Kuulalaakeri turbon huolto??

[-julle-]

Minulla on Garret GT28RS turbo.
Onko kellään tietoa mikä firma huoltaa näitä turboja? Ja mikä mahtaa olla huoltoväli näillä?
Tällä turbolla on ajettu noin 60tkm, maltillisilla 1.4bar ahdoilla rauhallista kaupunki ajoa.. Eli siis ei ole radalla vingutettu kuitenkaan.
Proturbo vastasi kysymykseeni että kuulalaakeri ahtimeen ei ole osia saatavilla.
Mutta en saanut selvää sitten että onko osia saatavilla ollenkaan??
Auttakoon ken tietää. :)

[rehto]

Ei saa varaosia. Ainut Garrettin tarjoama "huolto" on käytännössä vaihto uuteen turboon: BB Service. Ajele menemään niin kauan kuin turbo pelaa ja osta sitten uusi.

[-julle-]

Kiitos vastauksesta! Eiköhän tuo kestä vielä jokusen kilometrin. :)

[AnLe]

Olenko ainoa joka pitää tuota ominaisuutta aavistuksen arveluttava, kun yli kiloeuron hifiahdin on kertakäyttöinen?

[Repo/promo]

Vielä kalliimmat VNT ahtimetkin on kertakäyttökamaa.

Enkä pidä noita garretin kuuliksia mitenkään hifinä.

Onneks mun kuulikset on suomessa huollettavissa.

[KH]

anle. et ole ainoa.

[LM]

VNT-ahtimia korjataan kyllä, vaikkei Garret sitä haluaisikaan. :)

[Ilkka L]

Onneks mun kuulikset on suomessa huollettavissa.

Viitsitkö valaista mistä merkistä kyse?

[migis]

Eikös ne ole http://www.compturbo.com/ tuotteita.

[jusu31]

voisko joku nyt selventää kantsiiko tota vnt huoltaa edes jos siitä nyt on mitään jälellä enää :D

[Repo/promo]

LM - mulla on sellanen kutina, että siihen on joku tekninen syy, että Garrett _ei_ halua niitä huollettavan...

[Putko]

Voisko se liittyä tietoliikenteeseen ja rahan siirtoon.....

[MarcusS]

siis huoltokieltohan on seuraus syylle, joka on mm. säätämättömyys korjatuissa vnt-ahtimissa. Jos vehje hajoaa esim. säätämättömyyttään ohitustilanteessa, aiheuttaa kuolemia, jne, Honeywell EI halua että heidän tuotteensa on ollut huono ja aiheuttanut vahingon. Paskat rahasta jos elämäsi tärkein ihminen on vaarassa.

[pipo_esa]

Kuinkas noissa kuuliksissa säädetään laakerivälys vai onko kohillaan kun laakeri on paikoillaan?

[Ere]

On tuo gt3071r ihan hieno koriste kirjahyllyssä... jospa siihen joskus sais osia niin vois myydä sen sit pois.

[-Maukka-]

Mikäs tuossa kuulalaakeri turbossa on niin hienoa verrattuna "normaaliin"?

[porkkis]

Kyllä se vähän paremmin heräilee, mutta ei se nyt niiiiiin mahtava keksintö ole.

[AnLe]

Ja tälläinen tapahtuma on raportoitu joskus jossain, että laakeroinnila olisi vaikutusta, muutoin samankokoiseen perinteiseen?

[porkkis]

Nojoo ei oo kokemusta samassa autossa samoilla mitoilla eri laakeroinnilla. Varmaan aika harvalla on.
Mun mielestä vähän ylihypetetty juttu koko kuulalaakerointi.

[Repo/promo]

Esim penkissä kuulalaakeri ei vaikuta yhtään. Eikä vartilla, jos on aikaa herätellä.

Mutta kyllä se herkempi on. Tästä on väännetty ennenkin. Esim Paavolan kiihyttimeen ei vois ees harkita liukulaakerifööniä nykysäännöillä.

Ja kyllä, olen kokeillut. Saman kokoista kuulalaakeria ja liukulaakeria samassa autossa.

[KH]

oliko näissä turboissa myös samat siipi profiilit?

[Repo/promo]

Kyllä.

[KH]

olisi mielenkiintoista nähdä tehokäyrät molemmilla turboilla, niin näkis eron suoraan.

[Repo/promo]

Esim penkissä kuulalaakeri ei vaikuta yhtään.

Näinkö mä tuossa ylempänä kirjotin.

[KH]

ajattelin tosiaan että näkyy jarrussakin jos on kerran herkempi.

[Repo/promo]

Herkkyydellä tarkotan kykyä muuttaa kierrosnopeutta nopeasti.

Korostuu erityisesti painetta keräillessä ilman kuormaa, esim lähdössä.

Tai sitten paineen nousuna moottorijarrulta takaisin kuormalle siirtyessä.

Kuulis on siis viiveettömämpi. Toiminta- tai heräämiskierrosalueseen ei laakerointi mun mielestä vaikuta mitenkään. Siksi ero ei siis näy tehokäppyrässä.

[pasi_]

Eikö herkempi ahdin näy tehokäppyrässä yläpäässäkään? Tarkoitan siis sitä että meneekö liukulaakeroitu herkemmin tukkoon kun kuulis ja voisiko kuuliksessa olla suurempi pyörimisnopeus?

[Mr.Crossfire]

Luulen että siihen tukkeutumiseen vaikuttaa siipien ja koteloiden mitoitus ja malli, ei juurikaan laakerointi.
Edellisistä jutuista ymmärtäisin asian niin, että laakerointi astuu peliin vain silloin kun ollaan ahtimen pelialueella, ja törkätään lapa lattiaan asennosta kruise. Aika, eli "viive" lapun pohjaan painamisen ja täyden ahtopaineen saavuttamisen välillä lie kuuliksessa pienempi.
Mutta tämä siis vain silloin, kun ollaan pelialueella. Tyhjäkäynniltä kiihdyttäessä siipikoot ja koteloiden ominaisuudet määrittänevät sen koska rupeaa tapahtumaan.

[mulk]

Eli miten tä nyt mene ...
Kaksi täysin samoissa mitoissa oleva ahdinta, liukullakeri ja kuulis, liukulaakerilla saatan esimerkiksi 2 kilo painetta 4k rpm ... ja herä ihan v***n hidasti. Samankokoine, mut kuulalaakeroitu on herkempi? mut silti anta maksimipainet 4k rpm?
Tai jos ajetan tasakaasulla 4k rpm ja lapa lattian, niin liukulaakeriturbo saa maksimipainet vasta 5 sekuntin kuluessa, kuulis anta maksimipainet 2 sekuntin kuluessa, molemmissa on kuiteski kierrosluvu maksimipaineen saavuessa sama?

[Repo/promo]

Kyllä se niin on, että jos lähdetään kuormittamaan tehokasta, pientä turbomoottoria alhaalta saakka, määräävät ahtimen siipien ja pesien geometriat, milloin se setti alkaa kunnolla puuskuttaa eteenpäin. Laakeroinnilla on tuohon hyvin minimaalinen merkitys.

Sitten taas -kuten yllä mainittua, ajellaan tasakaasulla paljon ahtimen toimintakierrosalueen, ja vaihdetaan kaksi vaihdetta pienempää, ja pitäisi lähteä hippasille rinnalle kammenneen hayabusan kanssa, kelaa kuulalaakeri paineet ylös heti, ja liukulaakeri pahimmillaan vasta toisella vaihteella.

Vertailua vaikeuttaa se, että yleensä kuulalaakerivehkeet ovat eri siipisuhteilla kuin liukulaakeripelit. Silti olen päässyt kokeilemaan samassa autossa identtisiä 67mm ahtimia, ja eron todellakin huomaa ajossa.

Samaten kohtuu vertailukelpoista dataa saa, kun olen viimeisen kolmen vuoden aikana toimittanut ja hyvin pitkälle myös säätänyt useita 50 ja 55 mm ahtimilla toteutettuja, muiltakin osiltaan identtisiä setuppeja, sekä kuula- että liukulaakerilla. Kuulalaakeriturbo on selkeästi pirteämpi pintakaasuajelussa pikkuvaihteilla kuin vastaava liuku. Ja kuten sanoin, eron todellakin huomaa.

Silti, kuten jo monesti olen jankuttanut, penkissä vedetään aina alhaalta ylös, joten ero ei korostu siellä.

Esimerkkicasena voitaneen käyttää tätä Paavolan punaista varttimaileria, joka antoi penkissä vähän yli 970hv. Koska viimeisessä kisassa meni kottikärrillinen vaihdelaatikoita, jouduttiin viimeiseen lähtöön lähtemään kakkosvaihteella.

Koska kakkonen on helvetin pitkä, säätelin lähtöpaineet kahteen bariin, uskoen, että sillä se jaksaa paikaltaan pinnistää kivasti, vaikka pykälä onkin varsin pitkä.

Lähdössä ei käytetä paukkua, vaan pelkästään rajoitetaan maksimikierrokset sopivaan tasoon, ja sytytysennakkoa myöhästetään, jotta ahdin pyörisi herkemmin. Korostan: minkäänlaista paukkujärjestelmää ei ole käytössä.

CT3576 3b-turbo ei oikeasti ole kovinkaan alavoittoinen fööni 2,2 litran motissa, mutta silti ahtopaineen keräämiseen vakuumilta tuohon kahteen bariin menee himpan alle 0,5 sekuntia. Tämän jälkeen kytkimen nosto johti noin 200m pitkään nelipyöräburnikseen, joka tosin valitettavasti ei nyt tuottanut parasta mahdollista aikaa, mutta näytti ihan kivalta.

Sama temppu onnistuu myös liukulaakeriahtimella, mutta vaatii aikaa nopeasti veikaten noin viisi sekuntia enemmän. Paukulla ahdot saa ylös vikkelästi, mutta paukun käyttö on varsin kuluttavaa moninaisille moottorin osille, joten jos sen käytöltä välttyy, säästyy helposti monelta ylimääräiseltä remontilta.