Kirjoitellaanpas tuosta konsernin ulkopuolisesta tuotteesta, millä on tullut nyt jo kolme kesää kurvailtua.
Oli kevät 2020, ja sillon tuli joku tuntuma että useamman vuoden ratailtua S4:lla ja lähinnä pikkusilla turbokoneilla varustetuilla autoilla reviteltyä, että joku hyvä vaparikoneinen takaveto auto pitäisi kyllä laittaa ratapeliksi. GT Porschet pyöri mielessä(pyörii edelleen) ja silloin oli myös 944:n kesä pelinä jo olemassa. Rupesin tuumailemaan ekaksi 944:n jalostamista, mutta nopeasti totesin ettei riitä innostus tai aika aloittaa mittavaa projektointia, eli puoli valmista piti saada. Eikä semmoisen klassikon vääntäminen ratapeliksikään oikein tuntunut mukavimmalta vaihtoehdolta.
Kesä meni jo puoleen väliin asti ja mitään ei tuntunut löytyvän ehdokas listoilta. Kunnes sukulaismies sanoi yhden kalareissun iltasaunassa lauteilla, että enkös mie pelannu pleikkarilla junnuna Gran Turismoa ja siinä Corvette oli kova peli. No hommahan eskaloitui sitten parissa viikossa tehokkaasti siihen että selviteltiin minkälainen aihio tuo olisi ja mitä hintaluokkaa olisi tarjolla. Budjettiin osuikin kuin naula päähän tämä C5 korimallin (vm 1997-2004) Corvette, kaikkine ihanine luukkuvaloineen ja sulavine linjoineen. Lisäksi tuo jenkkien legendaarinen varavoimalanakin toimiva LS-V8 moottori oli joskus jo kymmenen vuotta sitten aiheuttanut kiinnostusta. Loput ehdot kun oli että manuaali ja ok kuntoisella historialla, niin eipä siinä jäänyt kuin etsiä Z06:n mikä oli jo ratakelpoisin näistä valmiiksi.
944:n meni samalla viikolla hyvään kotiin kun Corveten kotiutin pihaan. Kyseessä oli silloin orkkis 159tkm ajettu hyvän historian omaava Corvette. Punainen värikin osui kuin nenä päähän omaan makuun. Tämä on myyty uutena Las Vegasiin, siellä 2 omistajaa, peräkolaroitu liikennevaloissa tms(ei edes puskurin alla vaimennuskennot lyttääntyneet) huutokaupattu eteenpäin Saksaan Corvette Centralille, jossa kunnostettu ja myyty Viroon Suomalaiselle herralle, keneltä itse ostin auton. Ollut lähinnä kesäkruisailu käytössä loppuajasta ja pidetty vakiona. Mukana seurasi kaikki Carfaxit, kolarointi paperit, mittapöytäkirjat ja kuvat kolari korjauksista. Eli tästä amerikkalaisesta urheiluautostahan oli oikein hyvä pilata auto radalle.
2020 Syksyllä kerkesin käymään Ahvenistolla ja Motoparkissa ottamassa tyypit jo autosta. Heti tuli selväksi että penkki, vyöt, paremmat renkaat ja jarrupalat piti ainakin laittaa. No nämähän tuli talven aikana heti hommattua, lisäksi KW V3 alusta ja 18" vannesetti. Vakionahan näissä on lehtijousi edessä ja takana, joka ei oikein omaa ideologiaan sopinut. Lisäksi 17/18" suht leveä vakio vanteistus aiheutti ongelmaa löytää järkevää rengasta, joten oli parempi laittaa suoraan vanteistus uusiksi. Kuskille tuli myös penkki Corbeaulta sekä 6-piste vyöt ettei tarvinnut enää lantiota jäykistellä että pysyi edes kyydissä. Jarrupalat päivittyivät kanssa Power Stopin tarckday sarjalaisiin. Sekä asensin öljylle lisäjäähyn. Näillä muutoksilla mentiinkin sitten kausi 2021.
Sillon tulikin käytyä Kymiringillä, Ahvenistolla ja Motoparkissa. Corvettea tankattiin, vaihdeltiin jarrupaloja ja testailtiin rengaspaineita. Ja ruksittiin listaan päivitystarpeita taas seuraavalle talvelle.
2021/22 talvella ei tullut juurikaan mitään isoja päivityksiä. Olin hommannut tuon RS4:n ja rakentanut autotallin pihaan siinä välissä, niin vapaa-aika olikin suunnattu muuhun hommaan. Mutta -22 kesällä hommasin takasiiven, kokeilin uusia renkaita (Federal RSR-Pro:t) päivitin eteen 2-osaiset levyt ja jarrujen sekä konetilan jäähdytystä, sekä asensin hyllyssä olleen Borlan putkiston paikoilleen. Ja tietty kävin ajelemassa muutamilla ratapäivillä taas. Syksyn mittaa alkoi kuumottaa tarve lähteä käymään ajamassa Nurburgringillä Corvetella kesällä 2023, ja talvella aloitettiinkin tähän varustautuminen.
2022/23 talven aikana aloin tsekkaamaan konetta enempi läpi, ei siksi että siinä olisi vikaa, vaan ennakoivasti huoltaen. Käytin öljypohjan auki, vaihdoin öljypumpun ja nokkarattaat + ketjun. Hommasin long-tube pakosarjat ja asentelin kiinni. Sekä putkistoon 200cel metalli katit.
Kesällä parit ratapäivät autoa testaillen ja Saksan reissua suunnitellen. Vähän ennen lähtöä vielä apparin penkki vaihtui Sparcon EVO L QRT:n ja 6 pistevyöt kaveriksi. Vähän mukavampi oli kyytiläisen kannalta kun ei tarvinnut koittaa pysyä kyydissä, vaan sai istua. Nyrren reissu meni ongelmitta, mitä nyt pohja ja helmat raapi Saksalaisten ahtaissa parkkihalleissa ja pihaliittymissä kiinni. Kipinähän siitä syttyi tuohon legendaariseen paikkaan, ja ensi Elokuussa oltais taas menossa. Reissun jälkeen vaan katsastus ja vehkeet taas talviseisontaan/lisä suunnitelmien toteutukseen.
Oli kevät 2020, ja sillon tuli joku tuntuma että useamman vuoden ratailtua S4:lla ja lähinnä pikkusilla turbokoneilla varustetuilla autoilla reviteltyä, että joku hyvä vaparikoneinen takaveto auto pitäisi kyllä laittaa ratapeliksi. GT Porschet pyöri mielessä(pyörii edelleen) ja silloin oli myös 944:n kesä pelinä jo olemassa. Rupesin tuumailemaan ekaksi 944:n jalostamista, mutta nopeasti totesin ettei riitä innostus tai aika aloittaa mittavaa projektointia, eli puoli valmista piti saada. Eikä semmoisen klassikon vääntäminen ratapeliksikään oikein tuntunut mukavimmalta vaihtoehdolta.
Kesä meni jo puoleen väliin asti ja mitään ei tuntunut löytyvän ehdokas listoilta. Kunnes sukulaismies sanoi yhden kalareissun iltasaunassa lauteilla, että enkös mie pelannu pleikkarilla junnuna Gran Turismoa ja siinä Corvette oli kova peli. No hommahan eskaloitui sitten parissa viikossa tehokkaasti siihen että selviteltiin minkälainen aihio tuo olisi ja mitä hintaluokkaa olisi tarjolla. Budjettiin osuikin kuin naula päähän tämä C5 korimallin (vm 1997-2004) Corvette, kaikkine ihanine luukkuvaloineen ja sulavine linjoineen. Lisäksi tuo jenkkien legendaarinen varavoimalanakin toimiva LS-V8 moottori oli joskus jo kymmenen vuotta sitten aiheuttanut kiinnostusta. Loput ehdot kun oli että manuaali ja ok kuntoisella historialla, niin eipä siinä jäänyt kuin etsiä Z06:n mikä oli jo ratakelpoisin näistä valmiiksi.
944:n meni samalla viikolla hyvään kotiin kun Corveten kotiutin pihaan. Kyseessä oli silloin orkkis 159tkm ajettu hyvän historian omaava Corvette. Punainen värikin osui kuin nenä päähän omaan makuun. Tämä on myyty uutena Las Vegasiin, siellä 2 omistajaa, peräkolaroitu liikennevaloissa tms(ei edes puskurin alla vaimennuskennot lyttääntyneet) huutokaupattu eteenpäin Saksaan Corvette Centralille, jossa kunnostettu ja myyty Viroon Suomalaiselle herralle, keneltä itse ostin auton. Ollut lähinnä kesäkruisailu käytössä loppuajasta ja pidetty vakiona. Mukana seurasi kaikki Carfaxit, kolarointi paperit, mittapöytäkirjat ja kuvat kolari korjauksista. Eli tästä amerikkalaisesta urheiluautostahan oli oikein hyvä pilata auto radalle.
2020 Syksyllä kerkesin käymään Ahvenistolla ja Motoparkissa ottamassa tyypit jo autosta. Heti tuli selväksi että penkki, vyöt, paremmat renkaat ja jarrupalat piti ainakin laittaa. No nämähän tuli talven aikana heti hommattua, lisäksi KW V3 alusta ja 18" vannesetti. Vakionahan näissä on lehtijousi edessä ja takana, joka ei oikein omaa ideologiaan sopinut. Lisäksi 17/18" suht leveä vakio vanteistus aiheutti ongelmaa löytää järkevää rengasta, joten oli parempi laittaa suoraan vanteistus uusiksi. Kuskille tuli myös penkki Corbeaulta sekä 6-piste vyöt ettei tarvinnut enää lantiota jäykistellä että pysyi edes kyydissä. Jarrupalat päivittyivät kanssa Power Stopin tarckday sarjalaisiin. Sekä asensin öljylle lisäjäähyn. Näillä muutoksilla mentiinkin sitten kausi 2021.
Sillon tulikin käytyä Kymiringillä, Ahvenistolla ja Motoparkissa. Corvettea tankattiin, vaihdeltiin jarrupaloja ja testailtiin rengaspaineita. Ja ruksittiin listaan päivitystarpeita taas seuraavalle talvelle.
2021/22 talvella ei tullut juurikaan mitään isoja päivityksiä. Olin hommannut tuon RS4:n ja rakentanut autotallin pihaan siinä välissä, niin vapaa-aika olikin suunnattu muuhun hommaan. Mutta -22 kesällä hommasin takasiiven, kokeilin uusia renkaita (Federal RSR-Pro:t) päivitin eteen 2-osaiset levyt ja jarrujen sekä konetilan jäähdytystä, sekä asensin hyllyssä olleen Borlan putkiston paikoilleen. Ja tietty kävin ajelemassa muutamilla ratapäivillä taas. Syksyn mittaa alkoi kuumottaa tarve lähteä käymään ajamassa Nurburgringillä Corvetella kesällä 2023, ja talvella aloitettiinkin tähän varustautuminen.
2022/23 talven aikana aloin tsekkaamaan konetta enempi läpi, ei siksi että siinä olisi vikaa, vaan ennakoivasti huoltaen. Käytin öljypohjan auki, vaihdoin öljypumpun ja nokkarattaat + ketjun. Hommasin long-tube pakosarjat ja asentelin kiinni. Sekä putkistoon 200cel metalli katit.
Kesällä parit ratapäivät autoa testaillen ja Saksan reissua suunnitellen. Vähän ennen lähtöä vielä apparin penkki vaihtui Sparcon EVO L QRT:n ja 6 pistevyöt kaveriksi. Vähän mukavampi oli kyytiläisen kannalta kun ei tarvinnut koittaa pysyä kyydissä, vaan sai istua. Nyrren reissu meni ongelmitta, mitä nyt pohja ja helmat raapi Saksalaisten ahtaissa parkkihalleissa ja pihaliittymissä kiinni. Kipinähän siitä syttyi tuohon legendaariseen paikkaan, ja ensi Elokuussa oltais taas menossa. Reissun jälkeen vaan katsastus ja vehkeet taas talviseisontaan/lisä suunnitelmien toteutukseen.
Comment