sitä toimenpidettä kuin "kannen oikaisu". Minä olen nyrkkisääntönä pyyhkäissyt vain pinnan nätiksi (puhutaan parin satkun lastusta) ennen kasausta.

[Jaako]

Ei se 0,5mm pituussuunnassa ole paljon vitoskoneen kannessa. Eri juttu sit V-6 tai 4-syl. vehkeissä, kun kansikin lyhempi. Tuo "resurfacing" on paikallaan, jos tiiviste on painanut kanteen "riittävän" uran.

[kenax]

Pintaa oikaistessa on myös näppärä tutkia kannen todellinen kierous. Ottaa pieniä lastuja niin pitkään, että tulee koko tasopinnan kattava lastukuvio. Pakopuolen pinnapulteista kiinnittänyt kannen, pakosarjan laippa on vinkkelissä tasopintaan nähden.

[Thuppu]

Juuri noin kuin kenax asian ilmaisi oon ite aina toiminut(tai pyytänyt toimimaan) 0,2mm joututtiin viimeksi ottamaan et tuli yhtenäinen pinta. Ja kansi oli sentään päästäny paineet vesitilaan 2-3-4 pytyistä.

kenax, onko sulla itellä vehkeet millä tehä oikasun? Millaista terää tohon käytetään, ilmeisesti jotku ottaa semmosella hiomakoneen tapaisellakin?