Mittariston jänniteregulattorin tyyppi?

[svc]

Taitaisi tämäkin kulua tuon Typ44:n mittaristo-ongelmien alle:
Muistaako kukaan mittariston jänniteregulaattorin tyyppiä?
Ei ainakaan pikaisella Googlettamisella löytynyt netistä.

[svc]

Kun ei kukaan tiennyt niin nyt tietää sitten kaikki.
Originaali regulaattori on siis ITT:n TCA 700 Y. 10 V / 0,22 A.
Löytyi lopulta täältäkin.

Tällä koodilla osaa ei enää löydy mutta 78L10 lienee sama. Vai onko?
Sanokaapa elektroniikkatietäjät eikös tuossa 78L10:ssä ole liitännät toisinpäin TCA 700:aan verrattuna?

Nämä viestit voisi varmaan siirtää tuonne 44:n mittaristoketjuun?

[amalin]

Kun nopeesti noita data sheettejä vilkas, niin on juurikin peilikuvana pinnit 78XX-sarjalaisissa.

[svc]

Heh, ymmärsin siis ihan oikein :-) Elektroniikka ei ole meikäläisen vahvinta aluetta.
78xx:n kotelo on kai TO-220 mutta mikä on tuo TCA700:n tyyppi.

EDIT: TCA700 on kai TO-126 mutta TCA700Y on TO-202.

EDIT2: Löytyipäs lopulta:
http://www.audifans.com/pipermail/qu...er/011763.html.

Samaa palikkaa löytyy myös Volvon mittaristosta (ja todennäköisesti myös Saabin), sillä niidenkin valmistaja on VDO. Volvo käyttää myös 78S10:aa

[amalin]

Pikkubroidin autoon joutuu tekee regulaattorin vaihdoksen ja tilasin alkuperäisosan (171 919 803) ja sain KA7810A regulaattorin, joka on ihan normaali 78XX sarjan TO-220 koteloinen +10V regulaattori.

Ainut hyöty tilata alkuperäisosa on, että mukana tulee holkki ja ruuvi, jolla asennus onnistuu "väärinpäin", vanhan osan käänteisen pinnijärjestyksen takia.

Jos olisin tiennyt, että osa on vaihdettu vakio rekkulaan, niin olisin säästänyt n. 8?. Osa maksaa "alkuperäisosana" 9,2? ja elektroniikkaliikkeestä osaa saa n. 1?:n hintaan.

[jasso]

Täytyy itsellekin vaihtaa 200:seen, mutta tämä tarina hieman jättää kysymyksiä:

"arly models (1980 and before) the GND pin is wired
directly to ground on the instrument cluster flex circuit, later models
have the ground go through a resistor (usually low value, like 33 ohms)
to ground."

Eli mikä kotelointi nyt sitten ok? TO-220F missä maa myös kiinnityskorvan kautta vai pelkkä normi TO-220 missä maa vain jalan kautta? Lähinnä hämmentää tuo maavedon välillä mahdollisesti oleva vastus ja onko se korvan kiinnityskohta samaa maata.

Kun en oikein ymmärrä miksi siellä muka olisi maan välissä vastus. Muuten kyllä hommaisin vaikka 220F:n, kun ei olisi väliä.

[vepek]

TO 220F on päältä muovieristeinen, TO 220 on metallia, muuten kaiketi ovat samanlaisia. Jäähdytyspinta on yhteydessä maahan eli keskikorvakkeeseen. 33 ohmin vastus on syytä jättää, jos se siellä on.

[jasso]

Aivan. Näinhän se meneekin. Erehdyin luulemaan, että vain F:ssä olisi korvakin maadoitettu, mutta onhan se maadoitettu muutenkin. ELFAn tarjontaa selaillessa F:ät kuitenkin olisi speksattu -20 lämpötilasta lähtien ja normi 220:set nollasta ylöspäin. Tosin ei taida koteloinnista johtua vaan ihan vain mallista. Kyllähän se mielellään saisi olla speksattu toimimaan se min. -20°C.

Onko sen vastuksen tarkoitus jotenkin nostaa ulostulojännitettä vai mitä sillä tehdään?

[amalin]

Ei luulis että ulostulojännite paljoa nousis noin pienellä vastuksella ja tuon referenssi(maa)-pinnin virta ei niin hirveästi ole.

Ehkä se toimii suojana. Se vissiin oikarin sattuessa rajottaa virran ~puoleen ampeeriin, niin ei polta sulaketta ja mene koko mittaristo yms. pimeäksi.

[jasso]

Kaipa sitä vain kävelee vaikka Partcolta hakemaan pari normi 7810 regua ja toivoo, että ne on speksattu pakkasillakin toimimaan. Kyllähän tuollainen 0°C-> toimii varmaan ihan ok, mutta mieluumminhan se saisi oikeasti olla speksattu toimimaan myös pakkasella.

[vepek]

Lämpötila-alue noissa regulaattoreissa menee lopussa olevan kirjaimen mukaan eli 7810C tarkoittaa käyttölämpötilasuositusta nolla-asteesta ylöspäin, 7810 tarkoittaa lämpötilankestoa -55 asteesta ylöspäin, molemmissa maksimilämpötila 150 astetta. Tuo 33 ohmin vastus jäi vähän vaivaamaan, koska se on kuitenkin iso vastus autojännitteillä/ isohkoilla virroilla, 1 ampeerin virralla on häviö vastuksessa 33 V, olisko oikea arvo esim. 0,33 ohmia. Tosin voihan tuo toimia jollain ovelalla tavalla.
Lisätään, jos siinä on noin iso vastus maaton puolella, voi se tarkoittaa ettei ko. systeemi ole täysin DC-systeemi , vaan sinne on moduloitu joku signaali mukaan. Tuollainen systeemi löytyi SGS:n kirjasta.

[amalin]

1 ampeerin virralla on häviö vastuksessa 33 V

No eipä se voi olla jos käyttöjännite on 12-14,5V.

Niinkuin sanoin tossa edellisessä viestissä: autojännitteillä tuosta maksimi virta läpi voi olla maksimissaan ~0,5A.

voi se tarkoittaa ettei ko. systeemi ole täysin DC-systeemi , vaan sinne on moduloitu joku signaali mukaan. Tuollainen systeemi löytyi SGS:n kirjasta.

Vahvasti epäilen. Olen niitä vetoja piirilevyllä seurannut ja lineaariregulaattoriksi tuo on siinä kytketty.

Regulaattorin läpi maattonastaan ei mene normaalitilanteessa koko virtapiirin maavirtaa, vaan se toimii referenssijännitteenä. Siitä kulkee regulaattorin datalehden mukaan vain alle 1mA virtoja. Jännitehäviö silloin vastuksessa jää alle 100mV, joka on vähemmän kuin regulaattorin ulostulon toleranssi.

Nämä olettamukset siis jos ymmärsin oikein, että regulaattorin maanastan ja maan välissä on tuo vastus.

Luulisin, että tuo on tosiaan suojaus. Ilmeisesti tuo regulattori hajoaa useimmiten niin että se menee oikariin ja polttaa sillon sulakkeen. Tuon vastuksen ansiosta vain bensa ja lämpömittari lopahtaa toiminnasta.

[vepek]

No tuo 33V oli tietysti vain esimerkki tilanteen mahdottomuudesta.
Ensinnäkin olenko ymmärtänyt maaton väärin eli onko mittarin maatto regulaattorin maatossa vai auton maatossa. Jos se on regulaattorin maatossa, silloin ko. kytkentä on virranrajoituskytkentä . Tässä kytkennässä on kuitenkin huomattava, että mittariston kuorma on sarjassa vastuksen 33ohmin kanssa eli virtoja laskettaessa tämä on otettava huomioon. 33 ohmin vastuksen yli vaikuttaa noin 4V:n jännite eli vastuksen tehonkeston pitää olla min. 0,5W, sitä ei voi laskea 1mA mukaan.

[jasso]

Siis mitään varmaahan tämä on, vaan ihan vain perustuu tuohon jonkun kirjoittamaan tekstiin.

Eiköhän se maa ole auton maa kaikkialla. Regun maajalka vain on maadoitettu vastuksen kautta, kaikki muu suoraan.

Se varmaan on tosiaan vain vikasuoja, jos regu menee oikariin. Ilman lämpö ja bensamittaria pystyy hyvin kruisimaan huoltoon sitten, kun ehtii, mutta jos sulake paukkuu on vähän heikompi kruisia. Mittariston sulakkeen takana on muistaakseni paljon muutakin kuin vain mittaristo.

Olisikohan vain niin, että alkuperäisessä regussa ei ollut niin hienoja sisäisiä suojauksia, kuin nykyään taitaa olla melkein kaikissa. Insinööreille sitten tullut sulaketta paukkuttavista autoista tarpeeksi feedbackiä ja lyöty sinne vastus väliin.

[tipsi]

Vaihdoin juuri coupeen regulaattorin. Antoivat Partcosta ensin L7810CV:n, jonka sitten totesin toimivan vain >0C. No eikun takaisin kauppaan. Löivät käteen L4810CX:n ja sanoivat, että näitä on volkkareihin sen TCA700Y:n tilalle myyty. Puhuivat low-drop ominaisuudesta, joka ei minulle sano mitään. Mukana tuli ohjelappu, joka menee näin:

KYTKENTÄOHJE
TCA700Y:n KORVAAMINEN L4810CX:llä
(lapussa on kuvat molemmista edestäpäin ja pinnien numerot merkitty jalkojen alle.)
TCA700Y järjestys 321 (ja se reikärauta 4)
L4810CX järjestys 123 (4 palikan selkäpinta)
1:INPUT
2:GND
3:OUTPUT
4:kuoriosa GND
aseta L4810CX:n tekstipuoli vastakkaiseen suuntaan

Taiteilin osan paikalleen ja nyt mittarit (siis lämpö ja bensa) toimivat paremmin, kuin aikaisemmin. Hankalaksi muodostui tuon kuoren maadoituksen saattaminen siihen peltiin, mihin sen ilmeisesti pitäisi tulla kunnolla kiinni, koska poistaa lämpöä (?). Ainakin ajon jälkeen koko pelti on kuuma. Suosittelisitteko juottamaan regulaattorin selän kiinni peltiin vai piisaako, jos töhrii läpötahnaa tarpeeksi? Nyt lämmönjohtimen virkaa tekee entisestä regusta murjottu ja väännelty metalliosa (ei ole kovin suuri kosketuspinta-ala heatsinkkiin).

Lisäksi vielä kysyn, kun en ole milloinkaan nähnyt tällaisen polttoainemittarin oikeaa toimintaa, että pitäisikö sen ponnahtaa rivakasti ylös, kun laittaa virrat päälle vai hiipiikö pikkuhiljaa? Onko mittarin näyttämän vaihtelu ajon aikana normaalia (~1/8 tankin verran) riippuen vähän missä asennossa auto on?

Kiitosta

[amalin]

Puhuivat low-drop ominaisuudesta, joka ei minulle sano mitään.

Se on syöttäjännitteen suhde ulostulojänniteeseen. Käyttöjänniteen pitää aina olla lineaariregulaattorissa isompi kuin ulostulojännite ja low-drop regulaattorissa tämä jännite-ero on yritetty saada mahdollisimman pieneksi.

jos töhrii läpötahnaa tarpeeksi

Lämpötahnaa ei saa laittaa liikaa. Vain niin vähän että se täyttää metalli-metalli-pinnan väliset epätasaisuudet.

Ei se bensamittari ainakaan pikana ylös pompsahda, kohtuu hidas se on.

[jasso]

Low-dropout siis tarkoittaa, että regulaattori pystyy antamaan ulos 10V mahdollisemman vähän yli 10V:n syöttöjännitteellä. Eli esim. minimissään 10V ulos, kun 10,2V sisään, jolloin 0,2V on se dropout. En kyllä näe mihin tarvitaan erityisen alhaista dropoutia tässä tarkoituksessa, sillä moottori käynnissä syöttöjännite on yli 13V vakaasti. Moottorisammuksissakin se on 11-12V, jos akku on kunnossa. Muulloin ei mittarin tarvitse tarkasti näyttääkään.

Tuo L4810CX on muuten yhtälailla speksattu 0ºC-> lämpötiloille. Itse ostin Partcolta ihan niitä normi 7810 reguja. Onhan ne toki speksattu toimimaan vain 0ºC:stä ylöspäin, mutta tuskin nyt suuria ongelmia aiheuttaa. Kylmillä pakkasilla voi hetken aikaa regusta tulla ulos vähän jotain muuta kuin 10V, mutta aika nopeasti se lämpeää yli 0ºC:n. Kuten yllä oli jo huomattu, regu kehittää hukkalämpöä lämmittämään jopa sen jäähdytyspellin lämpimäksi. Oman kotelon lämpötila nousee aika nopeasti yli 0ºC:n. Ja kyllä se toimintaraja venyy varmasti alle speksin, sillä speksihän on aina varman päälle. Kylmä ei muutenkaan ole niin pahasta kuin kuuma.

Ja varastointilämpötilahan noissa on jostain -55Cº:stä lähtien, joten ei se hajoa pakkasesta.

Itse sahasin messingistä about 25*10*2mm palan, joka täyttää sen nurinpäin laittamisesta aiheutuvan raon. Porasin ruuvireiän, hion vielä pinnat sileäksi ja laitoin johtavaa hopeatahnaa väliin. Uskon, että jäähtyy ihan riittävästi, sillä se messinkipala itsessään tuo jo lisää jäähdytysalaa.

Laitan illemmalla vaikka kuvan siitä.

Ja bensamittari on näissä aina varsin hidas nousija.

[amalin]

En kyllä näe mihin tarvitaan erityisen alhaista dropoutia tässä tarkoituksessa, sillä moottori käynnissä syöttöjännite on yli 13V vakaasti.

Perus LM7810:ssä on 2V dropout, joka on aika rajoilla silloin kun kone ei ole käynnissä. Suunnittelija on halunnut jättää hieman "turva"kerrointa valitsemalla tuon low-dropout regulaattorin.

Tosin tomiihan tuo perus Regukin ihan hyvin. Itsekin semmoisen laitoin.

[jasso]

Tosiaan, 2V jo hieman tuntuu. Eikä vissiin juurikaan sekään auta, että käytetään alle 500mA virtoja 1,5A regulla?

Eli järkeväähän se on ottaa low-dropout regun, kun kerran vain yhden tai pari ostaa.

edit:
Partcon valikoimasta kaikin puolin sopiva olisi L4940-V10, ~2e/kpl, mutta näyttää olevan loppu. ELFA:lta puolestaan LM2940T-10 V-reg, ~4e/kpl.

Mutta kuten Aki on todennut, toimii normiregu ihan ok. Ja sitä Akin kokemuksien mukaan tarjoaa myös marmori, jos ostaa varaosana. KA7810A nimittäin on speksattu 0ºC-> ja drop-out on 2V. Ei se speksien mukaan passeli kalliimpi regu kuitenkaan mikään overkill ole, vaikka siihen panostaisikin.

Parcon sivut ovat muuten vielä onnettomat, kun sieltä ei saa datasheettejä, tai ainakaan en ole löytänyt.

[Merza]

edit:
Partcon valikoimasta kaikin puolin sopiva olisi L4940-V10, ~2e/kpl, mutta näyttää olevan loppu. ELFA:lta puolestaan LM2940T-10 V-reg, ~4e/kpl.

Mainoksena tähän väliin:
Mun kautta ELFA:n tuotteet sopuhinnoin.

[jasso]

Ne pari kuvaa.

[tipsi]

jeps. toi mun L4810CX on vähän ikävämpi saada kunnolla kiinni, kun on eri kotelolla. mulla on SOT-82 ja tollanen TO-220 menee mukavammin vaikka väärinpäin. pitää varmaan käydä vielä kerran partcossa... pyytää joko 4810 oikeella kotelolla tai sit 7810 mielellään ilman C:tä, mut jos ei ole, ni sit se L7810CV, mitä ne eka tarjos. olihan se kelpo valinta kuitenkin?

[tipsi]

Okei. Nyt on testattu ja todettu L4810CX. En tiedä johtuiko huonoista kontakteista, kun oli purkkavirityksellä kiinni, vai mistä, mutta mittarit veteli omiaan. Nyt on LM2940T ja pelaa hyvin. Viisarit nousee hitaasti, mutta pysyvät paikallaan ja käyttäytyvät loogisesti. Suosittelen.

[jasso]

Hommasin itsekin nyt sitten low-dropoutteja 4kpl (LM2940T-10), jotta on speksit paremmin kartalla. Laittaa kun ehtii.