Kuulutus

Collapse
No announcement yet.

High Power - tuunaajat älkää vaivautuko

Collapse
X
 
  • Suodata
  • Aika
  • Näytä
Clear All
new posts

    Pohdinnassa ahdinpäivitys holsetista.

    ~700hp tavoite ja tällähetkellä puntarissa garrett gtx3582r ja borgwarner efr8374.

    AAN jossa tilavuutta 2.3l, koneen rutut 9.5 ja luultavasti pakko ajaa viinalla.
    274 ja 268 kepit 10.7 ja 10.5 nostolla, kansi portataan ja rajoitin tulee luultavasti 8000rpm kieppeille

    GTX tällä hetkellä vaikuttaa järkevimmältä kun en saa perusteltua hintaeroa EFR:än välillä että mikä siinä olis niin hienoa.
    Tehon suhteen pitänee tehdä kompromissi, mutta 4000rpm kohdalla pitäis olla jo melko rajusti meno päällä, lieneekö haaveilua?

    Vanhalla holsetilla (35/40 superien sekasotku) numerot oli 551hv @7000 ja 681nm @ 5500 nokat ajoitettuna suhteellisen aikaiselle.
    Tämä toki vakiokannella ja imusarjalla, jotka kokee muutoksia tänä talvena.

    Comment


    • No onkai tommosella garrettilla ja kaavailemallasi setupilla jo viimestään 4.5krpm kaikki pelissä mitä pyydetään. Eli melko rajusti meno päällä siellä neljässä tonnissa :)

      Comment


        miks ei pro 52 holset (vielä 400e halvempi ku gtx)vai onko se viel neljässä tonnissa nukkumassa?

        Comment


          Mutulla voisin sanoa, että gtx3576 riittäisi 700hp maastoon ja herääminen pienemmällä kompuralla vain parantuisi. 82mm kompuralla on mitattu maailmalla yli 800hp moottoritehoja. Viisaammat korjatkoon, jos pahasti pielessä.
          Hannun aihe sinänsä kiinnostaa, koska itsellänikin samat tehotavoitteet seuraavaan setuppiin, tosin 7a kepeillä.

          Comment


            Holsetteja on kokeiltu enemmän tai vähemmän erilaisia ja hyviä kamppeitahan ne on, mutta kokeillaan nyt kerrankin jotain omasta linjasta poikkeavaa.

            GTX sarjan hitusen pienempää puhallinta väsättiin kossueskorttiin ja se vaikuttaa ainakin toimivan melkoisen herkästi eikä siitä vielä ainakaan oo pahaa sanottavaa.
            Tokikaan suoraan tuosta ei mitää verrokkia voi ottaa, mutta pirun herkästi heräävältä siinä ainakin vaikuttaa.

            Edit:

            Anssi, kannattaa käyttää ne 7A:t kylmäkosken erikoismoottorissa muokattavana.
            Tulee melko paljon lisää laulua niihin ja hinta tais olla jossai 270e maastossa.

            Comment


              Hiotuista 7a nokista, en ole koskaan kokemuksia kuullutkaan? Muistatko arvoja millaiset nokat olivat käsittelyn jälkeen? Hinta ei paha ainakaa ole.

              Comment


                Onkos Hammu vilaissut uutta S200SX-E sarjaa? Itse katellut tuota 52 ottoisella siivellä olevaa, mut löytyy isompi 57:na. Olis EFR kompuraa tarjolla perinteisessä laakeroinnissa. Vastaava ratkaisu kuin garretilla noi gtw-sarjalaiset.
                Pannaas linggi: http://www.turbos.bwauto.com/files/p...ks/S200SXE.pdf

                Comment


                • Tossa kuva 7A kärsien spekseistä jotka kävi hiotuksella Kylmäkoskella. Kovat nostajat käytössä ja hionta tais olla 150e per keppi muutama vuosi sitte.
                  Attached Files

                  Comment


                    Siis noi mun nokat on hiotut 7A:t ja pelaa todella hyvin.
                    Mulla oli vakio venttiilikoneiston kaverina noi ja hengitti melko paljon paremmin kuin orkkisnokat.

                    Kokeilin AAN ja NM nokilla, jonka jälkeen hiotutettiin yhteen abyyn NM ja mulle 7A nokkasarjat, NM jäi hitusen alle 7A arvojen, muistelisin että niistä NM tuli 266 ja 262 ja nosto jäi 10.1 tai 10.2.

                    Tarkistan jos löydän laput vielä niistä molemmista

                    Comment


                    • Alkuperäinen kirjoittaja settari Näytä viesti
                      Mutulla voisin sanoa, että gtx3576 riittäisi 700hp maastoon ja herääminen pienemmällä kompuralla vain parantuisi. 82mm kompuralla on mitattu maailmalla yli 800hp moottoritehoja. Viisaammat korjatkoon, jos pahasti pielessä.
                      80mm kompuralla on mittailtu 1300hp tehoja ihan suomessakin. Puhumattakaan 82mm.

                      72mm on mitattu yli 900hp.

                      62mm en osaa sanoa, mutta jos 60mm on mitattu yli 700, niin varmaan 62 vielä enempi.
                      Viimeksi muokannut kenax; 28.11.2015, 15:18.

                      Comment


                        Muistetaan nyt kuitenki että 80mm otto on eri kuin 80 jättö. Garrethan ilmoittaa aina jätön mallinimessä. 57-58 ottoinen moderni efr/gtx siipi kyllä varmasti piisaa
                        Viimeksi muokannut diffas; 28.11.2015, 16:20.

                        Comment


                        • On aivan täysin eri asia, mutta yleensä aiheessa puhutaan ottopäästä. Tässä ilmeisesti sitten jättöpäästä?

                          Comment


                            3576r:ssä on 58mm otto ja 3582r:ssä 61.4mm.

                            Comment


                              Puhuin garretin tapaan imusiiven jättöpäästä.

                              Comment


                                7A imua en menis kyllä hiomaan yhtään, jos sen kaveriksi laittaa 7A pakosesta sellaisen reipastetun, että vielä riittää varat hytikkakupeissa.

                                Comment


                                  Missä muuten menee hytikkakuppien rajat kun vakio perusympyrähän on 38mm?

                                  Comment


                                  • Riippuu rampista. Toki maksiminostollakin on rajansa, mutta ramppi tulee vastaan nopeammin.

                                    Tuohon löytyy softia, jolla voi seurata mitä kohtaa nokka painaa milläkin asteilla. Esim performance trendsillä.

                                    Vai oliko tässä kyse siitä, että kuinka paljon perusympyrää voi pienentää?

                                    Comment


                                      Joo lähinnä mietin perusympyrän pienennystä. Toki tiedossa et noi rampit ym. ratkaisevat paljon, mutta mitään selkeää kuvaa mulla ei oo et missä menee rajat hytikoitten ja kovien nostajien käytön välillä.

                                      Comment


                                        Olisko mitään järkeä perustaa oma topikki näille nokka jutuille? Nokka tarinat kun näyttää olevan vähän siellä sun täällä ympäri foorumia niin olisi yksi yhteinen säie näille. Joo, tietty haku kyllä toimii mutta...

                                        Comment


                                        • Jos paininkuppi nousee niin paljon, ettei se painimen öljyura ole perusympyrällä ollessaan siinä kannen öljykanavan koneistuksen alueella, niin ongelmia on luvassa.

                                          Mittaa ja tutki, sillä se selviää.

                                          Comment


                                          • Kokemuksia Isosta kaasuläpästä plenun päässä??
                                            Mulla lähinnä huonoja, jostain syystä ei toimi niin kuin on opetettu.
                                            Olen kokeillu 100mm:ään asti ja toimii ainostaan on/off alueella.
                                            Niin kai joutuu heittämään 3/4 osa läpän painon ja hidasteen lisän(org), jos haluaa toimintaa.

                                            Comment


                                            • Mitä haet isolla läpällä? Vakio riittää tähän moottoriin.

                                              Comment


                                              • On kokemuksia, tosin vain kilpa-autossa.

                                                Mitä isompi läppä, sitä huonompi resoluutio pikkukierroksilla, ja sitä kulmikkaampi käytös. Tulee nimenomaan on-off.

                                                Vakioläpällä pärjää reilusti yli tuhannen hepan. Toki jos haetaan kahtatuhatta, niin sitten ehkä, mutta silloinkin voi ison läpän etu hävitä siihen, että kansi ei vaan virtaa.

                                                Mitä tämä tarkoittaa?

                                                Niin kai joutuu heittämään 3/4 osa läpän painon ja hidasteen lisän(org), jos haluaa toimintaa.

                                                Comment


                                                  Nyt tuli hyvää infoa. Tarviiko ahtoputkistonkaan sit olla isompi kuin läppä, jos ollaan hakemassa n. tonnin tehoja?

                                                  Comment


                                                  • Ei periaatteessa, joskin minusta kannattaa putkiston olla isompi. Putken tehollinen virtauspinta-ala ei ole ihan yhtä suuri kuin sen todellinen. Jokainen sentti putkea jarruttaa ilmavirtaa.

                                                    Noita läppiä yms mitoittaessa on hyvä muistaa ettei sitä tarvitse mitoittaa sen todellisen ulosotettavan tehon mukaan, vaan sen kannen vaparivirtauksen. Paineistettu ilma kulkee käytännössä samasta reiästä riippumatta paineesta.

                                                    Comment


                                                      Joo. Mieleen jäänyt kouluajoilta, että metri putkea hydrauliikassa aiheuttaa 1bar:n painehäviön. Sama kaava varmasti kaasumaisissa aineissa, yksikkö voi tietysti olla eri. Putkessa tosiaan rajapinnalla virtaus ei ole laminaarista. Halkaisijaa isontamalla saadaan laminaarivirtauksen alaa kasvatettua.

                                                      Comment


                                                      • Ei ole mitään 1bar painehäviö per metri - sääntöä. Painehäviö riippuu kaikesta, virtaavasta aineesta, massavirrasta, lähtöpaineesta, putkiston muodosta, lämpötilasta jne.

                                                        Kaasuläppä pitäisi siis mitoittaa sen kokoiseksi, että se ei kurista vaparina, ja 63mm läppä riittää vitoskoneisiin mainiosti, vaikka porttailisi rajumminkin.

                                                        Isot vaparit tarvitsevat ison läpän, koska liikutellaan isoja ilmamassoja puristamatta ilmaa kokoon. 63mm läpällä ei siis pärjää 600-heppaisessa vaparikoneessa, mutta pärjää mainiosti 1000-heppaisessa vitosessa,jossa ahtoja se luokkaa 3 bar. Tehokkaissa vapareissa on paljon sylinterejä, jolloin esimerkiksi kahta sylinteriä täytetään yhtäaikaa, jolloin läpän pitää pystyä ruokkimaan molemmat. Vitosessa päällekkäisyyttä on hyvin vähän, ja sekin pienillä venttiilin aukioloilla, vaikka olisi kuinka rajut nokat.

                                                        Virtausnopeus siis pienenee suhteessa massavirtaan, kun ahtopainetta nostetaan. Mitä kovemmalla boostilla teho tehdään, sitä pienemmällä nopeudella ilma putkistossa virtaa. Tässäkin olennaisempaa on putkiston muoto kuin pituus tai tilavuus, mutta yhtäkaikki painehäviöön vaikuttavat kaikki putkiston ominaisuudet, liitoksien tyypistä mutkien ärrään, halkaisija sekä pituus, ahtopaine ja ilman lämpötila.

                                                        Niin kuin Kenneth sanoi, ahtoputkistossa kannattaa käyttää turbulenssin takia isompaa putkea, koska turbulenssikohdissa efektiivinen virtauspinta-ala pienenee.

                                                        Eräässä vitoskoneessa oli dynossa 980hv, ja ahtimelta coolerille ulkohalkaisijaltaan 60mm putki, pituutta vajaa metri. Laskimme virtausnopeudeksi yli 360m/s. Vaihdoin putken 76-milliseen, ja mikään ei muuttunut kuljettajan aistihavaintojen tai mun omien mittalaitteiden mukaan. Teoriassa joku ero saattoi tulla.

                                                        Paineistettu ilma kulkee käytännössä samasta reiästä riippumatta paineesta.
                                                        Mitä tämä tarkoittaa? Ainakaan irrallisena lauseena ei pidä paikkaansa.

                                                        Comment


                                                          Kysymyksiä dumpin sijoituksen paikasta. Optimipaikkahan ilmeisesti ahtoputkeen juuri ennen kaasuläppää, mutta nyt oli suunnitelmissa siirtää dumppi suoraan välijäähdyttimen päätyyn, hitsaamalla siihen suoraan laippa, koska tila muualla aika vähissä. Onko huono idea? Ahtoputki on aika lyhyt, noin 30cm kaasuläpältä välärin päätyyn. Välärin ulostuloputki sijaitsee lähes alareunassa, dumpin suunniteltu paikka noin keskellä.

                                                          Onko omakohtaista kokemusta ja tietoa jollain, varsinkin jos kyseinen toteutus ei toimi. Kuvia jostain ulkomailta ainakin kyseisen tyyppisistä toteutuksista näkynyt. Dumppi suhteellisen isolla lähdöllä (50mm), joten päästänee luultavasti suuremmankin kaasuläpän sulkeutumisesta aiheutuvan aaltomaisen paineen pois.

                                                          Comment


                                                          • Kyllä sen voi sijoittaa vaikka coolerin päätyyn, ajaa asiansa sielläkin.

                                                            Comment


                                                            • Vakionokkia hiotettaessa kannattaa myös pitää mielessä se, että nostin nousee ylöspäin ja nostimen pesä on yleensä kulunut jonkin verran kartioksi, jolloin ainakin korkeita kierroksia käytettäessä saattaa syntyä värinöitä. Pesä ei olekaan niin timmi siitä ylhäältä, mitä syvemmältä.

                                                              En sano että Audin vitosessa olisin tiennyt tapahtuneen yläpään räjähdyksiä, mutta muuten tiedän useita kilpakoneita joissa näin on käynyt. Syynä tietty suuret kierrokset ja vasten rajoitinta ajo, tai muuten vaan jousien sekoaminen.


                                                              Itse suosin yleensä suurella perusympyrällä olevia nokkia. Kuinka paljon vakiosta perusympyrät ovat pienentyneet yleensä?

                                                              Kuppihan pyrkii ns. vähän keinahtamaan noston alussa ja lopussa. Mitä ylempänä kuppi on, sitä huterampi siitä ohjauksesta väkisinkin tulee. Ehkä joku tulkitsee tämän ns. lillukanvarsiin takertumiseksi :)

                                                              Oleto Repo päässyt tutkimaan ennakon kestoa, että sama teho olisi tullut pienemmällä ennakolla ja paineella, kun kannesta saadaan pakokanava pelaamaan oikein hyvin? Vähän tätä nakutusta sivuten, niin jäännöskaasutkin aiheuttavat nakutusta joissakin tapauksissa, vaikkei suoraan olekaan kiinni sytkäennakosta.

                                                              Ja oletko tutkinut, kuinka paljon vaikuttaa suurempi venturi pakopuolella, tai suurempi venttiili/venttiilin malli muuten samalla kokoonpanolla? Tai että purkautuuko avautuvan pakoventtiilin kautta jommalla kummalla ed. mainitulla paine liian nopeasti ja ahdin ei herää niin hyvin tms? Ts. vauhti kanavassa tippuu liian nopeasti. Ja kuinka paljon pyörteily heikentää heräämistä.

                                                              Nyt tietysti mennään siihen hyötysuhteeseen tällä viittauksella.

                                                              Comment

                                                              Working...
                                                              X