Urs4 2.2T Virityskysymyksiä?

[Mr.Crossfire]

Sitä en itse oikein tuossa tasapainotusasiassa hiffaa, että miten kamat voi olla tasapainossa yhdessä kierrosluvussa, mutta toisessa taas ei? Johtuko se jotenkin pyörivien ja lineaaristen voimien muuttumisesta eri tahtiin vai miten on?

[mulk]

To Kenneth:
Määritele "keskenään tasapainossa"
Eli jokaisen sylinterin ylös-alas ja pyörivat massad on luokka 0.5g sisällä ja kaikki romut eri sylinterien välissa 0.5g sisällä?
Näin ne saa itsekin tehty, mutta vaati hyvän telinen ja tarkan vaan.
Jos kerran joutu teke niin melkein halvempi on maksa ammatilaiselle siitä ku alka ostele ja opetele.

[RS2]

Jos kampura pysyy "vakiona" damppereineen, punnitsee vanhojen kankien ja mäntien painoerot. Soveltaa sitten uusien asennuksessa samoja painoeroja per pytty. Eli merkitsee jokaisen pytyn rojut erikseen jo purkaessa ja soveltaa painot uusien asennuksessa jokaiseen mukiin.. Mitä jää jäljelle? Kytkin. Onko merkitystä? Eipä varmaan, kun noihin kierroskoneisiinkin on vaihdettu kykät kaikkine asetelmineen. Niillä ei varmasti ole merkitystä. Mutta mites orkkis vauhtiksen päivittäminen Fidanzaan esim. vaikuttaa punttiin? Mielestäni ei juuri mitenkään. Paino vähenee ja tuleeko se mahdollinen epäbalanssi sitten jo alemmmilla rundeilla?

[mulk]

Mun pointti oli siinä, että kaikkien rojujen saamine saman painoon eri sylinerien välilla ei merkitse vielä mitän, tai on se hieno että edes näin on osat tasapainossa.
Valitetavasti kiinakankien eri päät on eri painoisia ja sen tarkistamine onkin triki bisnes ja jos alasilma (pyörivä massa) eroa toisista 3g niin on se aika paljo.

[kenax]

Mun pointti oli siinä, että kaikkien rojujen saamine saman painoon eri sylinerien välilla ei merkitse vielä mitän, tai on se hieno että edes näin on osat tasapainossa.
Valitetavasti kiinakankien eri päät on eri painoisia ja sen tarkistamine onkin triki bisnes ja jos alasilma (pyörivä massa) eroa toisista 3g niin on se aika paljo.

Tietysti punnitseminen pitää tehdä erikseen ylä- ja alapäille juuri tuon kuvan tavalla. Sekä mäntä-kanki-paketin kokonaispaino, että sitten veivin paino molemmista päistä.

Mitä Fidanzan alumiinipyörään tulee, niin sen kanssa oli selkeästi havaittavissa koviakin tärinöitä tietyillä kierrosaluiella, mutta tuon nykyisen kanssa ei ole, kun tuli oikaistua se valmistajan jäljiltä...

Käsitin sen käydyn puhelinkeskustelun aikana asian siten, että kampura on puntitettu dampperin kanssa yhdessä, mutta ilmeisesti vauhtipyörä taas on yksin nollissa.

[Vieras]

Mun koneessa vedettiin tietty mäntä/kanki/tappi yhdistelmä painoon keskenään ja ylä/alapäät.
Kampura painotettiin juuri noin, että dampperi/ yhdessä, kuten kenax sanoi.
Koska mulle jäi orkkis kaksimassa, niin se jäi painottamatta, on kuulemma tehtaalta jo nollissa. Enkä tiedä miten sen puntitus onnistuukaan?

[arto s]

Mitäs tapahtuu, jos dampperi joudutaan vaihtamaan? Koneen purku ja puntitus?

[kenax]

Mitäs tapahtuu, jos dampperi joudutaan vaihtamaan? Koneen purku ja puntitus?

Hyvinkin pitkälti juuri niin :)

Tästä taas päästään semmoiseen aiheeseen, että mitäs kun kampuran toisesta päästä otetaan vauhtipyörän massasta vaikkapa 70% pois.. pitäisikö dampperin massaa myös tiputtaa samassa suhteessa?

[arto s]

Jos kampura ja dampperi on tosiaan puntitettu keskenään ja vauhtipyörä vedetään vain nollaan, luulisi tyhmempi, että ei tartte tehdä mitään. Edellinen siis sillä oletuksella, että uusikin vauhtis on tasapainossa.

[kenax]

Nyt en puhu siitä dampperin puntittamisesta, vaan sen massan pienentämisestä. Dampperi toimii kampuran toisessa päässä "vauhtipyöränä". Eli tapahtuuko semmoista, että toinen pää kampurasta pyrkii toista päätä voimakkaammin jatkamaan matkaa, kun löysätään ja aiheuttaa kiertoa kampuraan?

[pv]

pitäisikö dampperin massaa myös tiputtaa samassa suhteessa?

Veikkaan, että dampperilla hillitään kampiakselin värähtelyä sen resonanssitaajuudella. Periaatteessa vauhtipyörän massalla ei pitäisi olla hirveästi vaikutusta siihen ehkä.

[kenax]

Ei sitä veikata tarvii, sitähän se tekee. Mutta osaltaan olettaisin sen myös toimivan mutkaraudan toisessa päässä tasaamassa vääntymiä kierrosluvun muuttuessa. Tavallaan vastapainona vauhtipyörälle.. Tietyissä bemarin koneissa ainakin on ollut oireena sitä, että jos vauhtipyörää kevennetään runsaasti, dampperin yhteydessä oleva raskas triggerilevy tuppaa lähtemään liikkeelle kiilastaan, kun kampuran liikkeiden muutosnopeudet kasvavat, etenkin hidastumisen puolella.

[arto s]

Sillä dampperillahan on kuormana myös apulaitekavalkaadi. Toki voimaa välittävä hihna nielee osan nopeuden muutoksien aiheuttamista kuormista. Samoin dampperin kumi itsessään tekee samaa. Minun ajatuksen juoksuun dampperilla ja vauhtipyörällä on hyvin vähän keskenään tekemistä. Toisen epäpunttia voidaan toki korjata toisen punttia muuttamalla, mutta meneekö se silloinkaan oikein.

Ja kuinka paljon ylipäänsä voi dampperista keventää? Vauhtikseltahan lähtee helposti kilotolkulla painoa. Jos dampperilta haluat vastaaavan määrän kuormaa pois, joudut keventämään apulaitteiston kuormasta. Tiedä sitten, pitäisikö näin myös tehdä. Kuinka merkittävä kampuraan syntyvä vääntö ylipäänsä on tuossa tapauksessa?

Ko. konetyypissähän dampperin ei pitäisi päästä sutimaan akselin päässä ja siten kiilankaan ei pitäisi olla ongelma. Bemmin vastaavaa rakennetta en tunne. Ampukaa vapaasti, jos olen ajatuksineni ihan kuusessa. Ei olisi eka kerta.

[mikaj]

Itsellä kokemsta vain 60-70luvun tehtaalaisista missä on damppereita erilaisia, niin niissä on kevyempimassainen dampperi koneissa missä on kevyempi vauhtipyörä. Johonkin sekin on varmaan perustunut, mutta tuohon aikaan on voinut sekin olla vaan olettamus eikä laskettu tieto.

[kenax]

En edelleenkään puhu dampperin tasapainotuksesta minkään kanssa, oletuksena on se, että se on kampuran kanssa pakettina tasapainotettu (huomaa, että dampperi itsessään on erittäin epätasapainoinen murkula johtuen sisäkehällä olevien lukitustyökalun ulokkeiden epäsymmetrisyydestä). Juurikin tuota Järvelän mainitsemaa seikkaa tässä ajan takaa, eli pitäisikö vauhtipyörän inertiaa muuttaessa muuttaa myös dampperin inertiaa jossain suhteessa?

Apulaitteet ovat kuormittavia komponentteja, niillä on merkittävästi suurempi vastus kuin inertia, joten ne eivät varsinaisesti tee muuta kuin jarruttavat kampuraa. Ja tässä tullaankin tämän kysymyksen ytimeen, eli onko dampperin massalla suurempi merkitys apulaitteiden vedon "tasaisuuteen" ja esimerkiksi laturin nykivän vedon tappamiseen vai kampiakselin vääntymien hallintaan?

Mitä itse dampperiin tulee, niin olen käsittänyt sen toiminnan siten, että kun kampura alkaa resonoimaan, eli sen värähtely alkaa syöttämään itseään, värähtelyn magnitudin kasvaessa dampperin massa alkaa painelemaan dampperin kumia ja siten syömään sitä värähtelyn energiaa sen aikaa, kun ollaan siinä resonanssia aiheuttavalla kierrosalueella.

[pv]

Kyl varmaan dampperin kiilan pettäminen johtuu siitä, että pyörivää massaa on vain vähemmän ja pyöriminen näinollen epätasaisempaa (työtahdilla vähän kiihtyy ja puristustahdilla hidastuu). Luulisin, että hihnat aika hyvin vaimentaa värähtelyn apulaitteille, joskin mielenkiintoinen näkökanta jakopäänhihnaa ajatellen, että sen rasitus saattaa kasvaa kun vauhtipyörää kevennetään.

[rehtori_90]

Nyt alakas olla ajankohtasta tuo alakerran kasaus ja edellisen perusteella ootte mitannu ylä- ja alapään kiertokangista erikseen. Ite mittasin vaan yhteispainon mäntä,tappi ja kiertokanki ja laitoin männän kiinni kiertokankeen. onko oleellista mitata tarkemmin ??

[okkim]

Tuli tänään turistua melko tovi Racer's Placen puntittajan kanssa aiheesta. Hän kertoi, että tuo vitoskoneen puntittaminen on vähän monitahoinen juttu ja että raskaampien kankien ja/tai mäntien vaihtaminen kyseiseen pataan ei välttämättä aiheuta tarvetta puntittaa alakertaa uudelleen, mikäli kyseiset kalikat ovat pyttyjen välillä samoissa päätypainoissa ja mikäli käytetään alkuperäistä dampperia, jonka kanssa kampura on punitettu tehtaalla. Hänen mukaansa vitoskoneessa, samoin kuin V8-moottoreissa, puntittamisessa käytetty kangen yläpään (eli kanki+mäntä) vaikutus painotukseen vaikuttaa lähinnä siihen kierrosalueeseen, jossa rojut ovat tasapainossa.

Minun mielestä tässä on nyt puurot ja vellit sekaisin. Onko tässä ollut kyse resonanssitaajuudesta? Eihän tasapaino muutu mitenkään kierrosnopeuden funktiona.

[Mr.Crossfire]

Dampperin tehtävänä on tähänastisen käsitykseni mukaan sammuttaa kampuran vääntövärähtelyä. Latureita ja muita sellaiset värinät ei haittaa, niitten hihnapyörät ovat olleet peltiä maailman sivu. Vääntövärähtelyä tappaa myös vauhtiksen massa, joten vauhtiksen keventäminen saattaa vaikuttaa siihen. Tosin en näe suoraa yhteyttä dampperin ja vauhtiksen massojen välillä.

[kenax]

Dampperin tehtävänä on tähänastisen käsitykseni mukaan sammuttaa kampuran vääntövärähtelyä.

Minusta se taas syö ulkokehän ja sisäkehän välisen painuvan kumituksen avulla radiaalivärähtelyä ja vääntyvän kumituksen avulla vääntövärähtelyä.

Tosin en näe suoraa yhteyttä dampperin ja vauhtiksen massojen välillä.

Paitsi että ne ovat saman kepin eri päissä ja siten vaikuttavat omalla inertialla sen kepin pyörimisnopeuden muutoksiin? Jokin ajatus sillä lie ollut, kun siihen dampperiin on sitä massaa tietty määrä saksalaisella piirtopöydällä laitettu? Raa'asti yksinkertaistettuna voisi ajatella asiaa siten, että vauhtipyörää kevennettäessä dampperin pää pyrkii suhteessa aiempaa enemmän jatkaa pyörimistään, kun toinen pää taas hidastuu nopeammin. Näin kampuraan muodostuu kiertoa eri tavalla kuin aiemmin.

[kenax]

Minun mielestä tässä on nyt puurot ja vellit sekaisin. Onko tässä ollut kyse resonanssitaajuudesta? Eihän tasapaino muutu mitenkään kierrosnopeuden funktiona.

Varmaankin juuri sitä tässä tarkoitetaan, että raskaammilla osilla resonanssivärähtelyn kierroslukua nostetaan ylemmäs.

[retulainen]

Mitenkäs nämä aftermarket dampperit toimisivat näissä kokoonpanoissa missä vauhtis on kevyempi? Taitaa kyllä olla kumittamattomia damppereita nuo.

[kenax]

Taitaa se dampperointi juurikin jäädä pois siitä dampperista, jos siitä jäykkä tehdään?

Sitten on toki SFI-hyväksyttyjä damppereita mm. ATI:lla ja parilla muulla valmistajalla. Atin ja fluidamperin tapauksessa ainakin kumituksen tilalla taitaa olla jotain polymeerigeeliä, mutta toimintaperiaate ihan sama, eli joustava väliaine massan ja navan välillä vaimentaa värähtelyenergiaa.

[AnLe]

Mitenkäs nämä konsernin koneet joissa on kiinteä "dampperi" ihan tehtaalta?

[okkim]

Varmaankin juuri sitä tässä tarkoitetaan, että raskaammilla osilla resonanssivärähtelyn kierroslukua nostetaan ylemmäs.

Eikös tuossa pitäisi tapahtua päinvastoin, mitä painavammat osat, sitä alhaisempi resonanssitaajuus. Ihan samoin kuin esim subwooferin elementissä.

[pv]

Kyllähän se vauhtipyörän keventyminen varmaankin pienentää dampperoinnin tarvetta niiltä osin, että enemmän värähtelyä menee vauhtipyörän kautta läpi. Mutta jos meinaa koneen kierrosherkkyyttä parantaa dampperia keventämällä, niin kuinka hyvin se mahtaa onnistua muuttamatta sen vaimennusominaisuuksia (taajuuksia).

[kenax]

Eikös tuossa pitäisi tapahtua päinvastoin, mitä painavammat osat, sitä alhaisempi resonanssitaajuus. Ihan samoin kuin esim subwooferin elementissä.

Niin, siihen en osaa sanoa. Jospa se resonanssitaajuuden aleneminen aiheuttaa yläpäässä jonkin moninkerran siirtymisen epäsuotuisampaan paikkaan tai jotain?

[kenax]

Kyllähän se vauhtipyörän keventyminen varmaankin pienentää dampperoinnin tarvetta niiltä osin, että enemmän värähtelyä menee vauhtipyörän kautta läpi. Mutta jos meinaa koneen kierrosherkkyyttä parantaa dampperia keventämällä, niin kuinka hyvin se mahtaa onnistua muuttamatta sen vaimennusominaisuuksia (taajuuksia).

Asiaa hieman tuumattuani tuossa, tulin siihen tulokseen, ettei se taajuus olekaan välttämättä merkityksellinen siinä dampperissa. Resonanssitaajuudella se värähtely siis ruokkii itseään ja kasvattaa värähtelyn voimakkuutta. Voimakkuuden kasvaessa sen ulkoisen puntin ja navan välinen väliaine sitten alkaa enenevässä määrin joustamaan ja siten syömään sitä värähtelyn energiaa..

[Fenrir]

044, jos haluat mahdollisesti käyttää E85. Nuo suuttimet on bensalle hyvä valinta, mutta viinan kanssa ei kauheen paljon löysiä jää. Pitäisi silti juuri riittää.

Mitä hyötyjä tuolla E85:llä saavuttaisi? Jos puhutaan nyt autosta joka on ympärivuotisessa käytössä ns. käyttöautona niin onko tuolla esim. talvella jotain heikkouksia normaaliin bensaan verrattuna? Tarvitseeko siihen muuttaa vielä jotain muita komponentteja (siis sopivan softan ja isompien suuttimien lisäksi)? Kankia ei ole ainakaan vielä tarkoitus vaihtaa. Muutenhan tuohon oli se RS2-setti tulossa.

Voihan ne isommat suuttimet samoiten ostaa ja lykätä E85 sopivan softan jos tuolla viinalla ajamalla saa sen verran enemmän etuja että se kannattaa.

[porkkis]

Bensahintaekvivalentti on jossain 1,40e paikkeilla tällä hetkellä (1,10e/litra ja +30% kulutus), joten kyllä sillä ajaminen on halvempaa.

Sen lisäksi täysin vähäpätöisenä asiana voimaa on tarjolla hieman enemmän ja esim just ne veivit ovat paremmin turvassa, koska viinalla moottori ei käytännössä nakuta.

Tosi kovilla pakkasilla (-25 jne) saattaa vähän pyörityttää käyntiin, mutta sen asian kanssa varmaan pystyy elämään.