Miten testaatte noita mäntä/vena välyksiä? Muovailuvahaa mäntien päälle, kansi täyteen momenttiin ja pyöritellä konetta..? Kannattaa varmaan käyttää käytettyä kannentiivistettä ettei uus mee pilalle kun ottaa kannen taas irti? Miten plaanattu kansi suhtautuu irrottamiseen, tarviiko taas plaanauksen? :P
Kuulutus
Collapse
No announcement yet.
High Power - tuunaajat älkää vaivautuko
Collapse
X
-
Käytetyn kannen tiivisteen vetää pieneen momenttiin. Ei välyksen mittaus ole millin kymmennyksistä kiinni.
Sen voi myös laskea mittaamalla männän kolon dekkitasoon ja mittaamalla kannessa venttiilin nostot suhteessa dekkitasoon.
Comment
-
"Valve to piston distance" haku tuotti imulle pari milliä ja pakoselle 2.5mm.
Maksimikierrosluvusta, kiertokangen laadusta, venttiilien materiaalista ja riskien otosta riippuen.
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja Jarkko Kalsi Näytä viestiMaksimikierrosluvusta, kiertokangen laadusta, venttiilien materiaalista ja riskien otosta riippuen.
Comment
-
Aika hyvin on JE:n männillä tilaa. Aikas rapiat huuhtelut kenaxin moottorissa.
Eikä siinä mitään jos laitteet laulaa, sehän on pääasia.
Juuri hioin noihin Wösnereihin 2mm tilaa imupuolelle,pakovenathan ei oo "lähelläkään".
Minkälaisia venttiilin välyksiä ootte käyttänny 20vt moottorissa??
Comment
-
Alkuperäinen kirjoittaja martta Näytä viestiAika hyvin on JE:n männillä tilaa. Aikas rapiat huuhtelut kenaxin moottorissa.
Eikä siinä mitään jos laitteet laulaa, sehän on pääasia.
Juuri hioin noihin Wösnereihin 2mm tilaa imupuolelle,pakovenathan ei oo "lähelläkään".
Minkälaisia venttiilin välyksiä ootte käyttänny 20vt moottorissa??
Joo, on huuhtelua kovasti, oli ainoa tapa saada pro55 heräämään. Yläpää kärsi todella rajusti.
Comment
-
Näinpä tekee. Jos mäntä painaa 0,5kg ja kiihtyvyys 3000G niin siitä tullee n. 15kN mikä kankea kiskoo. Kanget on yleensä kait paljolti AISI 4340 eli kotoisammin 40NiCrMo6 teräksestä valmistettuja. En nyt yhtäkkiä löytänyt kimmokerrointa ko. materiaalille, joten tein muutamia hyvin karskeja yksinkertaistuksia, kuten että kangen poikkileikkauksen pinta-ala olisi 112mm^2 ja materiaalin kimmokerroin 210GPa, kuten teräksellä. Oletin myös että kiertokanki on koko matkaltaan samalla poikkileikkauksen pinta-alalla.
Jos voimana on tuo 15kN, niin 144mm pitkä kanki em. parametreilla venyisi n. 0,9mm @ 7000rpm. Jos ja kun löytyy tarkempaa dataa, niin sopii tarkentaa. Tällaisia juttuja laskenut muutenkin viimeksi koulussa. :) Mutta epäilen että ihan merkittävä tekijä tuo kangen venyminen korkeilla kierroksilla kuitenkin on.
Comment
-
Kangen poikkipinta 112mm² voi olla vähän alakanttiin tai jokin muu kerroin heittää, veikkaisin että venymän pitäisi olla jossain 0,2-0,4mm haarukassa. Mutta tämänkin esimerkin pitäisi jo valottaa miksi mäntien valinnassa hippomoottoriin on jotain muitakin tekijöitä kuin nakutuksen kesto. Ylärekisterissä liikkuvien osien painoista johtuvat rasitukset voittavat kevyesti sylinteripaineesta tulevat kuormat.
Comment
-
92,8mm iskulla 8000 r/min on kiihtyvyydet 4391 g:tä ja 8300 r/min 4727 g:tä.
Edit. Veivin pituushan tuossa muuttunee myös, yllä olevat arvot oli 144mm veivin mukaan. Korkeamman lohkon pitemmän veivin vaikutus on luokkaa muutamia kymmeniä g:tä pienemmät kiihtyvyydet.Viimeksi muokannut jipitkan; 19.2.2012, 22:45.
Comment
-
Kun mäntä nousee puristustahdin myötä kohti yläkuolokohtaa, sylinteripaine kasvaa ja näinollen "jarruttaa" männän kiihtyvyyttä.
Omaankin korvaani tuo 0.9mm kuulostaa aika rajulta. Arvelisin että harrastajatoveri Pitkäsen arvio osuu paremmin tontille. Minulla on yksi setti tuollaisia kiinankankia hyllyssä, tuli mieleen että voisihan sitä vähän mittailla ja pyöräyttää vaikka jonkun yksinkertaisen simulaation aiheesta.
Comment
-
Ei vaan että poikkileikkauksen pinta-ala olisi aina sama. Juuri siinä kohtaa kun muoto muuttuu veivin varresta alapään korvakoksi, on pinta-ala hetken aikaa isompi. Mutta taas kun se jakautuu kahtia kaulan molemmin puolin, niin pinta-ala voi hyvinkin olla liki sama kuin veivin varressa. Mallinnus on vielä tekemättä, tuo oli vasta pikainen laskelma.
Comment
-
Sattui löytymään koneelta tuo tutun dippainssin tekemä kaava mathcad ohjelmaan joka laskee tuon veiviin kohdistuvan männän hitausvoiman. Liitteenä olevaan kuvaan laskenta-arvot oli seuraavat, mäntä+romut 690g, veivi 600g ja siitä kiertokangen massasta männälle redusoidaan 240g, pituus 144, isku 86,4mm, kierrokset 9000.
Joten aika isoista voimista puhutaan...
Niin tosiaan ja olen mallintanut suht tarkasti audin vakio veivin, PO metal, autoverdi, joku hipo I profiili ja pari fordin veiviä. Kun en mikään lujuuslaskija ole niin en osaa kuin pelkkiä puristuksia ja venytyksiä vertailla noista. Autoverdin malli oli paras noissa minun vertailuissa.
Comment
-
Tässä kun nyt oli vähän tuota joutoaikaa niin otin kuvankaappaukset noista laskelmista mitä olen tehnyt. En tiedä onko niillä mitään käyttöarvoa, mutta jokainen tulkitsee miten haluaa. Mallitkaan eivät aivan 100% ole, mutta hyvin lähelle kumminkin.
Tällainen laskenta ei tietenkään ota huomioon mitään värähtelyjä ym kun sanotaan, että H profiili toimisi paremmin korkealle kiertävässä moottorissa, mutta laskelmat kuitenkin näyttää I profiilin olevan huomattavasti parempi kestossa ja painossa.
Laskelmissa käytetty seuraavia arvoja:
-paikallaan pysyvä pinta on alasilmä
-työntövoima tulee 10ast kulmassa tapinreiästä alaspäin 30´000N (jonkun sylinteripainekäyrän mukaan kovin paine olisi silloin)
-materiaali kaikilla sama Impax supreme
Audi vakio, paino 372g FOS 0,95 http://dl.dropbox.com/u/19460176/aud...o%2030000N.jpg
Autoverdi, paino 408g, FOS 1,40 http://dl.dropbox.com/u/19460176/verdi%2030000N.jpg
PO, paino 434g, FOS 1,12 http://dl.dropbox.com/u/19460176/PO%2030000N.jpg
I prof, paino 317g, FOS 1,53 http://dl.dropbox.com/u/19460176/I%20prof%2030000N.jpg
Comment
-
Pahus kun en näe noita laskelmia. - Firman internet politiikka haisee...
Siispä täyden tietämättömyyden tuomalla varmuudella arvelisin H-profiilikankien etuna olevan samalla poikkileikkauksen pinta-alalla suurempi jäyhyysmomentti ja sitä kautta parempi nurjahduksen kesto.
Comment
-
Pahus kun en näe noita laskelmia. - Firman internet politiikka haisee...
- I-profiilikanki on kuin onkin parempi tuossa kuormitustapauksessa, sillä siinä on enemmän materiaalia (suurempi jäyhyysmomentti ja taivutusvastus) kauempana kiertokangen männäntappitasosta
- H-profiilikangen taivutusvastus on parempi yllämainittua tasoa kohtisuoraan olevan tason suunnassa, mutta kuvien kuormitustapauksessa se ei näytä olevan kriittinen suunta
Kuormitustilanne, jossa H-profiilikanki olisi parempi, saattaisi olla esimerkiksi korkeilla kierroksilla männän ollessa puristustahdin alussa alakuolokohdassaan?
Comment
Comment