High Power - tuunaajat älkää vaivautuko

[ExPReS]

Hyvältähän tuo suunnitelma näyttää ja kyllä tuo putkisto sen +600hp hengittää.

[Jokke58]

Kysytääs täällä kun liittyy aiheeseen. 5 mukisesta kyse. Tuolla muualla kirjoitteli Repo ja pari muuta että runkopukkien pultit vois korvata m11 pulteilla. Mulla ois tarpeet kierteiden tekoa varten mutta mistä saa nuo pultit. Kyselty pulttiliikkeet ja muutamat koneistamot mutta ei. Jossain automerkissä käytetään varmasti m11*1.5 pultteja. Pituus 80 mm. Olisi helppo homma toteuttaa muillakin ketkä rakentelee vähän tehokkaampaa konetta.

[Jaako]

Sorvaamalla nuorrutus teräksestä. Vaatii sitten oikean lämpökäsittelyn, että oikea lujuus saavutetaan.

[Roni]

En minäkään osannut ilmaista itseäni tarpeeksi selvästi. Eli toki kuristin on eriasia kuin koko putki samalla halkaisijalla. Sitä yritin vaan tuoda esiin että siitä kuristimesta virtaa x määrää hevosia ja nyt on käytettävissä yli 3x pinta-ala. Jolloin ilman parempaa tietoa ainakin itse olisin kohtuullisen luottavaisin mielin siitä että ei siinä montaa hevosta voi menettää. Penkki esimerkin ja puolet putkesta tukkimalla oli tarkoitus siis simuloida sitä että alkaako ahdistamaan sittenkään, jos putkea kuristaa vaatimattomasti 50%. Jos silläkään ei juuri saa vaikutusta aikaiseksi, niin mielestäni sillä pystyy osoittamaan että imuputki on vähintäänkin riittävän kokoinen. Toki vielä yksinkertaisempaa on ottaa koko putki irti penkissä ja tökätä ilmanputsari suoraan ahtimeen, jolloin varmistaa että putsarin mahdollinen vaikutus on disabloitu. Samalla taas joutuu huolehtimaan siitä että kyseisestä paikasta kone saa raitista ilmaa ja varsinkin penkissä se ilma voi olla hyvinkin kuumaa kun ollaan paikallaan ja puhaltimen ilman ei välttämättä kohdistu noille paikkeille juuri ollenkaan. Mittaaminen on helppoa, mutta luotettavien tuloksien saaminen mittaamalla on aika usein jo vaikeampaa :)

[kenax]

Sorvaamalla nuorrutus teräksestä. Vaatii sitten oikean lämpökäsittelyn, että oikea lujuus saavutetaan.

Kaunis ajatus, mutta pidän hieman turhan suurena operaationa alaan vihkiytymättömälle, eikä siitä prokkiksesta halpaa saa oikein mitenkään päin. Tämän lisäksi parhaimman kestävyyden pultteihin saisi muovaamalla kierteen. Lämpökäsittely sais myös osua just kohdalleen, että ne vastaa edes halvimpia kiinalaisia samankovuisia pultteja. Toki jos harrastamisen mielenkiintoa asian tiimoilta löytyy, niin eikun vaan!

Mitä itse keissiin tulee, niin en nyt näe kauhean tärkeänä toimenpiteenä. Itseasiassa luulen (huom, täyttä mutua) että lohko antautuu ennen varsinaisia pultteja, eikä asiaa hirveästi auta kierteiden kairaaminen suuremmaksi.

[Jokke58]

Taidan tehdä niin että laitan vakiopulteilla kasaan ja kovaa ajoa. Tehdään sitten diagnoosi mistä murtuu jos sattuu antautumaan. Saapahan vietyä koneistukseen osat viimein.

[Roni]

Kenax: tässä topikissa on historian siipien havinaa, joka selviää kun lukee viestin numero yksi tästä ketjusta. Siihen perään vaikka oma mielipiteeni viestistä numero 4#. Kaikki tämänkään topikin lukijat ei varmaan tiedä että tämä ketju on aloitettu jo armon vuonna 2004, käytännössä tämän foorumin alkuaikoina. Suuri osa vanhoista yahoo groupissa #audifinnssiä seuranneista/keskustelleista siirtyi tänne foorumille. Uskoisin että tämä on yksi ainoista aiheista, joka on elossa vielä noin 10v ikäisenä. Sanoisin että melkoinen saavutus yhdelle ainoalle topikille :). Juuri tämä on ollut ja on edelleen tämän foorumin parasta antia. Täällä keskustellaan oikean voiman hankkimisesta ja mietitään miten se tehdään. Jossain muissa topikeissa voi sitten "jeesustella" katsastuksista, keskustella orkkislistoista ja miettiä miten saa 100hv lisää remmiahtimella. Taidan ottaa hatun pois päästä ja pitää hiljaisen hetken, kun vasta nyt ymmärsin kuinka vanha ketju tämä oikeasti onkaan :D

[kenax]

Kyseistä pannua on melko raikkaillakin sylinteripaineilla ponnistettu, enkä minä ainakaan tiedä yhtään, joka olisi porsinut runkolaakeripukkien pulttien heikkouteen. Ymmärrän, jos kyse on jostain 400000km ajetuista vakiopulteista, jotka on kolmatta kertaa kiinni ja vedetty aina rannemomentilla ns. "kiinni", siinä tapauksessa voisin kuvitella pulttien väsyneen huonoiksi.

Korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta varma valinta on hakea pulttikaupasta uudet 10.9 pultit tilalle ja eikun painetta sylinteriin.

[kenax]

Kenax: tässä topikissa on historian siipien havinaa, joka selviää kun lukee viestin numero yksi tästä ketjusta. Siihen perään vaikka oma mielipiteeni viestistä numero 4#. Kaikki tämänkään topikin lukijat ei varmaan tiedä että tämä ketju on aloitettu jo armon vuonna 2004, käytännössä tämän foorumin alkuaikoina. Suuri osa vanhoista yahoo groupissa #audifinnssiä seuranneista/keskustelleista siirtyi tänne foorumille. Uskoisin että tämä on yksi ainoista aiheista, joka on elossa vielä noin 10v ikäisenä. Sanoisin että melkoinen saavutus yhdelle ainoalle topikille :). Juuri tämä on ollut ja on edelleen tämän foorumin parasta antia. Täällä keskustellaan oikean voiman hankkimisesta ja mietitään miten se tehdään. Jossain muissa topikeissa voi sitten "jeesustella" katsastuksista, keskustella orkkislistoista ja miettiä miten saa 100hv lisää remmiahtimella. Taidan ottaa hatun pois päästä ja pitää hiljaisen hetken, kun vasta nyt ymmärsin kuinka vanha ketju tämä oikeasti onkaan :D

Ymmärrän huolesin aivan varsin mainiosti, ei siitä olekaan kyse. On hienoa, että ketju on säilynyt semmoisessa mittakaavassa, että sen voi oikeasti joku lukea läpi käyttämättä kahden vuoden virkavapaata ja isyyslomia.

Se mistä moitin sinua, olikin tuo kanssavirittäjän melko negatiivissävytteinen halveksunta. Semmoinen ei minun mielestäni mahdu tämän kokoisen maan harrastajapiiriin ja minua ärsyttää se, että tässä maassa on muutamia "alan miehiä", jotka ampuu koko touhua jalkaan olemalla itsekkäitä ja ylimielisiä. Minusta kaikki hyötyy siitä, jos asioista keskustellaan avoimesti, speksataan isolla porukalla, heitetään vapaasti ideoita ja ajatuksia ja jaetaan kerrytettyä tietotaitoa. Vakuutan, ettei se ole keltään pois, vaan päinvastoin.

Terve ja hyvähenkinen kilpailu ja nokittelu vain kehittää "lajia", mutta nurkissa supiseminen ja tietojen panttaaminen vain aiheuttaa turhaa kitinää.

Tämä viesti on niin rajusti off-topikkia, että voidaan vaikka poistaa hetken päästä, niin ei suotta sotketa tätä arvokasta ja historiallista ketjua.

[arto s]

Foorumilla on muita ketjuja, joissa voi kysellä ns. perusteita, jos ei niitä kahlaamalla vielä auennut. Tämä pyhitettäköön Isom Tehon etsinnässä käytettäville, usein kokeellisillekin, konsteille ja niihin liittyville kysymyksille.

Kysyä siis saa ja pitää, olen itse elävä esimerkki tästä, mutta otetaan perusasiat haltuun ja palataan tänne, kun jokin spesifi ongelma kaipaa ratkaisemista tai näkemystä (kuten esim. yllä käyty imuputkikeskustelu).

Takaisin asiaan, kiitos.

[Repo/promo]

Kenneth käy kierroksilla. Vedäppä henkeä välillä, ja lakkaa heittelemästä kiviä lasitalosta.

Ostin muutama vuosi sitten Audi Sportilta kasan 11mm runkopultteja, jotka oli nimen omaan tarkoitettu rautavitosen runkolinjan vahvistamiseen, olivat perintöä 80-luvun rallitouhuista.

Pyttypaine tuota kampuraa tai runkopukkeja tuskin kovin paljoa irti runkolinjasta painaa, sen verran paljon tuollainen 10mm pulttikin suoraa vetoa kestää.

Sen sijaan kun kierrätetään 10 000rpm, niin värinät alkaa olla sitä luokkaa, että pultit voivat alkaa joustaa (ei virua) ja laakerivälys elää omaa elämäänsä. Joskus on runkolaakereissa ollut tällaisesta merkkejä. Silloin ei auta mikään muu kuin lisätä pultille poikkipintaa.

Jos pultit löytyy, niin kierteiden suurentaminen ei ole kallista vaikka teettäisi koneistamossa. 11mm pultteja käytetään useammin kansipultteina.

Olennaista on tarkistaa laakerivälys aina, kun laakeripukkien pulttien kokoa, muotoa tai momenttia muutetaan.

[Mr.Crossfire]

Käy kierroksilla tai ei, niin minusta oli asiasta huomautettu kuitenkin. Harvinaisen tyly kuitti Ronilta. Varsinaista kommenttia en ehtinyt lukemaan, ehkä oli haaveilua, ehkä ei. Uskon kuitenkin että moderaattorit osaavat hommansa hoitaa.

[kenax]

Kenneth käy kierroksilla. Vedäppä henkeä välillä, ja lakkaa heittelemästä kiviä lasitalosta.

Epäiletkö, että sanomani liittyisi jotenkin sinuun vai miksi noin kärkkäästi vastasit?

Muistaakseni jotkut BMW:n ARP-kannenpultit olivat likimain sopivan mittaiset Audin vitoskoneeseen, kun siihen laittoi 10mm korsetin. Niitä tosin taisi olla pari liian vähän paketissaan, joten kallis setti siitäkin tulee.

Kommentoi nyt Jyrki sitä, että onko se lohkon puoli muuten riittävän vahva, että se kestää sen, mikä pultit pätkii ja heikentääkö kierteen suurentaminen sitä miten?

[arto s]

Mainitsen jo tässä kohtaa, että keskustelun sävyn on syytä muuttua asiallisempaan suuntaan. Tämä ei ole Suomi24, jossa voi saman tien aloittaa nokkimisen ja muun (piilo)vittuilun. Koskee ihan kaikkia.

En muuten mainitse asiasta enää, seuraavasta alkaa toimenpiteet.

[Repo/promo]

No siis ei mulla ole pettänyt lohko eikä pultit kertaakaan, mutta noissa kovaa kiertävissä moottoreissa on ollut runkolaakereissa kiillottumia, joiden kohtuullisen kokemuksen omaava Audi Sportin motti-inssi selitti johtuvan siitä, että akseli värisee ja pultit notkuu.

Olen tämän kirjoittanut useita kertoja, ja joka kerta se herättää samaa ihmetystä:

Teräksen jäykkyys on vakio, eikä se muutu seostamalla.

Eli vaikka pultin tilalle laitetaan uudet miten hienosta raudasta tahansa, niin ne samalla kuormituksella muuttavat muotoaan saman verran, jos poikkipinta-ala pysyy samana.

Seostamalla muuttuu vain se, kuinka paljon pultti kestää vetoa ilman pysyvää muodonmuutosta. Voiman tarve levosta kasvaa jokaisella teräslaadulla saman verran pituuden suhteessa.

Tämä siis monimutkaisesti selitetty versio siitä, että ne runkopultit alkavat joustaa kuitenkaan myötäämättä. Ja jotta sen jousen saisi jäykemmäksi, pitää pulttia kasvattaa, seostaminen ei auta. Eikä kovempaa kiinni vetäminen.

Korsetin merkitys on mielestäni enemmän tukea laakeripukkeja, jotteivät ne pääse kallistelemaan. Korsetin rakenteesta tulee väkisinkin sellainen, että sen merkitys tällaisen millin osien liikkeen estämisessä on varsin nimimaalinen, koska kuormitus ei tule korsettilevyyn puhtaasti vetona tai puristuksena, vaan voima kulkee monimutkaisen geometrian läpi. Silloin jämäkänkin oloisen rautakappaleen muodon muuttaminen millin sadasosia vaatii vain vähän voimaa.

Tuossa nyt täysin eri mailmasta riipaistu esimerkki, mutta sama asia, eli laiva taipuilee ja vääntyilee kymmeniä senttejä, mutta niin vähän, että mikään osa ei mene lähellekään myötörajaa.

http://sploid.gizmodo.com/watch-a-la...-in-1551797867

[Thuppu]

Tuohan oli harvinaisen selvästi selitetty teräksen kimmokertoimesta. Itekään tota en edes täysin oo hahmottanu vaikka teräksien parissa työskentelenkin. Nyt jotakuinkin ymmärrän. :)

Ilmeisesti kimmokertoimissa pieniä eroja voi olla eri terästen suhteen, mutta jotakuinkin samoissa arvoissa liikutaan kuitenkin.

[54mmy]

Jos oikein ymmärsin niin tarkoitat siis, että saman kokoiset pultit venyvät aina samanverran ja seoksella sitten ehkäistään pysyvää venymistä? Jos ja kun tuo pitää paikkaansa niin mistä johtuu se, että esim. vr6 koneessa vakiokansi pultit kestävät maks. 1.0bar painetta ennen kuin venähtävät liikaa ja arp:t taas enemmän? Tuleeko tuossa juuri se, että kun vakiot venyvät tarpeeksi niin eivät palaudukaan, joka aiheuttaa sitten kansipahvien rikkoutumisia yms.?

[Mr.Crossfire]

Joo, sitä se suurinpiirtein tarkoittaa. Teräksen ominaisuuksista puhuttaessa yleensä puhutaan lujuudesta ja kovuudesta. Monesti nämä myös puhekielessä sekoitetaan keskenään. Lujuus ilmoitetaan teräslaaduissa Newtonia per neliömilli. Tässä yhteydessä tarkoittaa että kuinka monen newtonin voima tarvitaan että poikkipinta-alaltaan yhden neliömillin kokoinen kappale saadaan muuttamaan muotoaan plastisesti eli ei-palautuvasti. Lujuuteen voidaan vaikuttaa voimakkaasti muuttamalla metalliseoksen lisäaineistusta ja/tai lämpökäsittelyillä.

Kimmokerroin taas on raudan ominaisuus ja se on ikäänkuin "jousivakio" eli kertoo millä voimalla kappale alkaa muuttaa muotoaan. Ei ota kantaa siihen onko kyseessä plastinen muodonmuutos vai ei. Kimmokerroin on lähtökohtaisesti eri teräslaaduilla ~sama, koska lisäaineistuksen prosentuaalinen määrä on häviävän pieni verrattuna perusaineeseen. Eli riippumatta teräslaadusta, on valtaosa materiaalista joka tapauksessa rautaa. Myöskään lämpökäsittelyin kimmokertoimeen ei käsittääkseni voida vaikuttaa.

Kovuus taas tarkoittaa nimensä mukaisesti materiaalin kovuutta. En oikein tiedä miten sen osaisi semi-tieteellisesti kuvata, mutta voisi kai sanoa että materiaalin kyky vastustaa muodonmuutosta. Kovat materiaalit ovat keskimäärin hauraita ja pehmeät materiaalit sitkeitä.

[Heromanni]

Tämä tuli kyllä itsellekin uutena asiana vaikka on lujuusoppia vähän harrastellut koulunkin puolesta. Eli tuo että venymä on kaikilla sama, pelkästään murtoraja vaihtelee. Tässä toisesta topicista asiaanliittyen parit havaninnollistavat arvot, kuvaavat murtorajaa.

8.8 M8: (Tavis pultti): ~798 N/mm2
12.9 M8: ~1218 N/mm2
Arp M8 (kaikki koot?): 1515 N/mm2

[jipitkan]

Lujuus ja kovuus kulkee teräksillä siinä määrin käsi kädessä, että jos toisen tietää niin toisen pystyy melko tarkasti yksinkertaisella kaavalla arvioimaan. Sitkeys siinä kolmantena tekijänä on sitten vähän erilainen juttu, sitä ei aivan niin helposti arvioida.

Repo on siinä asian ytimessä, että se ei ole sylinteripaine mikä runkopukkeja ja -pultteja rassaa terveissä säädöissä olevassa moottorissa. Tietysti jos ennakoita on liikaa ja/tai sylinteripaine piikkaa syystä tai toisesta liian aikaisessa vaiheessa niin runkopukitkin ottaa kipeää ennemmin tai myöhemmin. Mutta silloin on siis säädöt pielessä tai muuta ongelmaa. Korkea kierrosluku ja liikkuvat massat on se mikä niitä runkopultteja- ja -pukkeja pääasiassa suht nopeakäyntisessä bensamoottorissa rassaa. Kerrostalon kokoiset vakiokierrosmeridieselit on sitten toinen juttu. Ja sille rasitukselle on vielä yhdentekevää tekeekö moottori 3 vai 3000 hevosvoimaa, vain kierrosluku, geometria ja massat ratkaisee. Maksimi sylinteripaineiden kasvu mentäessä vaikka yhden baarin ahdoista kahden ahtoihin voi olla vain 10%, kun taas kierrosluvun nostaminen esimerkiksi vain 6000->7000 voi kasvattaa vaikuttavia voimia jo 25%.

Tässä on esimerkkinä vakioiskuisen vitosen männän kokemat maksimikiihtyvyydet eri kierroksilla:
6000rpm 2261G
7000rpm 3078G
8000rpm 4020G
9000rpm 5088G
10000rpm 6281G

Voimahan lasketaan tunnetusti kaavalla F=ma. Eli jos mäntä painaa vaikka 500g, niin siitä aiheutuu 7000 kierroksella noin 5(N)x3078= 15390N kampiakselia repivä voima. 9000 kierroksella samalla männällä äffää tulee jo 25440N. Jos moottori on alunperin tehtaalla suunniteltu maks 7000 kierrokselle, samoilla osilla 9000 kierrätys voi olla jo riskin puolella. Voi olla, että mitään ongelmaa ei tule. Tai sitten alkuperäisen suunnittelun ja osavalmistuksen laadusta riippuen sulakkeena voi olla lohkon jäykkyys ja laakeripukit, veivi voi katketa, veivin alasilmä venyä niin, että laakerit ottaa kipeää, veivin pultit voi katketa, männän tappi tai itse mäntä pettää.

Tätä laskentaa voi sitten hyödyntää toiseenkiin suuntaan. Korvataan alkuperäinen mäntä 300g painoisella. Jos alkuperäinen paketti on suunniteltu kestämään 7000 kierrosta maailman tappiin (15390N), niin kevyemmällä männällä voidaan kierrättää 15390/3= 5130G eli noin 9000 kierrosta minuutisssa, jotta ollaan samoissa rasitusvoimissa kuin alkuperäisellä männällä. Ihan näin suoraan se laskenta ei oikeasti mene, mutta tämä antaa jo hyvää suuntaviittaa sille, että voiko paketti pysyä kasassa.

[Repo/promo]

Sen verran pitää tässä metallioppiaiheessa Terhon juttua täsmentää, että tämä:

Tässä yhteydessä tarkoittaa että kuinka monen newtonin voima tarvitaan että poikkipinta-alaltaan yhden neliömillin kokoinen kappale saadaan muuttamaan muotoaan plastisesti eli ei-palautuvasti.

Tämä on myötöraja, tai paremmilla teräslaaduilla rp02-raja.

Jäykkyys ilmaistaan samalla yksiköllä, n/mm2. Käytännössä metallien jäykkyyden kohdalla puhutaan käytännön syistä gigapascaleista. Teräksien jäykkyys vaihtelee käytännössä välillä 200-210GPa seostuksesta ja muista seikoista riippuen. Kimmomodulin ollessa lineaarinen, 5% vaihtelu jäykkyydessä ei ole rakenteiden kohdalla merkittävä.

Kimmomoduli on käytännössä kulmakerroin vetomurtokokeen lineaarialueelle (eli elastiselle alueelle). Jos vetelee eri teräksistä tehtyjä tappeja poikki vetomurtokokeessa, kaikki käppyrät lähtevät samassa kulmassa kohti koillista, kunnes myötöraja tai rp02 (0.2 prosentin pysyvä muodonmuutos)-raja tulee vastaan.

Jos halutaan kampiakselia lohkossa kiinni pitävälle jouselle lisää kantokykyä, ei seostus eikä lujempaa kiinni vetäminen siis auta, vaan pultin poikkipinta-alaa on kasvatettava.

Ja kuten todettua, korsetti on niin suuri eläin, että siihen 0.03mm muodonmuutoksen aikaansaaminen ei valtavia ponnisteluja tarvitse. Värähtelyn aiheuttama kuorma kulkee puristuksena korsettilevyä pitkin, kunnes voimaviiva kääntyy ja levy ottaa kuormaa vastaan taivuttamalla siitä kohtaa, jossa sen paksuus ei ole kuin ehkä 10mm.

Vertailun vuoksi miettikää ratakiskoa. Laitetaan 20m pätkä ratakiskoa kiinni seinään, siten, että se on valettu betoniin toisesta päästä, toinen pää töröttää vaakatasossa, metrin korkeudessa. Jos metrin mittaista ratakiskon pätkää alkaa taivuttaa polvea vasten, kymmenesosamillienkin muodonmuutoksen saaminen vaatii melkoisia ponnisteluja. Sen sijaan 20m varrella muutaman millin muodonmuutos koko matkalle syntyy yhdellä sormella, jos kiskoa taivuttaa. Sen sijaan muutaman millin muodonmuutos seinän suuntaan tai siitä ulospäin vaatii taas aika paljon enemmän voimaa.

Kovista kierrosnopeuksista syntyvän kuorman amplitudi on jotakin hyvin hyvin pientä, joten lisätuki pitäisi saada syntymään massiivisilla vain puristuksella tai vedolla kuormaa kantavilla rakenteilla.
Massiiviseksi on tässä kohtaa tulkittava se m11 pultti. Isompaa sinne ei järkevillä ponnisteluilla sovi.

Sen sijaan korsetilla voi olla paljonkin merkitystä silloin, jos lohkolla on muutoin taipumusta taipuilla. Taipuilu tapahtuu mielestäni sitten sylinteripaineiden ja muiden kuormien johdosta. Värähtelyn aiheuttamien kuormien pienentämisessä korsettilevyllä on (mielestäni) vain marginaalinen merkitys.

[kenax]

Joo, olet kyllä täysin oikeassa sekä tuon korsetin, että tuon moe:n suhteen. Enpä ollut ajatellut asiaa aivan tuolta kantilta koskaan. Jotenkin pidin koko runkolaakeria ympäröivää rakennetta "yhtenä puuna", mutta eihän se sitä tietenkään ole. Tosin tässä tapauksessa vain osa värinän aiheuttamista voimavektoreista osoittaa pultteja venyttävään suuntaan ja luulen, että myös valurautaisen runkolaakerikannen antautumisella on merkittävä rooli välysten muuttumisessa.

edit vielä:

Joudun lähtemään töihin tästä, enkä kerkeä alkaa laskemaan, niin minkälaisista välysten muutoksista esim. vitoskoneen runkolaakeripukkien kohdalla puhutaan ennen myötörajaa vaikkapa aivan tavallisillakin pulteilla? Kuinka paljon runklaakeripukki itsessään tulee "perässä", kun pultteja koitetaan venyttää?

[Mr.Crossfire]

Tein aiheesta simppelin FEMin, niin ei tarvi ihan pelkästään arvailla. :)

http://mrcrossfire.kuvat.fi/kuvat/pi...unkopukkifemi/

Pukin laakeripinnan alimpaan kohtaan on luotu 1mm leveä kaistale, johon on kohdistettu 15kN voima suoraan ylhäältä. Pultit ovat M10 ja niiden lujuus on 1100N/mm^2, Runkopukki on vähän pehmeämpää tavaraa, 400N/mm^2.

Jännitysten osalta näyttäisi siltä, että vielä tuollaisella 15kN kuormalla ei välttämättä mennä pukin sietokyvyn yli ja pultit kestää komeasti. Mutta oleellista taitaa olla tässä tuo muodonmuutos, joka on voiman kohdistuspinnassa n. 7 sadasosamilliä. Välykset muuttuu jo aikalailla ja dynaamisessa tilanteessa voi alkaa tapahtua kaikenlaista odottamatonta.

E: systeemi käyttäytyy lineaarisesti, eli puolittamalla voiman puolittuu jännitykset ja myös muodonmuutokset.

E2: luulenpa, että tuosta jää liian oleellisia asioita pois, ellei ole lohkoa otettu mukaan simulaatioon. Täytyy tarkentaa illemmalla tätä hommaa.

[Jaako]

Taitaa olla niin, että alle 1000hv virittäjien ei tarvitse olla noista runkopukki asioista kovin huolissaan. Tuossa crosfiren laskelmassa ei vissiin oo otettu huomioon, että pukki on puristettu lohkoa vasten pultilla, joka vaikuttaa siihen, että pukki ei taivukkaan niin helposti, koska tasopinnat ottaa voimaa vastaan.

[telpa]

Luulen että tämä on oikea topic kysyä:
Punnitsin noita vitoseen tulevia kiinankankia ja kokonaispaino heittää kankien välillä 4g, mutta alapäiden välillä tuntui olevan useampi kymmenen grammaa. (Pitää vielä tarkistaa kun ensimmäinen punnitusasetelma oli mitä oli.) Epätasapainoahan se tuo jos toisen pytyn hilut eri painoiset kuin toisen ja tavoite olisi toki 0-toleranssi, mutta minkälaiset heitot on sitten "liikaa"?

[MikaSS]

1g sisään minun mielestäni pitäisi saada lelut. Voi olla väärääkin tietoa mutta tuossa uskossa olen elänyt.

[peiponen]

Verrokkitietona, VAG orkkisveivit (4cyl vapari) 80-luvun lopulla olivat jo 1g tarkkuudessa.

[Mr.Crossfire]

Tuli tarkennettua, nyt lisäsin yläpuolelle toisen runkopukin joka on olevinaan lohko. Lisäksi lisäsin ruuvien puristusvoiman. Eihän tuo nyt vieläkään ihan riittävän realistinen ole, mutta en taida jaksaa nyplätä tuon kanssa nyt enempää. En usko että tulee omissa rakenteluissa kynnyskysymykseksi. :)

http://mrcrossfire.kuvat.fi/kuvat/pi...mi-stress2.JPG

Laakerilla kuormana tuo 25kN. Ainoat jännitykset, mitkä näyttäisivät osuvan edes asteikolle, ovat tuolla pulteissa, siinä rajapinnassa missä "kierre" muuttuu suoraksi osuudeksi. Yhdet kierteen juuresta katkenneet pultit onkin tullut löydettyä erään purku-dieselin alakerrasta.

Muodonmuutos näyttää karrikoituna tällaiselta:

http://mrcrossfire.kuvat.fi/kuvat/pi...placement2.JPG

Muutamasta satasesta puhutaan, mutta saattaapihan tuo pultit väsytellä kun riittävän paljon tulee toistoja.

[okkim]

Mallintakaapas V6 lohko korsetin kanssa ja ilman. Olis kyllä Erittäin mielenkiintoista nähdä miten se vaikuttaa. Voin kyllä kaivaa mittoja jos joku innostuu. Tai sitten pitäisi itse opetella tuo softa.

[Mr.Crossfire]

Vaikuttaa siltä että kuvittelet lujuusanalyysin olevan helppo juttu? :)