Hei ystävät.
Haluaisin kertoa teille hienosta mustasta kiitäjästä jonka murinat saavat kostumaan. Ei. Sen sijaan kerron teille 3.2fsi passatista, joka saa kovimmankin korjaajan selkärangan murtumaan ja paatuneimmankin itkuiseksi vitutuksesta. Oikean sieluntuhoajan, joka syö miehen kuin miehen sielua myöten hulluuden partaalle.
Siis aloitetaampa.
Ostin tämän mustan 2005 mallin 3.2 fsi dsg 4motion sedanin iisalmesta eräältä yrittäjältä syksyllä 2017, joka aikoi kunnostaa sen. Auto oli ajettu kanttariin ja sen takapyörän tuenta oli mutkalla. Tuenta oli kuitenkin pääasiassa jo korjattu ja sillä pystyi ajamaan yön pimeydessä kotiin. Laatikko vaihtoi vähän niin ja näin, yli 80km/h vauhtia ei uskoltanut ajaa sillä auto tuntui lähtevän silloin käsistä. Sitten vain auto seisontaan ja pukeille. Ajettu tällä oli vasta 320tkm tai vähän päälle.
Mukana tuli "uudet" umpiot joilla sai kääntymisvalot toimimaan. Pitkien ja lyhyiden eroa ei tosin edelleenkään huomaa, joten aika paskat nämäkin. Samalla säädin todennäköisesti joko kolaroinnin tai ruosteen takia vaihdetut etusuojat ja etupuskurin kunnolla paikalleen. Niin, kolhittuhan tätä oli edestä ja takaa ja sivusta, vaan eipä se kaiken ruosteen seasta juuri erottunut. Ajattelin että korjaan jos viitsin. Uusin raidetangot, vaikka ne tuntuivatkin aivan ehjille. Vaihdoin laatikon kytkinsolenoidit ja huolsin laatikon ja moottorin. Vaihdoin myös polttoaineen painetunnistimen sillä auto kertoi matalapainepuolen olevan alle tarvittavan. Se nyt kuitenkin kävi jokatapauksessa. Vaihdoin myös taakse vetoakselin vammautuneelle puolelle koska edellinen omistaja epäili huonon ajettavuuden johtuvan hajalla olevasta vetoakselista. uusi keppi oli mukana, joten samapa se, en ole tähän päivään mennessä viitsinyt katsoa onko vanha edes rikki. Sisäpuolen siistimistä vähän ja autoa ajoon. Lopputulema oli että ajettavuus oli edelleen aivan hirveä, laatikon käytös oli kusipäistä ja polttoainevika oli edelleen päällä. Tässä välissä tuli huomattua että auton mukana tuli talvirenkaat vanteilla joita ei sitten tarvinnut käyttää, vaan piti ostaa sarja uusia. Yksi vanne oli kiero, koska se aiemmin mainittu kanttari, yksi rengas taas vuoti koska reikä ja yksi kumi oli rungoltaan aivan pilalla ja kylki täynnä paukamia.
Nooooo, koitetaas saada sitä ajettavuutta kuntoon, yksi vika löytyi hammastangosta lopulta, sillä ratissa oli tyhjää aluetta tarpeettoman paljon mutta raidetangot oli tiukat. Hammastangon tumppi josta lähtee rattiakseli oli aivan horo. se liikkui sivusuunnassa ja siinä oli tyhjää. Hammastanko siis vaihtoon. Tilalle vaihdoin purkuosana löytyneen uusimman sukupolven ohjausvaihteen jonka sain onneksi kohtuuhintaan ja vieläpä johtosarjan kanssa, mikä tarvitaan liittimen muuttumisen myötä. Lopputulema oli että ohjaus totteli viimein välittömästi rattia, mutta ajettavuus oli edelleen paskaa. Auto siis katsastusasemalle vatkattavaksi ja tönittäväksi. Tässä kohtaa "hauska" yksityiskohta, että auto oli juuri ennen ostoa katsastettu... Ja sieltähän viimein löytyi rautakangella takapyörää nostaessa että takapään ylätukivarret olivat aivan väljät. Taakse samoilla tulilla sitten uutta vartta lisää muutama kappale ja varman päälle ja hupsista vain, pyöränsuuntauksen jäljiltä auto kulki viimein suoraan ja vakaasti.
Haluaisin kertoa teille hienosta mustasta kiitäjästä jonka murinat saavat kostumaan. Ei. Sen sijaan kerron teille 3.2fsi passatista, joka saa kovimmankin korjaajan selkärangan murtumaan ja paatuneimmankin itkuiseksi vitutuksesta. Oikean sieluntuhoajan, joka syö miehen kuin miehen sielua myöten hulluuden partaalle.
Siis aloitetaampa.
Ostin tämän mustan 2005 mallin 3.2 fsi dsg 4motion sedanin iisalmesta eräältä yrittäjältä syksyllä 2017, joka aikoi kunnostaa sen. Auto oli ajettu kanttariin ja sen takapyörän tuenta oli mutkalla. Tuenta oli kuitenkin pääasiassa jo korjattu ja sillä pystyi ajamaan yön pimeydessä kotiin. Laatikko vaihtoi vähän niin ja näin, yli 80km/h vauhtia ei uskoltanut ajaa sillä auto tuntui lähtevän silloin käsistä. Sitten vain auto seisontaan ja pukeille. Ajettu tällä oli vasta 320tkm tai vähän päälle.
Mukana tuli "uudet" umpiot joilla sai kääntymisvalot toimimaan. Pitkien ja lyhyiden eroa ei tosin edelleenkään huomaa, joten aika paskat nämäkin. Samalla säädin todennäköisesti joko kolaroinnin tai ruosteen takia vaihdetut etusuojat ja etupuskurin kunnolla paikalleen. Niin, kolhittuhan tätä oli edestä ja takaa ja sivusta, vaan eipä se kaiken ruosteen seasta juuri erottunut. Ajattelin että korjaan jos viitsin. Uusin raidetangot, vaikka ne tuntuivatkin aivan ehjille. Vaihdoin laatikon kytkinsolenoidit ja huolsin laatikon ja moottorin. Vaihdoin myös polttoaineen painetunnistimen sillä auto kertoi matalapainepuolen olevan alle tarvittavan. Se nyt kuitenkin kävi jokatapauksessa. Vaihdoin myös taakse vetoakselin vammautuneelle puolelle koska edellinen omistaja epäili huonon ajettavuuden johtuvan hajalla olevasta vetoakselista. uusi keppi oli mukana, joten samapa se, en ole tähän päivään mennessä viitsinyt katsoa onko vanha edes rikki. Sisäpuolen siistimistä vähän ja autoa ajoon. Lopputulema oli että ajettavuus oli edelleen aivan hirveä, laatikon käytös oli kusipäistä ja polttoainevika oli edelleen päällä. Tässä välissä tuli huomattua että auton mukana tuli talvirenkaat vanteilla joita ei sitten tarvinnut käyttää, vaan piti ostaa sarja uusia. Yksi vanne oli kiero, koska se aiemmin mainittu kanttari, yksi rengas taas vuoti koska reikä ja yksi kumi oli rungoltaan aivan pilalla ja kylki täynnä paukamia.
Nooooo, koitetaas saada sitä ajettavuutta kuntoon, yksi vika löytyi hammastangosta lopulta, sillä ratissa oli tyhjää aluetta tarpeettoman paljon mutta raidetangot oli tiukat. Hammastangon tumppi josta lähtee rattiakseli oli aivan horo. se liikkui sivusuunnassa ja siinä oli tyhjää. Hammastanko siis vaihtoon. Tilalle vaihdoin purkuosana löytyneen uusimman sukupolven ohjausvaihteen jonka sain onneksi kohtuuhintaan ja vieläpä johtosarjan kanssa, mikä tarvitaan liittimen muuttumisen myötä. Lopputulema oli että ohjaus totteli viimein välittömästi rattia, mutta ajettavuus oli edelleen paskaa. Auto siis katsastusasemalle vatkattavaksi ja tönittäväksi. Tässä kohtaa "hauska" yksityiskohta, että auto oli juuri ennen ostoa katsastettu... Ja sieltähän viimein löytyi rautakangella takapyörää nostaessa että takapään ylätukivarret olivat aivan väljät. Taakse samoilla tulilla sitten uutta vartta lisää muutama kappale ja varman päälle ja hupsista vain, pyöränsuuntauksen jäljiltä auto kulki viimein suoraan ja vakaasti.
Comment