Kerrankin ajattelin kirjoitella tarinaa omasta projektista, kun kyseessä ei ole mikään japanin laiva tai perus harmaa käyttöauto. Onhan se myös vaggilainen, joten toivon mukaan se tänne sopii :-)
Tosiaan otsikon mukainen possu eksyi omalle tielle täysin sattumalta, olin kuitenkin juuri saanut rakenneltua kesäksi itselleni mieluisen harraste/ huruttelu auton joten tarvetta toiselle kesäautolle ei todellakaan ollut. Varsinkin kun tuntuu ettei sillä yhdelläkään juuri ehtinyt ajella. Tästä kuitenkin kuultuani ei oikein jarruakaan voitu painaa, oli kyseessä sen verran mielenkiintoinen projekti "järki" hinnalla että olihan se pakko käydä hakemassa pois. Samaan hengenvetoon lähti vielä vanha kesäauto myyntiin, joten tässä sitä taas ollaan. Yksi vanha käyttöauto ja toinen raakile mistä pitäisi kesän ajoihin auto rakennelle. Tosin mille kesälle, se jääköön nähtäväksi.
Kyseessä siis alunperin 3-litraisella koneella varustettu S2, johon tehty täydellinen tekniikan vaihdos vanhan omistajan toimesta. On myöskin vaihdettu nurkkiin isompaa brembon jarrua, bilsteinen alustaa, turbon vannetta, 968 ovipahveja ym pientä ja kivaa kilkettä. Auto myös hiljattain (km pohjaisesti) ylimaalattu ja rätti vaihdettu kokonaan uuteen.
Sitten päästäänkin siihen miksi tämä on projekti. Autoa kun kävin katsomassa, niin konehuoneessa lymyili paljon sähköjohtoja ja vesiletkuja, mutta jotain isompaa uupui kuten kuvistakin saattanee havaita. Auton konehuoneessa on ollut pienimuotoinen tulipalo, jonka korjaus oli ehditty jo hyvin aloittamaan. Mm. uusi johtosarja oli siirretty toisesta turbosta kuin myös vesiletkut ja muut irralliset hilppeet. Tässä yhteydessä myös keula oli maalattu uudelleen vaikka edellisestä maalauksesta ei tietojeni mukaan vielä kauaakaan ollut aikaa. Kuitenkin kone todettiin purettaessa melko valmiiksi kauraksi joten uutta konetta alettiin autoon rakentelemaan. Kuitenkin itselleni hämäristä syistä koneen kasaus ei koskaan saanut oikein tuulta alleen ja projekti seisoikin vuosia tallin nurkassa pölyä keräämässä.
Lopulta vanha omistaja totesi ettei hän tästä koskaan autoa jaksa itsellensä tehdä, vaan päätti laittaa auton tuttujen kautta myyntiin. Loppu onkin sitten historiaa, kun sana kiiri minulle asti ja tässä sitä ollaan. Uuden ja jännän äärellä.
Vaikka auton hain jo kesällä, niin nyt olen vasta päässyt pureutumaan projektiin kunnolla kun alkoi vuodenvaihteessa kesäloma.
Tähän mennessä laatikko on ehditty pudotettu alas, vaihdettu hiukan stefoja ja o-renkaita. Muuten vaikuttaa ihan soivalta peliltä, trans-akseli odottaa laakereita jonka jälkeen se lähtee ulkopuoliselle huollettavaksi ja koneen ehdin juuri viime päivinä ottaa tutkinnan alle. Koneen piti olla myynnin puheiden pohjalta läpi käyty, mutta niin paljon vanhoja stefoja ja o-renkaita oli paikat täynnä ettei enää kyennyt olla purkamatta koko tekelettä muttereihin. Tähän mennessä kansi on viety koneistettavaksi/ tarkistettavaksi. Alakerrasta olen ehtinyt mittailla kampiakselin radiaali-ja aksiaalivlykset jotka ovat onneksi hyvinkin tehtaan toleransseissa. Mielummin jopa sieltä alapäästä toleransseja.
Seuraava ihmetelyn aihe on sylinteriputket ja niiden alusil pinnoite. Tuntuu netistä lueskelun perusteella olevan melkoista sipistely tavaraa ja työstö on oma taiteen lajinsa. Harmittavinta tässä on se, että putkissa on ihan muutama pienen pieni hiusnaarmu ja nyt itseni kanssa taistelenkin hankinko tarvittavat työstö tahnat/ vermeet vai annanko muutaman pienen pienen naarmun vain olla. Toisaalta kannattaahan se nyt tehdä kun tässä pisteessä jo ollaan, mutta toisaalta mieli miettii voiko yksi tai kaksi hiusnaarmua puristuksissa ja lopputuloksessa lopulta näkyä.
Loppuun vielä muutama kuva ja päivityksiä tulee sitä mukaan kun projekti etenee.
Tosiaan otsikon mukainen possu eksyi omalle tielle täysin sattumalta, olin kuitenkin juuri saanut rakenneltua kesäksi itselleni mieluisen harraste/ huruttelu auton joten tarvetta toiselle kesäautolle ei todellakaan ollut. Varsinkin kun tuntuu ettei sillä yhdelläkään juuri ehtinyt ajella. Tästä kuitenkin kuultuani ei oikein jarruakaan voitu painaa, oli kyseessä sen verran mielenkiintoinen projekti "järki" hinnalla että olihan se pakko käydä hakemassa pois. Samaan hengenvetoon lähti vielä vanha kesäauto myyntiin, joten tässä sitä taas ollaan. Yksi vanha käyttöauto ja toinen raakile mistä pitäisi kesän ajoihin auto rakennelle. Tosin mille kesälle, se jääköön nähtäväksi.
Kyseessä siis alunperin 3-litraisella koneella varustettu S2, johon tehty täydellinen tekniikan vaihdos vanhan omistajan toimesta. On myöskin vaihdettu nurkkiin isompaa brembon jarrua, bilsteinen alustaa, turbon vannetta, 968 ovipahveja ym pientä ja kivaa kilkettä. Auto myös hiljattain (km pohjaisesti) ylimaalattu ja rätti vaihdettu kokonaan uuteen.
Sitten päästäänkin siihen miksi tämä on projekti. Autoa kun kävin katsomassa, niin konehuoneessa lymyili paljon sähköjohtoja ja vesiletkuja, mutta jotain isompaa uupui kuten kuvistakin saattanee havaita. Auton konehuoneessa on ollut pienimuotoinen tulipalo, jonka korjaus oli ehditty jo hyvin aloittamaan. Mm. uusi johtosarja oli siirretty toisesta turbosta kuin myös vesiletkut ja muut irralliset hilppeet. Tässä yhteydessä myös keula oli maalattu uudelleen vaikka edellisestä maalauksesta ei tietojeni mukaan vielä kauaakaan ollut aikaa. Kuitenkin kone todettiin purettaessa melko valmiiksi kauraksi joten uutta konetta alettiin autoon rakentelemaan. Kuitenkin itselleni hämäristä syistä koneen kasaus ei koskaan saanut oikein tuulta alleen ja projekti seisoikin vuosia tallin nurkassa pölyä keräämässä.
Lopulta vanha omistaja totesi ettei hän tästä koskaan autoa jaksa itsellensä tehdä, vaan päätti laittaa auton tuttujen kautta myyntiin. Loppu onkin sitten historiaa, kun sana kiiri minulle asti ja tässä sitä ollaan. Uuden ja jännän äärellä.
Vaikka auton hain jo kesällä, niin nyt olen vasta päässyt pureutumaan projektiin kunnolla kun alkoi vuodenvaihteessa kesäloma.
Tähän mennessä laatikko on ehditty pudotettu alas, vaihdettu hiukan stefoja ja o-renkaita. Muuten vaikuttaa ihan soivalta peliltä, trans-akseli odottaa laakereita jonka jälkeen se lähtee ulkopuoliselle huollettavaksi ja koneen ehdin juuri viime päivinä ottaa tutkinnan alle. Koneen piti olla myynnin puheiden pohjalta läpi käyty, mutta niin paljon vanhoja stefoja ja o-renkaita oli paikat täynnä ettei enää kyennyt olla purkamatta koko tekelettä muttereihin. Tähän mennessä kansi on viety koneistettavaksi/ tarkistettavaksi. Alakerrasta olen ehtinyt mittailla kampiakselin radiaali-ja aksiaalivlykset jotka ovat onneksi hyvinkin tehtaan toleransseissa. Mielummin jopa sieltä alapäästä toleransseja.
Seuraava ihmetelyn aihe on sylinteriputket ja niiden alusil pinnoite. Tuntuu netistä lueskelun perusteella olevan melkoista sipistely tavaraa ja työstö on oma taiteen lajinsa. Harmittavinta tässä on se, että putkissa on ihan muutama pienen pieni hiusnaarmu ja nyt itseni kanssa taistelenkin hankinko tarvittavat työstö tahnat/ vermeet vai annanko muutaman pienen pienen naarmun vain olla. Toisaalta kannattaahan se nyt tehdä kun tässä pisteessä jo ollaan, mutta toisaalta mieli miettii voiko yksi tai kaksi hiusnaarmua puristuksissa ja lopputuloksessa lopulta näkyä.
Loppuun vielä muutama kuva ja päivityksiä tulee sitä mukaan kun projekti etenee.
Comment