Taannoin eräällä keskustelualustalla pähkäilin vähän riskimmän vetoauton hankintaa, sellaisen jolla vetomassaakin olisi vähän reilummin. Paketti- ja retkeilyautoja tulikin katseltua, mutta ei ne sitten saaneet ostohousuja päälle nousemaan. Tutkalla oli X5, X6 sekä Touareq ja Q7, mutta ei niistäkään löytynyt sellaista, joka olisi herättänyt omistamisen halua.
Kaveri siinä sitten tuli hätiin ja kertoi että turbo Cayenne vois olla saatavilla. Cayenne on ollut minulle sellainen neutraali auto, joten annoin sille sitten mahdollisuuden ja sovittiin koeajosessio. Olin kyseisen auton nähnyt tapahtumissa, mutta en ollut koskaan siihen kiinnittänyt huomiota, ehkä siksi ettei maasturigenre ollut aikaisemmin kiinnostuksen kohteena. Hieman lähempi tarkastelu osoitti että auto on varsin hyvässä kunnossa noin yleisesti, toki 20 vuoden käyttö on jättänyt omat jälkensä, mutta mitään ehdotonta show stopperia ei silmiini osunut. Koeajokaan ei tuonut mitään huolestuttavia asioita eteen, oikein mukavalta se tuntui.
Satunnaisiin vetotarpeisiin Touareq 2.5 dieselillä ja rautajousilla olisi varmasti halvempi ja kenties järkevämpikin ratkaisu, mutta minun autohankinnoissa järjellä on aika harvoin ollut mitään tekemistä. Salorinteen Mikon Cayenneprojektia seurasin loppuun asti, mutta siitä huolimatta keskustelua myyjän kanssa jatkettiin, ja kun ehdoista oltiin samaa mieltä, niin auton haku omaan pihaan oli edessä. Reilun 100 km matka pussipimeässä meni mukavasti, mitä nyt surkeat kaukovalot vähän häiritsi, mutta ne eivät saaneet hymyä hyytymään. Surkeudellekin löytyi selitys ja se on aika helposti korjattavissa, siitä lisää sitten kun opeeraatio on suoritettu. Tiedossa oli, että kessy ei toimi takaovissa eikä peräkontissa, niihin pitää paneutua tarkemmin jahka ehdin. Korissa on muutamissa kohtaa korjaamista ja nekin hoidetaan pois kunhan ilmat lämpenee niin että ulkona tarkenee työskennellä. Sevotronicissa on jotain häikkää, ohjaus on tasaisen raskas nopeudesta riippumatta. Ulkomaanfoorumeilta löytyy asialle jos jonkinlaista selitystä, mutta mitään sellaista selitystä, joka useimmin toistuisi, en ole löytänyt.
Nyt kun on ollut muutaman päivän vesikelejä, niin ikkunat eivät tahdo pysyä kirkkaina. Pitää olla huurteenpoisto koko ajan päällä, ettei lasit huurru. Kosteutta lienee jossakin, sitä pitää tutkiskella enemmän kunhan kelit paranee. Mikon kuvailemat ensifiilikset ovat oikein osuvia eli tässä on jotain sellaista, joka saa hymyn huulille. Ymmärrän ja tiedostan oikein hyvin, että se hymy kyllä äkkiä hyytyykin, koska kyseessä ei ole ihan uusi auto. Mutta Mikko sen on jo osoittanut, että kyllä tämän kanssa pärjää kun vain haluaa ja siksikin ostopäätös oli lopulta aika helppo.
Auton varusteita valittaessa on ostajalla ollut oikein väriliitua ja sitä on myös melkoisen surutta käytetty, eli kaikki pillit ja viheltimet noin pääsääntöisesti löytyy. Ainoa asia joka tekisi varustelistasta 11/10 on peräkontin luukun avaaminen ja sulkeminen käsin koskematta. Senkin varusteen on näihin saanut ja tietenkin hydraulisena, sen retrofittaamista pitää tutkia. Varsinainen säästöpossu tämä ei ole, vakuutukset täysilläkin bonuksilla maksaa persettä vaille hevosen ja alkoholiakin tämä juo melkoisia määriä. Kulupuoli oli tiedossa eikä tällaistä kukaan hanki säästömielessä. Kulut on kuluja silloin kun niitä maksaa, mutta kun autoon kiipeää sisälle ja lähtee ajamaan, niin kaikki kulut muuttuu saataviksi.
Tehosta ja väännöstä minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta isommat suuttimet löytyy ja RE85:lle ohjelmoitu. Pieni perusteltu epäilys on olemassa siitä, että samalla kertaa on tehoillekin saattanut tapahtua jotain. Mutta joka tapauksessa, en usko että tarvitsen tehoa yhtään enempää, jos kohta toisenlaisiakin mielipiteitä varmasti on. Bensasofta olisi hankintalistalla syksymmällä, koska autolla olisi tarkoitus käydä myös ulkomailla. Tuleeko tästä projektia, sen näyttää aika, mutta kirjailen nyt kuitenkin tänne, mitä kaikkea kajakin parissa olen puuhastellut.
Yhden vähän ehkä yllättävänkin piirteen tämä auto on tuonut minussa esiin. Ajaessa olen huomannut että yhtäkkiä ei ole mihinkään kiire. Letkan perässä voi hyvin körötellä muiden vauhdin mukaan ja vaikka latu edessä olisikin tyhjä, niin ei tarvitse ajaa kortin menettämisen rajalla. Mieluusti katselee jopa vähän pidemmän reitin koska matkanteko on melkoisen mukavaa. Tai sitten olen vain tullut vanhaksi, mitä en suinkaan ole halukas ollenkaan myöntämään.
Kaveri siinä sitten tuli hätiin ja kertoi että turbo Cayenne vois olla saatavilla. Cayenne on ollut minulle sellainen neutraali auto, joten annoin sille sitten mahdollisuuden ja sovittiin koeajosessio. Olin kyseisen auton nähnyt tapahtumissa, mutta en ollut koskaan siihen kiinnittänyt huomiota, ehkä siksi ettei maasturigenre ollut aikaisemmin kiinnostuksen kohteena. Hieman lähempi tarkastelu osoitti että auto on varsin hyvässä kunnossa noin yleisesti, toki 20 vuoden käyttö on jättänyt omat jälkensä, mutta mitään ehdotonta show stopperia ei silmiini osunut. Koeajokaan ei tuonut mitään huolestuttavia asioita eteen, oikein mukavalta se tuntui.
Satunnaisiin vetotarpeisiin Touareq 2.5 dieselillä ja rautajousilla olisi varmasti halvempi ja kenties järkevämpikin ratkaisu, mutta minun autohankinnoissa järjellä on aika harvoin ollut mitään tekemistä. Salorinteen Mikon Cayenneprojektia seurasin loppuun asti, mutta siitä huolimatta keskustelua myyjän kanssa jatkettiin, ja kun ehdoista oltiin samaa mieltä, niin auton haku omaan pihaan oli edessä. Reilun 100 km matka pussipimeässä meni mukavasti, mitä nyt surkeat kaukovalot vähän häiritsi, mutta ne eivät saaneet hymyä hyytymään. Surkeudellekin löytyi selitys ja se on aika helposti korjattavissa, siitä lisää sitten kun opeeraatio on suoritettu. Tiedossa oli, että kessy ei toimi takaovissa eikä peräkontissa, niihin pitää paneutua tarkemmin jahka ehdin. Korissa on muutamissa kohtaa korjaamista ja nekin hoidetaan pois kunhan ilmat lämpenee niin että ulkona tarkenee työskennellä. Sevotronicissa on jotain häikkää, ohjaus on tasaisen raskas nopeudesta riippumatta. Ulkomaanfoorumeilta löytyy asialle jos jonkinlaista selitystä, mutta mitään sellaista selitystä, joka useimmin toistuisi, en ole löytänyt.
Nyt kun on ollut muutaman päivän vesikelejä, niin ikkunat eivät tahdo pysyä kirkkaina. Pitää olla huurteenpoisto koko ajan päällä, ettei lasit huurru. Kosteutta lienee jossakin, sitä pitää tutkiskella enemmän kunhan kelit paranee. Mikon kuvailemat ensifiilikset ovat oikein osuvia eli tässä on jotain sellaista, joka saa hymyn huulille. Ymmärrän ja tiedostan oikein hyvin, että se hymy kyllä äkkiä hyytyykin, koska kyseessä ei ole ihan uusi auto. Mutta Mikko sen on jo osoittanut, että kyllä tämän kanssa pärjää kun vain haluaa ja siksikin ostopäätös oli lopulta aika helppo.
Auton varusteita valittaessa on ostajalla ollut oikein väriliitua ja sitä on myös melkoisen surutta käytetty, eli kaikki pillit ja viheltimet noin pääsääntöisesti löytyy. Ainoa asia joka tekisi varustelistasta 11/10 on peräkontin luukun avaaminen ja sulkeminen käsin koskematta. Senkin varusteen on näihin saanut ja tietenkin hydraulisena, sen retrofittaamista pitää tutkia. Varsinainen säästöpossu tämä ei ole, vakuutukset täysilläkin bonuksilla maksaa persettä vaille hevosen ja alkoholiakin tämä juo melkoisia määriä. Kulupuoli oli tiedossa eikä tällaistä kukaan hanki säästömielessä. Kulut on kuluja silloin kun niitä maksaa, mutta kun autoon kiipeää sisälle ja lähtee ajamaan, niin kaikki kulut muuttuu saataviksi.
Tehosta ja väännöstä minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta isommat suuttimet löytyy ja RE85:lle ohjelmoitu. Pieni perusteltu epäilys on olemassa siitä, että samalla kertaa on tehoillekin saattanut tapahtua jotain. Mutta joka tapauksessa, en usko että tarvitsen tehoa yhtään enempää, jos kohta toisenlaisiakin mielipiteitä varmasti on. Bensasofta olisi hankintalistalla syksymmällä, koska autolla olisi tarkoitus käydä myös ulkomailla. Tuleeko tästä projektia, sen näyttää aika, mutta kirjailen nyt kuitenkin tänne, mitä kaikkea kajakin parissa olen puuhastellut.
Yhden vähän ehkä yllättävänkin piirteen tämä auto on tuonut minussa esiin. Ajaessa olen huomannut että yhtäkkiä ei ole mihinkään kiire. Letkan perässä voi hyvin körötellä muiden vauhdin mukaan ja vaikka latu edessä olisikin tyhjä, niin ei tarvitse ajaa kortin menettämisen rajalla. Mieluusti katselee jopa vähän pidemmän reitin koska matkanteko on melkoisen mukavaa. Tai sitten olen vain tullut vanhaksi, mitä en suinkaan ole halukas ollenkaan myöntämään.
Attached Files
Comment